Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Xi Jinping

Turvapaikanhakijat voidaan tarvittaessa työntää takaisin Venäjälle, Kiinan kanssa pitää neuvotella arvokkaasti arkaluonteisista asioista ja kahden valtion malli on ainoa oljenkorsi Lähi-idän kriisissä. Presidentin työsarka on nykyisenä murrosaikana valtava, ellei peräti mahdoton. Tämä ainakin tuli selväksi Helsingin Sanomien suuressa vaalikeskustelussa.

Helsingin Sanomien suureen <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010088994.html">vaalitenttiin</a> osallistujia oli pyydetty tuomaan mukanaan jokin matkamuisto. Monenlaisia niitä olikin, rantapallosta ilmapuntarin ja kuppipallon kautta savun syleilemiin ikkunaluukkuihin asti.
Jussi Halla-aholla ei ollut mukanaan mitään:
&#8211; Belgiasta tuon siellä käydessäni suklaata, koska sitä on vaikea saada muualta. Mutta niitä ei enää valitettavasti ole jäljellä. Addis Abebasta ostin torilta rastapipon, joka todennäköisesti oli valmistettu paikan päällä mutta se on ikävä kyllä kadonnut.
Voimakeinot käyttöön itärajalla
Lumet sulavat kevään myötä itärajalla ja Venäjällä oleskelevat Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaiset saattavat pian ilmestyä itse valitsemaansa reittiä pitkin Suomeen. Voidaanko rajan ylittäjät työntää voimakeinoin takaisin Venäjälle vai voiko tänne saapastella väkeä vain taikasanan sanomalla?
&#8211; Jos ihmiset ovat pyrkineet väkivalloin Suomeen käyttäen aseita tai astaloita, pyrkineet jollain tavoin tunkeutumaan Suomeen, silloin kyse on tietysti siitä, että käytämme poliisia ja puolustusvoimia tällaista tilannetta vastaan, Pekka Haavisto linjasi aiempaa jyrkemmällä äänenpainolla.
Lainsäädäntö nykyaikaan
Halla-ahon mukaan viranomaiset noudattavat voimassa olevaa lakia, eikä presidentti tai kukaan muukaan voi antaa lainvastaisia määräyksiä. Suomen pitää kuitenkin tehdä kaikki voitava lainsäädännön saamiseksi nykytilannetta vastaavaksi.
&#8211; Turvapaikkajärjestelmää käytetään tällä hetkellä taloudellisen elintasosiirtolaisuuden kanavana. Tämä täytyy tunnistaa ja meillä pitää olla silloin valmius harjoittaa ”push backia” rajalla eli kieltäytyä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka mitä ilmeisimmin eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Li Andersson pitäisi parempana, jos Suomella olisi itärajalla auki ainakin yksi rajanylityspiste. Jos Suomi aikoo ryhtyä ”push back”-toimiin rajalla, niin lähistöllä pitää olla virallisia rajanylityspisteitä, joissa ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa.
&#8211; Jos emme toimi näin, niin Suomi saa todennäköisesti langettavan päätöksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, Andersson murehti.
Arvokkaasti arkaluonteisista asioista
Kiinalaisille johtajille kannattaa esittää kysymyksiä. Alexander Stubb oli tämän havainnut Xi Jinpingin kanssa neuvoteltuaan, tavattu on kaksi kertaa. Keskustelu kulki ja tulisi kulkemaankin ”arvokkaasti arkaluonteisistakin asioista”.
Haavisto ottaisi presidenttinä esille sekä ihmisoikeuskysymykset että Taiwanin kysymyksen. ”Kiina kyllä kestää myös kritiikin näistä aiheista.”
Halla-aho on tuonut usein esille Suomen Kiina-riippuvuuden haittapuolet ja riippuvuuden. Kysymys kuuluikin, millä konkreettisella keinolla tästä Kiina-riippuvuudesta voitaisiin irtautua ja mitä suomalaisten olisi tällöin uhrattava.
&#8211; Paras kontribuutio, jonka Suomi ja Eurooppa voivat tehdä Aasian rauhalle ja sille, että Taiwanin ja Kiinan konflikti ei kärjisty on se, että teemme Kiinalle täysin selväksi se, että mikäli Kiina lähtee voimatoimin edistämään tavoitteitaan Taiwanissa, niin me ole valmiita kauppapoliittisiin toimiin, Halla-aho linjasi.
Kahden valtion mallia edistämään
Olisivatko ehdokkaat sitten valmiita neuvottelemaan rauhasta terroristijärjestö Hamasin kanssa? Gazassa on meneillään humanitaarinen kriisi, joka heijastuu jo Israelin perinteisten liittolaistenkin asenteeseen juutalaisvaltiota kohtaan.
Haaviston mukaan Suomi teki virheen, kun se lokakuussa äänesti tyhjää YK:n äänestyksessä, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan.
Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja sodallakin on säännöt, mutta meillä on ”uskottavuusongelma”, painotti Jutta Urpilainen ja vaati humanitaarista tulitaukoa Gazaan.
Mahdollisen tulitauon aikana voitaisiin neuvotella ja saada eteenpäin kahden valtion mallia, pohti Harry Harkimo.
Reaalipolitiikka rauhan tiellä
&#8211; Kaikkien kanssa pitää voida käydä neuvotteluja. Olen itse asiassa vieraillut Gazassa ensimmäisenä läntisenä ulkoministerinä muistaakseni vuonna 2010, Stubb sanoi. Hänen mukaansa arabimaat ja Eurooppa voisivat todellakin nyt edistää kahden valtion mallia.
&#8211; Itse pidän sitä sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä epärealistisena tavoitteena. Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa on 700 000 Israelin kansalaista siirtokunnissa, joita kansainvälinen yhteisö ehkä pitää laittomina, mutta joita Israel ei tule sieltä evakuoimaan, arvioi Halla-aho.
&#8211; Ja koska Israel ei tule evakuoimaan heitä, on hyvin vaikea nähdä elinkelpoista, omaa aluettaan hallitsevaa Palestiinan valtiota, Halla-aho sanoi ja torppasi näin reaalipoliittisin perustein kahden valtion mallin.

