Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Wopke Hoekstra

Kun kriisi iskee, EU:lla on ollut tapana viskata sääntökirjat menemään. Onko näin käymässä jälleen? VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa rahamaailman myllerryksestä. 

Euroopan unionissa on käynnissä kiihkeä keskustelu jäsenmaiden avustamisesta koronakriisissä. Kriisi on nyt pahimmillaan Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Vuoden toisella neljänneksellä BKT voi laskea jopa 10-15 prosenttia joissakin maissa. Varsinkin eteläisen Euroopan maat ajavat vimmatusti yhteisten velkakirjojen käyttöönottoa nimeltä koronabonds &#8211; suomeksi koronabondit. Toistaiseksi tämä on torjuttu Saksan, Hollannin ja usean muunkin jäsenmaan taholta mukaanlukien Suomi.
Potentiaalisista yhteisistä tukikeinoista oli 31.3.2020 erinomainen keskustelu Bruegel-instituutin <a href="https://www.bruegel.org/2020/03/the-macroeconomic-policy-response-to-the-covid-19-crisis/">podcast-lähetyksessä</a>. Hyvä lähde on myös Jean Pisani-Ferryn kirjoitus ”<a href="https://www.bruegel.org/2020/04/will-the-economic-strategy-work/">Will the economic strategy work?</a>” (suom: &#8221;Toimiiko valittu talousstrategia&#8221;).
Kiihkeässä keskustelussa tulevat esille useat kovat kysymykset. Kysymys ei ole pelkästään solidarisuudesta EU maiden kesken vaan myös merkittävistä poliittisista vaikutuksista. Suuri kysymys on, kuinka pitkälle EKP voi mennä tukitoimissaan. EKP päätti ostaa 750 mrd. euron edestä valtioiden ja yritysten velkakirjoja. Monet tahot vastustavat EKP:n tätä suurempia ostoja.
Millä perusteilla ja kenelle tukea annettaisiin? Olisiko sitä tarjolla vain pahimmille kriisimaille vai kaikille jäsenmaille? Miten varmistetaan, että tuesta ei tulisi pysyvää? Tukijärjestelyt pitäisi purkaa aikaa myöten, mutta miten se onnistuu?
Tuen määrästä ja ehdoista on myös hyvin erilaisia näkemyksiä. Koko EU-tasolla jäsenmaiden myöntämä tuki omille yrityksilleen ja kansalaisilleen on nyt noin 13 prosenttia yhteenlasketusta BKT:stä eli noin 1,4 biljoonaa euroa. Toisaalta suora tuki on vain noin kaksi prosenttia. Jotkut ekonomistit ovat väittäneet, että tarve olisi viisi prosenttia BKT:stä. USA:ssa liittovaltio on myöntänyt tukea kaksi biljoonaa dollaria, josta suoraa tukea on paljon suurempi osuus kuin EU-maissa.
Myös taloustieteelliset argumentit on tuotu mukaan keskusteluun. Kysymys on siitä, mikä on EU:n yhteinen niin sanottu julkishyödyke. Yleensä ajatellaan, että julkishyödykkeet koostuvat maanpuolustuksesta, koulutuksesta, sos. turvasta, oikeuslaitoksesta jne. Bruegelin podcast -keskustelussa väitetään, että EU:n julkishyödyke on sisämarkkinat. Se on EU:n toiminnan ydinkysymys, josta katsotaan olevan suurta hyötyä kaikille jäsenmaille. Euron taas katsotaan tehostavan sisämarkkinoiden toimintaa.
Nyt EU:ta ja siten sisämarkkinoita on kohdannut valtava ulkoinen shokki koronaviruksen muodossa. Kysymyksessä on kansalaisten terveyttä vaarantava shokki, joka on aivan muuta kuin vuosien 2007-2009 finanssikriisi tai euron kriisi vuosina 2010-2013. Koronashokki on vaikuttanut ennennäkemättömällä tavalla talouden kysyntään ja tarjontaan. Molemmat ovat suorastaan romahtaneet. Finanssikriisissä ei koettu vastaavaa. Tällä perusteella voidaan väittää, että tätä shokkia pitäisi torjua yhteisin toimenpitein eli yhteisellä vastuulla kuten koronabondeilla.
Julkisessa keskustelussa on arvioitu potentiaalisia yhteisiä keinoja koronan vaikutusten vähentämiseksi. Seuraavassa arvioidaan näitä. Euroopan keskuspankki on saanut keskeisen roolin yhteisissä tukitoimissa. EKP:n päätökset olivat vähintään 750 miljardin arvopapereiden ostot koskien sekä valtioiden että yritysten joukkovelkakirjoja. Lisäksi pankkien maksuvalmiutta kasvatetaan huomattavasti edullisin ehdoin. Jos pankkien luotot pk-yrityksille kasvavat selvästi, EKP tarjoaa rahoitusta pankeille erityisen halvalla.
EKP:n toimia on myös kritisoitu. EKP on ostanut valtioiden velkapapereita ns. pääoma-avain suhteessa. Kyse on osuudesta EKP:n omaan pääomaan, se on kunkin maan BKT-osuus. Nyt tästä aiotaan poiketa koskien Italian ja Espanjan velkapapereiden ostoa. Jotkut epäilevät tähän sisältyviä riskejä, jos vaikka Italia ajautuisi velkasaneeraukseen. Tällöin euromaiden kansalaiset joutuisivat maksumiehiksi, kun EKP:n pääomaa pitäisi lisätä.
EKP aikoo myös luopua säännöstä, jonka mukaan kunkin jäsenmaan valtion velkapapereista voitaisiin ostaa enintään yksi kolmasosa. Tämä on myös <a href="https://stage.sudev.fi/ekp-heittamassa-osto-ohjelmansa-rajoitteet-roskakoriin-peli-auki-laittomaan-jasenmaiden-suoraan-rahoitukseen/">juridinen ongelma</a> varsinkin Saksassa. Lisäksi EKP alkaa ostaa Kreikan velkapapereita, mitä ei ole aiemmin tehty. Merkittävä muutos on myös se, että EKP alkaa ostaa myös valtioiden lyhyen maturiteetin velkakirjoja. Monilta tahoilta on todettu, että EKP:n rooli tukitoimissa ei saisi enää kasvaa, koska sille ei ole poliittista mandaattia ja demokratiavaje kasvaisi (ks. edellä Bruegel-keskustelu). Hollannin keskuspankin pääjohtaja on lausunut, että olisi parempi mennä koronabondeihin kuin lisätä keskuspankin vastuita (<a href="https://www.dutchnews.nl/news/2020/03/coronabond-debate-opens-old-wounds-dutch-accused-of-lack-of-solidarity/">lähde Klaas Knot</a>). Koronabondeja ovat kannattaneet myös EKP:n johtaja Christine Lagarde ja Suomen Pankin Olli Rehn.
Kiirastorstaina saatiin aikaan päätös tukitoimista pitkän videokokouksen jälkeen, johon osallistuivat finanssiministerit. EVM alkaa myöntää lainoja 220 miljardilla eurolla. Tiukoista ehdoista luovuttiin. Lainoja saa kuitenkin käyttää vain terveydenhoitomenoihin liittyen koronaan. Euroopan investointipankki EIB myöntää 200 mrd. euroa lisää lainoja yrityksille. Komissio rahoittaa 100 mrd. eurolla työttömyyden alentamiseen tähtääviä menoja. Tukipaketti on siis yhteensä runsaat 500 mrd. euroa. Siihen sisältyy paljon yhteisvastuuta euromaiden kesken.