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Italian pääministeri Giorgia Meloni on sukkuloinut ahkerasti rajoittaakseen Eurooppaan suuntautuvaa luvatonta siirtolaisuutta. Meloni tapasi aiemmin Yhdysvaltain presidentin ja seuraavaksi vuorossa on Kiinan johto. Median suhtautuminen Meloniin on muuttunut hämmästyttävän nopeasti.

Muodonmuutoksen oikeistohylkiöstä Euroopan tähtipoliitikoksi kokenut Italian pääministeri Giorgia Meloni tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin torstaina Washingtonissa. Biden <a href="https://www.reuters.com/world/china-tops-agenda-biden-welcomes-italys-meloni-washington-2023-07-27/">kertoi</a> Reutersin mukaan medialle, että heistä oli Melonin kanssa ”tullut ystäviä”.
Kumppanuus on mennyt jo niin pitkälle, että erimielisyydet abortista tai LGBTQ-väen oikeuksista lakaistiin vierailulla maton alle. ”Näistä ei kyselty” Meloni totesi tavattuaan Bidenin lisäksi USA:n keskeisiä lainlaatijoita.
Meloni ja Biden painottivat tapaamisen jälkeisessä yhteisessä <a href="https://www.whitehouse.gov/briefing-room/statements-releases/2023/07/27/joint-statement-from-president-biden-and-prime-minister-meloni/">julkilausumassaan</a> jatkuvaa tukeaan Ukrainalle sekä syventyvää keskustelua Kiinan suhteisiin liittyville ”mahdollisuuksille ja haasteille”. Meloni on tiettävästi sukkuloimassa Kiinaan lähitulevaisuudessa ja siellä hänen odotetaan tapaavan presidentti XI Jinpingin.
<h4 style="font-weight: 400;">Ihmissalakuljettajien verkostot murrettava</h4>
Italian ja Yhdysvaltain johtajien tapaaminen järjestyi vain vajaa viikko sen jälkeen, kun Meloni emännöi kansainvälistä maahanmuuttokonferenssia Roomassa.
Afrikan vakauteen ja laittomaan siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset olivat Melonin esikunnan mukaan pöydällä myös Bidenin kanssa käydyissä keskusteluissa.
20 valtion edustajat Välimeren piiristä, Lähi-Idästä ja Afrikasta sopivat periaatteessa keinoista, joilla Välimeren yli Eurooppaan suuntautuvaa laitonta siirtolaisuutta pyritään rajoittamaan ja murtamaan ihmissalakuljettajien verkostot.
<h4 style="font-weight: 400;">Meloni monessa mukana</h4>
Tälle ”<a href="https://www.euronews.com/my-europe/2023/07/25/what-is-the-rome-process-giorgia-melonis-new-plan-to-tackle-irregular-migration">Rooman prosessille</a>” pyritään seuraavassa vaiheessa hankkimaan kattava rahoitus ja pesämunaksi Emiraatit lahjoitti hankkeeseen 100 miljoonaa dollaria.
Konferenssin yhteydessä Meloni ilmoitti kannattavansa hyötymaahanmuuttoa ja sanoi ”Italian ja Euroopan tarvitsevansa laillista reittä käyttävää siirtolaisuutta”.
Vain viikkoa Rooman tapaamista aikaisemmin EU oli sopinut <a href="https://stage.sudev.fi/eu-ja-tunisia-sopimukseen-luvattoman-siirtolaisuuden-kitkemiseksi-hintalappu-miljardi-euroa/">miljardituesta</a> Tunisialle – laittoman siirtolaisuuden hillitsemiseksi. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin seurana Tunisiassa sopimuksesta tiedottamassa olivat Italian pääministeri Giorgia Meloni sekä Hollannin väistyvä pääministeri Mark Rutte. Von der Leyen kutsuu kokoonpanoa nimellä ”<a href="https://twitter.com/vonderleyen/status/1680610931829534720">Team Europe</a>”

Italian pääministeri Giorgia Meloni haluaa murtaa ihmissalakuljettajien verkostot

Kansainvälisessä valtamediassa työskennellyt journalisti Benjamin Carlson teki kohupaljastuksen agendajournalismista. Uutistoimisto AFP:n Kiinan kirjeenvaihtajana hän oli saanut tehtävän kuvata presidentti Xi Jinpingiä positiivisessa valossa ikään kuin vastavetona juuri valitulle yhdysaltain presidentti Donald Trumpille. Kun Xi:n puhe ei istunutkaan ennalta päätettyyn agendaan ja tarinankerrontaan, ja Carlson raportoi Kiinan politiikasta todenmukaisemmin, päätoimitus ojensi häntä pysymään ennalta sovitussa tarinassa. Carlson pettyi valtamedian uuteen ammattietiikkaan ja jätti myöhemmin työnsä journalistina.