Tukipaketti herätti valtavaa kritiikkiä Italiassa, mutta vähemmän Espanjassa. Italia vaatii edelleen yhteisiä velkakirjoja ja syyttää ankarasti erityisesti Saksaa ja Hollantia solidaarisuuden puutteesta.
Erityisesti Italia, Espanja ja Ranska ja yhteensä 9 maata ovat vaatineet yhteisiä velkakirjoja, ns. koronabondeja. Jäsenmaat takaisivat yhteisesti tällaiset bondit. Saksa, Hollanti ja useat muutkin maat vastustavat näitä. Niistä pelätään tulevan pysyviä. Samalla jouduttaisiin keskusteluun EU:n budjetin koosta ja euroalueen omasta budjetista. Ranskan presidentti ehdotti syksyllä 2017 euroalueen oman budjetin kooksi peräti neljä prosenttia BKT:stä kun EU:n budjetti on nyt yksi prosenttia yhteenlasketusta BKT:stä.
Hollanti on ehdottanut uutta hätärahastoa niiitä maita varten, jotka ovat kärsineet koronaviruksesta eniten. Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra on sanonut, että Hollanti antaisi miljardi euroa rahastoon. Hoekstra on pyytänyt muita maita osallistumaan rahastoon. Etelä-Euroopan maat ovat kritisoineet Hollantia voimakkaasti, koska pääministeri Mark Rutte on sanonut, että ”Coronabonds, never” (suom: Ei koskaan koronabondeja&#8221;). Tämä lienee johtanut Hollannin tekemään tämän ehdotuksen. Sen etuna olisi, että rahaston keruu olisi kertaluonteista eikä siihen sisältyisi yhtä suuria riskejä kuin koronabondeihin.
Ranskan valtiovarainministeri on esittänyt 500 mrd. rahastoa, jota kutsutaan jälleenrakennuksen rahastoksi. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puhunut biljoonien rahastosta (1 biljoona = tuhat miljardia).
Keskustelu EU:n yhteisistä tukitoimista jatkuu vilkkaana ja kiihkeänä lähipäivinä ja viikkoina. EU:n huippukokous pidetään 23.4. Siihen on nyt ladattu valtavat odotukset. Tukikeskustelu ravistelee Euroopan Unionin ja euroalueen tulevaisuutta aivan olennaisilta osin. Toisaalta olisi selvästikin tarvetta tukea pahimpia kriisimaita, mutta entä jos Italia ajautuu velkakriisiin? Ketkä silloin olisivat tukien lopullisia maksumiehiä? Voisiko se olla EKP?
Lisäksi tukikeskustelu nostaa esille EU:n tulevan suunnan. Ollaanko menossa kohti Euroopan Yhdysvaltoja? Tätä ehdotettiin jo 1950-luvulla. Yhteiset velkakirjat, kasvava yhteinen budjetti ja yhteinen verotus olisivat suuri askel kohti poliittista unionia.
On myös mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin. Jos Italia joutuu velkasaneeraukseen, suostuvatko pohjoiset maat, Saksa, Hollanti, Suomi ym. pelastamaan Italian? Italian valtion velka on noin 2400 mrd. euroa. Jos velkoja leikattaisiin esimerkiksi 30 prosenttia, tulisi siitä yli 700 mrd. tappioita, joka kohdistuisi useille tahoille mm. Italian pankeille, kansalaisille, EKP:lle ja muiden maiden pankeille. Elämme historiallisia aikoja EU- ja euromaissa. EU:n kohtalo on nyt vaakalaudalla. Samoin euron tulevaisuus.

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Euroopan Unionissa on valtava paine kasvattaa yhteisvastuuta ja jakaa riskejä. VTT Heikki Koskenkylä kertoo Euroopan talouden hurjasta kuohunnasta. 

Koronaviruksen aiheuttama kriisi yllätti pahasti EU-maat. Talvella viruksen tuloa Eurooppaan vähäteltiin, eikä siihen varauduttu lainkaan. Kun Italian karmea tilanne selvisi maaliskuussa, tuli nopeasti suuri hätä alkaa suunnitella keinoja viruksen torjumiseen ja sen vaikutusten vähentämiseen.
Pääosin toimenpiteet ovat olleet maakohtaisia. Velkaa otetaan paljon lisää, lainoja taataan ja suoraa tukea kasvatetaan erityisesti pk-sektorin yrityksille ja palkansaajille. Usean maan julkiset velka-asteet ovat hyvin korkeat jo nyt, Italia 137, Espanja 95, Ranska 100, Kreikka 170 prosenttia. Nämä velka-asteet voivat kasvaa jopa 10-20 prosenttiyksikköä. Budjetin alijäämät kasvavat viiteen, jopa kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on vain kolme prosenttia.
Koronakriisi on ainakin lyhyellä ajalla ennennäkemättömän suuri. Se on toisaalta valtava tarjontapuolen shokki ja toisaalta suuri kysyntäshokki. On varsin suuri yhteisymmärrys, että talouksien elvyttämiseen tarvitaan laajaa keynesiläistä finanssipolitiikkaa. Sen rahoittamiseen tarvitaan lisää velkaa ja ehkä verojen korotustakin. Tämä tulee olemaan hankalaa, koska euroalueella julkinen velka suhteessa BKT:een oli vuonna 2019 jo 90 prosenttia BKT:sta. Vakaus- ja kasvusopimuksen raja on 60 prosenttia. Korkeimmat velka-asteet ovat mailla, jotka näyttävät eniten kärsivän koronasta.
Tämä tilanne on johtanut monen maan taholta vaatimuksiin kasvattaa yhteistä vastuuta ja lisätä riskien jakoa EU-maiden kesken. Yhdeksän maata on vaatinut yhteisesti taattuja velkakirjoja, joita kutsutaan koronabondeiksi. Ne olisivat eräänlaisia eurobondeja. Saksa, Hollanti, Suomi ja useat muut maat ovat vastustaneet yhteisiä velkoja.
Viime viikolla EU:n finanssiministereiden kokouksessa saatiin lopulta päätös yhteisistä tukitoimista. Niistä suurin on Euroopan vakausmekanismin EVM:n lainat runsaat 200 miljardia euroa. Lainoihin ei tule niin tiukkoja ehtoja kuin eurokriisin aikaan. Ehtona on, että lainavarat tulee käyttää terveydenhoitomenoihin.
Toinen päätös oli Euroopan investointipankin EIB:n lainanantokapasiteetin nostaminen 200 miljardilla eurolla. Lainat myönnetään yrityksille. Kolmas päätös oli komission myöntämä 100 miljardia euroa työttömyysturvan rahoittamiseen. Yhteensä tukipaketti on siis runsaat 500 miljardia euroa.
Tukipaketti herätti voimakasta kritiikkiä erityisesti Italiassa. Italian velka-aste on lähes 140 prosenttia ja velkaa on peräti noin 2400 miljardia euroa. Italia ei katso sovitun tuen riittävän ja uhkaa erota EU:sta ja eurosta. Se vaatii koronabondeja. Kiristynyt ilmapiiri EU-maiden kesken on johtanut useiden kilpailevien ehdotusten tekoon koskien talouksien elvyttämistä kriisin jälkeen.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ehdotti ensin yhteistä rahastoa, johon Hollanti lupasi miljardi euroa. Ranskan valtiovarainministeri Bruno le Maire laittoi paremmaksi ja ehdotti 500 miljardin rahastoa. Vielä suurempaa ehdotti komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, peräti 1500 miljardin rahastoa, joka rahoitettaisiin yhteisillä velkakirjoilla. Hänestä kyse ei olisi koronabondeista. Dombrovskis väittää, että hänen ehdotus tulisi esille EU:n huippukokouksessa 24.4.2020. Hän nimeää rahastonsa jälleenrakennuksen rahastoksi (Lähde: <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/soziales/corona-hilfe-eu-kommissionsvize-valdis-dombrovskis-fuer-wiederaufbaufonds-von-1-5-bilionen-euro-a-20027f70-9e6d-4fd9-84a9-ee49a908e26d">Spiegel Online</a>).
Uusin ehdotus on Vesa Vihriälältä, joka toimii hallituksen vastanimitetyn talouspoliittisen työryhmän puheenjohtajana (<a href="https://voxeu.org/article/make-room-fiscal-action-through-debt-conversion">Vox Policy Portal</a>). Vihriälä ehdottaa, että EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista osa muutettaisiin ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta. Tällaisilla perpetuaalilainoilla on yleensä korko, mutta ei kuoletusta. Vihriälän perustelu tällaiselle velkahelpotukselle (engl: debt relief) on se, että usean maan velka-asteet ovat jo niin korkeita, että ne eivät selviä veloistaan. Elvyttämisen vaatima lisävelka voisi johtaa ne ja erityisesti Italian velkasaneeraukseen, jolloin euro ja jopa EU voisivat hajota. Hänen mukaan velka-asteita on pakko alentaa. Hänen mallillaan se onnistuisi näppärästi. Mitään valtiota ei suosittaisi, koska velkoja muutettaisiin EKP:n pääoma-avaimen mukaan ikuisiksi ja ne siis jäisivät EKP:n taseeseen. EKP:llä on nyt noin 2000 miljardia euroa jäsenmaiden lainoja taseessa ja määrä kasvaa edelleen. Euroalueen kokonaisvelka 2000 miljardia EKP:n taseessa on 18 prosenttia yhteenlasketusta BKT:sta.
Tämä suoranainen ehdotusten suma johtaa varmasti kiihkeään keskusteluun EU:n huippukokouksessa ensi viikolla. Ongelma on siinä, että kaikissa ehdotuksissa yhteisvastuu ja riskien jako maiden kesken kasvaisi huomattavasti. Vaarana on, että lähdettäessä tälle tielle vastaavia keinoja tultaisiin vaatimaan jatkossakin. Yhteisen velan määrä saattaisi kasvaa valtavasti. Jos sitten joku päivä esimerkiksi Italia ajautuisi velkasaneerauksen, jossa velkoja leikattaisiin niin siitä tulisi valtavat tappiot muille maille. Suomelle voisi tulla tällöin jopa kymmenen miljardin euron tappiot.