Vuonna 2017 World Economic Forum kutsui Kiinan presidentti Xi Jinpingin puhumaan ikään kuin avoimen maailmantalouden puolustajana – vastavetona juuri valitulle Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille. Uutistoimisto AFP:n Kiinan kirjeenvaihtajana ja taloustoimittajana työskennellyt Benjamin Carlson sai tehtäväksi raportoida puheesta. Kokemuksen myötä hänelle valkeni, miten toimittajien työtä ohjattiin poliittisen agendan ehdoilla.
Atlantic-lehdessä ja uutistoimisto AFP:llä työskennellyt Carlson <a href="https://twitter.com/bfcarlson/status/1615787167736807436">kertoo</a> kokemuksistaan, jotka saivat hänet jättämään työnsä journalismin parissa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
In 2017, the World Economic Forum put Xi Jinping on a pedestal as the champion of economic order. 
As a China economics correspondent, it was my job to cover it. 
I tried to change the script, and was overruled. That&#39;s the day I decided to leave journalism.
The story:
&mdash; Benjamin Carlson (@bfcarlson) <a href="https://twitter.com/bfcarlson/status/1615787167736807436?ref_src=twsrc%5Etfw">January 18, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8221;Trump oli juuri astumassa virkaan. Eliitti oli yhä shokissa hänen vaalivoitostaan. Hänen puheensa Amerikan intressien asettamisesta etusijalle ruokkivat pelkoa, että maailmankauppa olisi uhattuna. He tarvitsivat haastajan. Otetaan Kiina.&#8221;
Tammikuussa vain päiviä ennen Trumpin virkaanastujaisia World Economic Forumin kokous alkoi Davosissa. Kiinan presidentti Xi Jinping oli yksi tapahtuman pääpuhujista. Carlson kertoi tehtäväkseen seurata puhetta ja raportoida siitä.
&#8221;Jos olette koskaan ihmetelleet, miten nopeasti tuoreimmat uutiset ilmestyvät, näin se tapahtuu.&#8221;, Carlson kertoo. &#8221;Tarina kirjoitetaan ennakkoon. Ennen kuin Xi sanoi sanaakaan, minulla oli jo runko sille, millaisen tarinan artikkeli kertoisi. Kun puhe alkoi, poimin sieltä avainlainauksia.&#8221;
Kun Carlson kuunteli Xi:n puhetta, hän alkoi muuttaa koko artikkelia. Alun perin tarinan oli tarkoitus kertoa, että Kiina korvaisi Yhdysvallat globaalin taloudellisen järjestyksen puolustajana. Carlson huomasi kuitenkin ristiriidan. Kiinan politiikkahan oli yksi maailman protektionistisimmista.
<blockquote>&#8221;Tämä on näkymätön piirre uutisissa: ennakko-oletukset todellisuudesta rajoittavat sitä, mitä voit kertoa.&#8221;</blockquote>
&#8221;Jokainen, joka on perehtynyt Kiinan talouteen tietää, että useat säännöt ovat kirjoittamattomia. Ulkomaalaisten yhtiöiden täytyy tehdä yhteistyötä kiinalaisten kilpailijoidensa kanssa, jakaa teknologiaa ja menetelmiä päästäkseen markkinoille. Kiinalla on oikeus vaatia tätä, mutta se ei ole avointa taloutta. Kysykää vaikka Twitteriltä tai Youtubelta.&#8221;
Sen sijaan, että Carlson olisi viimeistellyt ennalta kirjoitetun tarinan, hän alkoi analysoimaan Kiinan johtajan puhetta. Tekstissä korostui, miten Kiina pyrki talouspolitiikallaan suojelemaan teollisuuttaan ja firmojaan. Carlson painotti, ettei Xi pyrkinyt niinkään ylistämään globalisaatiota, vaan lähinnä hyödynsi tilaisuutta tehdä PR-työtä.
Palautettuaan luonnoksen päätoimitus reagoi siihen nopeasti. Artikkelia ei voitu julkaista agendasta poikkeavalla sanomalla. Sitä oli muutettava. Carlson kertoi: &#8221;Tehtävänäni oli raportoida Xi:n puheista hyväksytyissä raameissa: Kiinan johtaja astuu puolustamaan globalisaatiota.&#8221; Carlson teki työtä käskystä, mutta kertoi kokemuksen muuttaneen häntä.
<blockquote>Carlson kertoo hänen uutisraporttinsa päätyneen tuhansiin sanomalehtiin ja toimituksiin ympäri maailmaa.</blockquote>
&#8221;Tämä on näkymätön piirre uutisissa: ennakko-oletukset todellisuudesta rajoittavat sitä, mitä voit kertoa.&#8221;
Carlson kertoo hänen uutisraporttinsa päätyneen tuhansiin sanomalehtiin ja toimituksiin ympäri maailmaa. &#8221;Se ei ollut valheellista, mutta tunsin sen olevan puutteellista&#8221;, hän kuvailee. Carlsonin mukaan Kiinan historia ja ’avoimuus’ tähän mennessä eivät anna pohjaa kovin ruusuiselle tarinankerronnalle länsimaisesta näkökulmasta.
Myöhemmin Carlson sai kirjoittaa erillisen artikkelin Xi:n sanomasta ja Kiinan todellisuudesta. Se oli hänen mukaansa kuitenkin painoarvoltaan vähäisempi vastine sille suuremmalle agendan ohjaamalle kertomukselle, jonka luomiseen hän oli joutunut aiemmin osallistumaan.
&#8221;Vahinko oli jo tapahtunut. Se hetki, jona tarinaa kontrolloitiin, sai aikaan reaktion, joka ehti kyteä jonkin aikaa. Ryhdyin journalistiksi, koska halusin jakaa itsenäisiä havaintoja ja olla sitä kautta hyödyksi ihmisille. Jouduin kuitenkin tekemään jotain aivan muuta.&#8221;
Nykyisin Carlson toimii amerikkalaisen John Templeton -säätiön strategisen viestinnän johtajana.
Carlsonin paljastus on merkittävä osoitus niin kutsutusta agendajournalismista ja arvovaltaisten instituutioiden politisoitumisesta. Kun valtamedia oli tunnekuohun vallassa ja otti tehtäväkseen taistella Trumpia vastaan, journalistinen ammattietiikka, totuus ja tasapuolisuus olivat ensimmäisiä uhreja. Siinä sivussa länsimaiset mediat valjastettiin kertomaan autoritaarisen hallinnon johtajasta ruusuisempaa kuvaa kuin Yhdysvaltain presidentistä.

Journalisti sai tarpeekseen uutistoimisto AFP:stä, joka vaati kirjoittamaan sepitteellistä Kiina-tarinaa – ”ennakko-oletukset rajoittavat sitä, mitä voit kertoa”

World Economic Forum on säätiö, joka esittää tavoitteekseen ratkaista ihmiskunnan suurimpia haasteita. Toiminnan keskiössä ovat suurkokoontumiset Sveitsin Davosissa, johon matkaa vuosittain tuhansia vaikutusvaltaisia henkilöitä ympäri maailmaa. Yksityisjeteillä saapuvat valtiojohtajat, yritysjohtajat, suursijoittajat ja viihdemaailman tähdet tulevat verkostoitumaan, solmimaan diilejä ja juhlimaan maailmanparantamisen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja ihmisoikeuksien nimissä. Talousfoorumia käsittelevässä tuoreessa paljastuskirjassaan Peter S. Goodman käsittelee eliitin kokoontumisajojen räikeää kaksinaismoralismia. Foorumin perustaja ja johtaja Klaus Schwab kutsui kokoukseen mm. Kiinan diktaattori Xi Jinpingin ja kehui Kiinan johtajuutta ”vastuulliseksi”. Maailman talousfoorumi puhuu mielellään läpinäkyvän hallinnon puolesta. Länsimaiset asiantuntijat ovat puolestaan varoitelleet foorumin edistävän epädemokraattista ja suljettua globaalia päätöksentekoa. Suomessa sen alaiseen verkostoon kuuluvat mm. Sanna Marin ja Annika Saarikko.