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Euromaiden valtiovarainministerit ovat kokoustaneet koronapandemian tiimoilta muutaman kerran. Diplomaattilähteet kertovat, että jokainen kokous on ollut tunnelmaltaan aiempaa kireämpi. Tiedotustilaisuuksien kohteliaiden ja toiveikkaiden lausuntojen takana kytee lähes vihamielinen ympäristö.

Keskiviikkona 8.4. hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) muistutti, että koronakriisin ja 90-luvun laman vertaamisen erona on se, että nyt käytössämme on &#8221;vakaa euro&#8221;.
On vaikeaa jakaa ministerin näkemystä vakaudesta sen jälkeen, kun hiemankin tutkii taustalla vellovaa riitaa. Virallinen liturgia toki pyrkii olemaan toivoa herättävää ja kohteliasta, vaikka Portugalin pääministeri António Costa torjui Hollannin kommentit varsin tylysti. Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmetteli, mistä eteläisten euromaiden varallisuuspuskurien puute voisi johtua.
Keskisormea etelälle
Hoekstran tiedustelu pöyristytti eteläiset maat. Italialaisdiplomaatin mukaan &#8221;<a href="https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/hoekstra-stribbelt-tegen-bij-steunpakket-eu-een-nederlandse-middelvinger-naar-het-zuiden~b94cd15b/">Hollanti näyttää keskisormea etelälle</a>.&#8221; Kiteytettynä kyse on siitä, että pohjoiset euromaat eivät haluaisi lapioida ehdotonta rahaa etelään. Taustalla on epäilys moraalikadosta.
Pohjoisten maiden näkemys taas on, että eteläiset maat haluavat vain <a href="https://stage.sudev.fi/eun-valtiovarainministerit-eivat-saaneet-aikaiseksi-paatosta-yhteisista-tukitoimista-erityisesti-italia-espanja-ja-ranska-ovat-kasi-ojossa/">päästä käsiksi pohjoisten maiden luottokorttiin</a>.
Suomen kanta on, ettei yhteistä velkaa voida hyväksyä. Jokainen euromaa vastaa omista veloistaan. Myös pohjoiset euromaat joutuvat nostamaan roppakaupalla velkarahaa viruksen eristystoimien tuoman talouskaaoksen pehmentämiseksi.
EU:n kohtalo rahallisen tuen varassa
Espanja aikoo elvyttää talouttaan seisahduksen vuoksi 200 miljardilla eurolla. On mahdotonta ajatella, että pohjoiset euromaat pystyisivät kuittaamaan näitä laskuja omiensa lisäksi.
Espanja antaa kuitenkin <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-health-coronavirus-eurogroup-spain/eus-future-at-stake-over-financial-response-to-coronavirus-spanish-ministers-idUKKBN21Q0X4">ukaasin</a>: EU:n kohtalo riippuu yhteisestä velasta. Tiistaina alkaneen 16-tuntisen kokouksen aikana Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire väsyi riitelyyn.
&#8211; Tämä on häpeäksi euroryhmälle, häpeäksi Euroopalle, hän ruoti kokousta.
Berliinin ja Brysselin koronkiskurit
Rahoitustuesta on jo nähtävissä joitain suuntaviivoja. Euroopan komissio aikoo tukea yrityksiä 100 miljardilla eurolla, jotta ne eivät irtisanoisi väkeä. 200 miljardia euroa olisi tarjolla Euroopan investointipankin kautta. Euroopan vakausmekanismi EVM:ltä voisi saada tukea yhteensä noin 200 miljardin euron verran.
Italialle EVM:n käyttö on punainen vaate. Maan vasemmistopopulistinen hallitus ei haluaisi tukeutua EVM:n rahoihin. Oppositiojohtaja Matteo Salvini varoitti hallitusta, ettei se koskisi EVM-rahaan, jota hän pitää Berliinin ja Brysselin &#8221;koronkiskureiden&#8221; rahana.
Italian hallitus on huteralla pohjalla. Hallituksessa on kaksi verivihollista arveluttavilla kannatustuloksilla.
Italia on liian suuri pelastettavaksi
Saksa yrittää toimia Hollannin ja Italian näkemysten ääripäiden yhdistäjänä. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz toppuuttelee, ettei EVM:n käyttö tässä tilanteessa tarkottaisi komissaarien ja troikan laskeutumista maahan ohjailemaan talouspolitiikkaa vuosikausiksi.
Perusongelma ei katoa kuitenkaan mihinkään. Italia on liian suuri pelastettavaksi, mutta se on myös liian suuri kaatumaan. Taustalla vellovat riidat vaikeuttavat välimuotojen etsintää.

Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle”

Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra ihmettelee rikkaiden eurooppalaismaiden haluttomuutta liittyä unioniin tai yhteisvaluutta euroon. Hänen mukaansa Euroopassa olisi sen vuoksi aika katsoa peiliin tai muuten unionissa syntyy luhistumisen riski.

Hoekstra kertoi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/b6a067f0-7009-11e9-bf5c-6eeb837566c5">Financial Timesille</a>, että rikkaiden eurooppalaismaiden nihkeä suhtautuminen unioniin on suorastaan katastrofi.
– Norjan ja Sveitsin kaltaiset maat ovat mahtavia paikkoja elää ja niiden taloudet ovat kunnossa. Ne ovat silti päättäneet olla liittymättä Euroopan unioniin. Ruotsi ja Tanska ovat päättäneet olla liittymättä euroon. Ja brittiystävämme ovat minun tyrmistyksekseni lähtemässä EU:sta, Hoekstra luetteli.
FT osaa kertoa, että Hoekstran tiistaisessa puheessaan Berliinissä hän varoittaa osan unionin luoteisten ja menestyvien maiden kansalaisista haluavan lähteä unionista. Se herättää EU:n katkeraan todellisuuteen.
Säännöistä tulee pitää kiinni
Hoekstran mukaan EU:n tulisi vaalia arvojaan tarkemmin. Unionin tulisi voida rangaista tehokkaasti oikuttelevia jäsenmaita.
Hänen mielestään mailta, jotka niskuroivat yhteisen maahanmuuttopolitiikan kanssa tai rikkovat laillisuusperiaatteita, tulisi katkaista EU:n rahoitus ja kansalaisten vapaa liikkuminen.

Hollantilaisministeri: EU:lla riski luhistua

KOMMENTTI | Ranskan talousministerin mukaan ei ole lainkaan sopivaa, että euroalueelle muodostuu toisinajattelevia klikkejä. Suomi kun puuhaa kääpiösarjassa euroalueelle enemmän kansallista vastuuta taloudesta, eikä almuihin perustuvaa tulonsiirtounioa. Sen sijaan Ranskan ja Saksan uudet federaatiohaaveet eivät täytä tällaisen klikin määritelmää. Perustelu oli tyly: Suuri Ranska on EU:n ytimissä, Suomi on kääpiö.