Vuosittain jopa kolme tuhatta vaikutusvaltaista henkilöä ympäri maailmaa kerääntyy parveilemaan Davosiin Sveitsiin World Economic Forumin, Maailman talousfoorumin kokoukseen. Päästäkseen viiden päivän mittaiseen tapahtumaan osallistujat maksavat lipuista jopa 25 000 euroa – kalliin vuosittaisen jäsenmaksun lisäksi. Paikan päältä ei puutu yhteiskunnallisia paneeleja, yksityisjettejä ja ylellistä juhlimista.
Yritysjohtajat, suursijoittajat, valtiojohtajat, päättäjät ja maailmankuulut viihdemaailman tähdet tapaavat toisiaan tarkoituksenaan &#8221;ratkaista aikamme suurimpia haasteita&#8221;, <a href="https://nypost.com/2022/01/29/how-the-world-economic-forum-became-the-most-exclusive-party-ever/">kirjoittaa</a> Peter S. Goodman tuoreessa kirjassaan &#8221;Davos Man: How the Billionaires Devoured the World&#8221;. Maailman talousfoorumi on &#8221;tapahtuma, jossa Bill Clintonin, Mick Jaggerin ja Greta Thunbergin intressit kohtaavat samaan aikaan samassa paikassa.&#8221; World Economic Forumissa ei kuitenkaan tehdä päätöksiä, vaan sinne tullaan poseeraamaan, verkostoitumaan, juhlimaan ja pönkittämään omaa tärkeyttä.
Pelkästä kokoukseen pääsemisestä on tehty hankalaa, mikä lisää sen elitistisyyttä. Sveitsiläisessä laskettelukylässä on rajattu määrä hotellihuoneita, joiden hinnat nousevat useisiin satoihin euroihin yöltä. Osa kokouksen osallistujista joutuu yöpymään naapurikylissä. Parhaista paikoista on kova kilpailu. Toimittaja Nick Paumgarten kuvasi, että tapahtuman eksklusiivisuus sähköistää sosiaalista ilmapiiriä.
<h4>Yritystalouden konferenssista maailmanpoliittiseksi verkostoksi</h4>
Maailman talousfoorumin juuret juontavat vuoteen 1971, jolloin nuori ekonomisti, Geneven yliopiston kauppakorkeakoulun professori Klaus Schwab halusi kouluttaa eurooppalaisia yrityksiä amerikkalaisilla johtamisopeilla.
Opiskeluaikoinaan Harvardissa Schwabin oppi-isiä olivat mm. Henry Kissinger ja John Kenneth Galbraith. Hän alkoi kehittelemään ajatusta sidosryhmäkapitalismista. Ajatuksen mukaan yrityksen tulisi panostaa liiketoimintansa ohella laajemmin yhteiskunnalliseen toimintaan. Levittääkseen ajattelutapaa systemaattisemmin eliitin kautta hän perusti vuosittaisen tapahtuman nimeltä European Management Forum.
Jo alusta asti Schwabin foorumi onnistui houkuttelemaan satoja vierailijoita kymmenistä maista. Muutamassa vuodessa foorumilla oli jo maine erityisenä tapahtumana. Schwab tarjosi yritysjohtajille ja valtiojohtajille mahdollisuuden verkostoitua keskenään ja solmia diilejä normaalia tehokkaammin. Vuonna 1987 Schwab muutti tapahtuman nimen World Economic Forumiksi erottautuakseen tavanomaisista bisneskoferensseista. Tapahtuman agenda muuttui myös entistä poliittisemmaksi.
Nykyisessä foorumin logossa mainitaan sen missio: &#8221;Sitoutunut parantamaan maailman tilaa&#8221;. Motto on mukana kaikissa bannereissa, joita on ripustettu Davosissa kadun kulmiin ja kokoustiloihin tapahtuma-aikaan.
<h4>Moraaliposeeraavat modernit miljardöörit</h4>
Vanhan ajan miljardöörit kuten Andrew Carnegie ja J.P. Morgan keskittyivät bisnestensä laajentamiseen ja olivat varsin tyytyväisiä sitä kautta hankittuun asemaan. Goodmanin mukaan moderni Davos-miljardööri potee puolestaan riittämättömyyden tunnetta. Tällainen miljardööri haluaa kiitosta ja hyväksyntää maailmanparantajana, vaikka ei tekisi mitään sen suuntaistakaan. Heitä motivoi moraaliposeeraus ja yhteiskunnallinen tärkeily.
Goodman, joka on osallistunut Maailman talousfoorumiin toimittajana vuodesta 2010 lähtien kertoo suuresta ristiriidasta jalon julkikuvan ja karun, &#8221;surrealistisen&#8221; todellisuuden välillä.
Toimittaja kertoo nähneensä miljardöörejä ryhmäharjoituksessa silmät sidottuina kuuntelemassa huutamista ikään kuin jäljitelläkseen Syyrian pakolaisten kokemuksia. Tämän jälkeen he napostelivat tryffeleitä suurten pankkien isännöimillä illalliskutsuilla. Ihmiskauppaa koskevan paneelin jälkeen salista poistuneet innokkaat pääomasijoittajat paiskoivat keskenään kättä saatuaan kutsut venäläisen oligarkin yksityisjuhliin. Sinne oli luvattu prostituoituja Moskovasta asti.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on ollut yksi foorumin keskeisistä teemoista. Vuonna 2019 arviolta 1500 lentokonetta saapui Davosiin tapahtuman tiimoilta. Määrä oli 11 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Lentokoneita vuokraavan Air Charter Servicen privaattijeteistä vastaava johtaja Andy Christie kommentoi liikenteen kasvua sillä, että firmat kilpailevat keskenään Davosin tapahtumaan osallistumisesta.
<h4>Häpeilemättömän kaksinaismoralismin roolimalli</h4>
Maailman talousfoorumin hurmoksellisuuden lisäksi myös perustajan oma ego on paisunut. Schwabin käytöksestä on tullut tärkeilevää ja suuruudenhullua. Goodman kertoo, että matkustaessaan hän odottaa valtiomiestason kohtelua. Esimerkiksi lentokentälle saapuessaan vastassa täytyy olla vastaanottodelegaatio.
Jo vieraillessaan Etelä-Afrikassa 1990-luvun puolivälissä ja puhuessaan Nelson Mandelan edessä Schwab julisti omina sanoinaan Martin Luther Kingin kuuluisan tokaisun &#8221;I have a dream&#8221; &#8211; minulla on unelma. Maailman talousfoorumin viestintävastaavana työskennellyt Barbara Erskine muisteli tapahtuman olleen monille äärimmäisen kiusallinen.
Schwab on usein leveillyt kollegoilleen odottavansa Nobelin rauhanpalkintoa työstään Maailman talousfoorumin hyväksi. Toistaiseksi hän saa vieläkin odottaa.
Goodmanin mukaan Schwabilla on erityinen kyky tyydyttää vaikutusvaltaisten ihmisten narsistisia taipumuksia. &#8221;Hän osoittaa uskoa puheidensa totuudenmukaisuuteen silloinkin, kun ne olisivat ristiriidassa todellisuuden ja foorumin hengen kanssa.&#8221;
Tämän ansiosta Schwab on voinut kutsua puhujiksi mm. Kiinan presidentti Xi Jinpingin, jolla on maine ihmiskaupan, pakkotyön ja toisinajattelijoiden murskaamisen tukijana.
&#8221;Epävarmassa ja epävakaassa maailmassa kansainvälinen yhteisö odottaa Kiinan jatkavan yhteistyöhaluista ja vastuullista johtajuuttaan&#8221;, totesi Schwab esitellessään Kiinan johtajan vuonna 2017. Se hetki paljasti Maailman talousfoorumin ironisen ja tekopyhän luonteen.
&#8221;Perustajamiljardööri isännöi tapahtumaa, joka oli täynnä luentoja läpinäkyvästä hallinnosta&#8221;, kuvaa Goodman. Samalla hän hehkutti suurvallan diktaattoria.
<h4>Foorumin agenda ja kiistanalaisuus</h4>
Toimintamalliltaan Maailman talousfoorumi on suuryritysten rahoittama säätiö, joka julkilausumiensa mukaan pyrkii edistämään globalisaatiota, vapaakauppaa sekä yritysten ja valtioiden välistä yhteistyötä. Foorumi julkaisee <a href="https://www.weforum.org/reports/">raportteja</a> mm. tasa-arvon toteutumisesta eri maissa sekä ajankohtaisia selvityksiä talouden ja teknologian ilmiöistä.
Vuonna 2016 Maailman talousfoorumi <a href="https://twitter.com/wef/status/813869325635424256">jakoi</a> Twitterissä tanskalaisen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Ida Aukenin kommentin ”Tervetuloa vuoteen 2030. En omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä, ja elämäni on parempaa kuin koskaan.” Myöhemmin Auken <a href="https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-wef-idUSKBN2AP2T0">kommentoi</a>, ettei idea ollut politiikkasuositus, vaan hän halusi herättää keskustelua. Provokatiivisten avausten mainostaminen on joka tapauksessa herättänyt spekulointia talousfoorumin agendasta.
Foorumin poliittisuus yhdistettynä läpinäkyvyyden puutteeseen on herättänyt huolta yleisemminkin. Toukokuussa 2020 foorumin järjestämän kokouksen virallinen nimi oli ”Great Reset” (suuri nollaus), joka viittasi talouden, teknologian ja poliittisten hallintomallien uudelleenjärjestämiseen. Jo vuosien ajan asiantuntijat ovat varoittaneet foorumin epädemokraattisuudesta, mikäli maailmanpoliittisia uudistuksia valmistellaan epävirallisissa suljetuissa tapaamisissa kansainvälisen eliitin kesken. Kriittisiä puheenvuoroja on kuultu myös Suomessa eri suunnilta.
Myös foorumin alainen nuorten huippujohtajien globaali verkosto The Forum of Young Global Leaders on saanut kriittistä huomiota. Bloombergin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2008-03-17/young-global-leaders-anderson-cooper-and-leonardo-dicaprio-are-in-the-most-exclusive-private-social-network-in-the-world-dot">mukaan</a> kyseessä on ”maailman eksklusiivisin yksityinen sosiaalinen verkosto”. Suomesta verkostoon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11902107">kuuluvat</a> mm. pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Vanhoja jäseniä ovat entiset pääministerit Alexander Stubb (kok.) ja Jyrki Katainen (kok.). Järjestö kertoo pyrkivänsä edistämään verkostoitumista ja ”vastuullista johtajuutta”.
Goodmanin tuore paljastuskirja ja sen osoittamat ristiriidat auttavat ymmärtämään, miksi Maailman talousfoorumilla on pakonomainen taipumus kuuluttaa joka suuntaan olevansa ”vastuullinen” maailmanparantaja.