Suomen EU-jäsenyys perustui timantinkovasti kollektiivisen yksin jäämisen pelkoon. Aikanaan demaripääministeri Paavo Lipponen perusteli Eurooppa-myönteistä ajattelua sillä, että Suomi pääsisi kaikkiin päättäviin pöytiin, ytimiin. Ajan kuluessa on selvinnyt, että Suomi on näissä ytimien päättävien pöydissä vain tarjoilijana, ja ehkä vain pääruokana.
<h4>Diplomaattinen välikohtaus</h4>
Alankomaiden valtiovarainministeri Wopke Hoekstra tapasi ranskalaisen kollegansa Bruno Le Mairen ja sai osakseen sellaisen ryöpytyksen, että Hollannin mediassa herrojen tapaamista kuvailtiin jopa <a href="https://www.ft.com/content/f0ee3348-f187-11e8-9623-d7f9881e729f">diplomaattiseksi välikohtaukseksi</a>. Le Maire ei voinut hyväksyä Eurooppaan muodostuvan erilaisia klikkejä.
– Jos haluatte muodostaa uusia jakolinjoja pohjoisen ja etelän tai lännen ja idän välille, te ette tule koskaan saamaan Ranskan tukea, Le Maire jyrisi talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57">Financial Timesille</a>.
Le Maire totesi, ettei Ranskan ja Saksan lähentyminen euroalueen liittovaltioistamisessa täytä tällaisen klikin määritelmää yksinkertaisesti siitä syystä, että Ranska ja Saksa ovat Euroopan suuria maita.
Sen sijaan kyseisen uuden Hansaliiton maat pyrkimyksineen tomutettiin pois. Tähän uuteen Hansaliittoon kuuluvat Hollannin ja Suomen lisäksi Ruotsi, Irlanti ja Baltian maat. Uutta Hansaliittoa onkin kuvailtu mediassa Alankomaiden valtionvarainministerin nimeä mukaillen nimellä: Hoekstra ja seitsemän kääpiötä &#8211; tunnetun Disney-sadun mukaan.
Espanjan valtionvarainministeri Nadia Calviño luonnehtikin kansallista talousvastuuta peräävien Alankomaiden ja muiden vastaavien EU-maiden tavotteita &#8221;pienten ja vähämerkitysten maiden&#8221; ponnistuksiksi.
<h4>Pienet jäsenmaat haluavat vaikuttaa</h4>
Pienten jäsenmaiden suoranainen syrjintä ja vähättely nojaa vahvasti siihen tosiasiaan, että Suomen väestö on vain noin prosentti koko EU:n väestöstä. Pienten ja samanmielisten maiden tulisi siten yhdistää viestinsä.
Tähän ilmeisesti Lipponenkin aikanaan turvautui. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pienten maiden eriävät mielipiteet ovat vain änkyröintiä huolimatta siitä, miten paljon nämä pienet jäsenmaat ovat pokkuroineet Saksan ja Ranskan edessä.

Näkökulma: Hansaliitto tympii suuria EU-maita – federaatiovimmainen Ranska vaatii pieniä maita juoksemaan omien tavoitteidensa perässä, nyrpistää nenää muiden toiveille

Wopke Hoekstra

EU:ssa suuria näkemyseroja yhteisestä tukipolitiikasta koronakriisin torjuntaan ja jälkihoitoon – Koskenkylä: ”On mahdollista, että euro kaatuu tähän kriisiin”

Vihriälältä shokkiehdotus: osa EKP:n hallussa olevista valtioiden velkakirjoista muutettaisiin perpetuaaleiksi – ikuisiksi lainoiksi, joilla ei olisi korkoa eikä kuoletusta

Kuinka syvä juopa euromaiden välillä on koronakriisin laskun maksusta? – ”Hollanti näyttää keskisormea etelälle”

Hollantilaisministeri: EU:lla riski luhistua

Näkökulma: Hansaliitto tympii suuria EU-maita – federaatiovimmainen Ranska vaatii pieniä maita juoksemaan omien tavoitteidensa perässä, nyrpistää nenää muiden toiveille

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025