Globaali eliitti lentää yksityiskoneilla Davosiin torjumaan ilmastonmuutosta – uutuuskirja valottaa World Economic Forumin ja sen perustajan Klaus Schwabin häpeämätöntä kaksinaismoralismia

Kiinan lompsa lävähtää helposti auki, kun kyse on Uudesta Silkkitiestä. Helppo raha on jo sokaissut monen päättäjän pään. Jos velallisen maksut jäävät rästiin, muuttuu Kiinan ääni kellossa ja veljestä tuleekin veljenpoika.

Montenegro halusi rakentaa syystä tai toisesta 40 kilometrin pätkän moottoritietä. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan investointipankki kieltäytyvät lainaamasta tarvittavia rahoja. Kiinalaispankki kaivoi kuvettaan ja löi pöytään vaaditun summan.
Montenegrolla oli vaikeuksia jo lainan ensimmäisen erän takaisinmaksussa. Laina muutettiin euromääräiseksi ja miljardin euron velka suojattiin valuuttakurssien muutoksilta. Se pitäisi maksaa pois 14 vuoden kuluessa.
Jos maksut yhä takkuavat, Montenegron ainoa satama saattaa siirtyä kiinalaisten omistukseen. Kyseessä ei ole aivan läpihuutojuttu, sillä Montenegro on NATO:n jäsen.
Moottoritie on kuuma
<a href="https://www.dn.se/varlden/har-bygger-kina-nya-sidenvagen-och-framtiden/">Sopimus</a> moottoritien rakentamisesta on suurilta osin salainen. Tämä on herättänyt epäilyksiä varojen väärinkäytöstä. Joka tapauksessa sopimuksen sai tiettävästi yritys, jolla on koplauksia valtion aikaisempiin johtohenkilöihin. Varmuutta asiasta ei ole niin kauan kuin sopimuksen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
&#8211; Olemme ehkäpä ainoa maa Euroopassa, jolla ei moottoritietä ole, joten totta kai tarvitsemme sellaisen. Tosin emme tällaista: moottoritie maksaa melkein miljardin eikä vie mistään mihinkään, sanoo riippumatonta korruption vastaista liikettä edustava Lazar Grdinic.
Kiinalla etsii nopeinta tietä Eurooppaan
Kiina on ainakin vuosikymmenen etsinyt satamaa Kroatiasta, Albaniasta tai Montenegrosta. Vielä ei ole tärpännyt. Satama Adrianmeren rannalla nopeuttaisi osaltaan yhteyksiä keskiseen Eurooppaan.
Kiinalainen yritys omistaa jo Pireuksen sataman Kreikassa ja sieltä on tarkoitus ulottaa Uusi Silkkitie nopeiden raide- ja maantieyhteyksien avulla Budapestiin. Kannattaa ehkä muistaa, että Kreikkakin on Naton jäsen.
Kiinalla on läheiset välit myös Serbiaan, jonka on tulkittu olevan enemmän tai vähemmän Venäjän linnoitus Balkanilla. Serbia kuitenkin <a href="https://balkaninsight.com/2021/12/15/china-in-the-balkans-controversy-and-cost/">nimittää</a> Kiinaa ulkopolitiikkansa ”neljänneksi tukipylvääksi”. Veljellisenä apuna Kiina on toimittanut Serbiaan muun muassa 1 200 kasvojentunnistuksella varustettua peltipoliisia eli liikennekameraa.
Presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping julkaisi Uusi Silkkitie -hankkeen (Belt and Road Initiative) vuonna 2013. Kiinan on määrä sijoittaa väylähankkeisiin lähinnä Euroopassa ja Afrikassa vajaat 1 000 miljardia dollaria. Balkanin hankkeisiin Kiina on tähän mennessä investoinut 32 miljardia euroa kaikkiaan 135 hankkeeseen.
&nbsp;

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Presidentti Biden on herättänyt kohua puolustelemalla Kiinan toimia uiguurivähemmistöä kohtaan. Kiinan vankileireillä tapahtuu järjestelmällisiä raiskauksia, kidutuksia ja pakkosterilisointeja, joita monet vertaavat kansanmurhaan. Bidenin mielestä kyse on kuitenkin vain &#8221;erilaisista kulttuurillisista normeista&#8221;, joita Kiinan ja sen johtajan odotetaan noudattavan. 
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on herättänyt huomiota puolustelemalla Kiinan toimia uiguurivähemmistöä kohtaan. Monet tahot ovat verranneet Kiinan &#8221;uudelleenkoulutusleireillä&#8221; tapahtuneita järjestelmällisiä raiskauksia, kidutuksia ja pakkosterilisointeja kansanmurhaan, mutta Biden viittasi niihin &#8221;kulttuurillisina normeina&#8221;.
Puolusteli Kiinan tiukkaa kontrollia
CNN-uutiskanavan haastattelussa Bidenilta kysyttiin hänen äskettäin Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa käymistään keskusteluista. Bidenin vastaus oli kuin suoraan Xi Jinpingin suusta hän puolustellessaan tiukan kontrollin tarvetta.
&#8211; Jos tunnette yhtään Kiinan historiaa, tiedätte, että ulkomaailma on aina syyllistänyt Kiinaa silloin kun Kiina ei ole ollut sisäisesti yhtenäinen, Biden sanoi.
https://twitter.com/SteveGuest/status/1361877221670080514
Presidentti Biden sanoi, että hän ei aio puhua Kiinan kommunistisen puolueen Hong Kongiin, Taiwaniin tai uiguureihin kohdistamia toimia vastaan.
&#8211; Joka maassa on erilaiset kulttuurilliset normit, joita maan ja sen johtajan odotetaan noudattavan, Biden sanoi.
Leireillä joukkoraiskauksia ja pahoinpitelyjä
Fox-kanavan haastattelema uiguurinainen <a href="https://nypost.com/2021/02/17/biden-says-uighur-genocide-is-part-of-chinas-different-norms/">kertoo</a> siitä, miten leireille kuljetetuilta uiguureilta leikattiin hiukset ja ryöstettiin arvoesineet. Leirillä tapahtui joukkoraiskauksia ja pahoinpitelyjä. Naisen mukaan kaikki alle 40-vuotiaat naiset joutuivat raiskatuiksi. Nyt Yhdysvalloissa asuva uiguurinainen kertoo, että häneltä jouduttiin pahoinpitelyjen seurauksena poistamaan munasarjat.
Myös BBC:n tekemä laaja reportaasi <a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-china-55794071">kertoo</a> uiguurinaisiin kohdistuneista järjestelmällisistä raiskauksista ja nälässä pitämisestä. Helpoimmillaan elämä uudelleenkoulutusleirillä koostuu tuntikausia kestävistä istunnoista, joissa lauletaan isänmaallisia kiinalaisia lauluja ja katsotaan Kiinan television ohjelmia presidentti Xi Jinpingistä, mutta leireillä tapahtuu myös kauheuksia. BBC:n haastattelemat uiguurit ovat kertoneet kiduttamisesta vaginaan työnnetyllä sähköpampulla ja pakkosterilisaatioista.
Trump otti tiukan linjan Kiinaa kohtaan
Presidentti Donald Trumpin aikana Yhdysvaltain hallinto otti <a href="https://nypost.com/2021/02/04/state-department-responds-to-reported-mass-rapes-of-uighurs/">tiukan linjan</a> Kiinaa kohtaan. Xinjiangin alueen puuvilla ja tomaattituotteet asetettiin tuontikieltoon, koska niiden tuotannossa epäiltiin käytetyn uiguurien pakkotyövoimaa. Trump määräsi myös viisumirajoituksia ja muita sanktioita eräille Kiinan kommunistisen puolueen johtohenkilöille.
Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo syytti Kiinan kommunistista puoluetta uiguureihin kohdistuneesta kansanmurhasta ja joukkotuhonnasta. Ulkoministeriö julkaisi Pompeon lausunnon päivää ennen presidentti Bidenin virkaan astumista.
Myös Bidenin hallinnon ulkoministeri Antony Blinken on kritisoinut Kiinan toimia ja vakuuttanut, että Valkoinen talo tulee ottamaan tiukan linjan Kiinan suhteen myös Bidenin presidenttikaudella. Ulkoministeri Blinken yhtyi edeltäjänsä näkemykseen, että uiguurien kohtelussa on kyse kansanmurhasta. Mutta nyt presidentti Biden puhuu vain &#8221;erilaisista kulttuurillisista normeista&#8221;.

Presidentti Biden: Kiinan toimissa uiguureja kohtaan on kyse ”erilaisista kulttuurillisista normeista”

Kiinan valtio on asettautunut vakaasti asemiin kansalaisten ahterin taakse ja haluaa seurata heidän jokaista liikettään. Tähän asti on vahdittu puhelinta, nettiä ja somea sekä asennettu kaduille ynnä väenkokouksiin kasvot tunnistavia laitteita. Nyt lyödään viimeinen naula arkkuun ja vapaa autoilu jää historiaan. Kansalaisten autoihin asennetaan seurantalaitteet 1. heinäkuuta 2019.
 
Aivan niin äärimmäisiin tekoihin kuin Suomessa ei sentään olla ryhtymässä. Täällähän liikenneministeri Anne Berner on suunnitellut toteuttavansa GPS-SIM-perusteisen järjestelmän, jonka avulla voidaan seurata autoilijaa ja hänen liikkeitään herkeämättä. Ja myös rangaista normeista poikkeavaa autoilijaa välittömästi.
Kiinassa autojen tuulilaseihin asennetaan <a href="https://www.theverge.com/2018/6/13/17458432/china-surveillance-car-tracking-mandatory-rfid-chips">The Verge</a>-verkkojulkaisun mukaan kiinteä, radiotaajuisen etätunnistamisen mahdollistava RFID-siru. Siru lörpöttelee auton liikkeistä silloin, kun kottero vilahtaa tunnistimen eli sensorin ohitse. Toki RFID-vastaanottimiakin voidaan asentaa niin tiheästi, että ainakin tietyillä alueilla seuranta on käytännössä jatkuvaa.
Viranomaiset eivät ole ilmoittaneet, välittääkö RFID-siru myös tietoa joka on peräisin auton omista antureista tai vaikkapa auton matkustajien käytössä olevista SIM- tai maksukorteista.
Hankkeen takana on Kiinan yleisen turvallisuuden ministeriö. Hallitus ilmoittaa viralliseksi tavoitteekseen muun muassa vähentää ruuhkia ja liikenteen aiheuttamia saasteita. Kiinan presidentti Xi Jinping pitää tavoitetta ensiarvoisen tärkeänä. Perusteluna mainitaan myös terroristien torjunta.

Xi Jinping

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Italian pääministeri Giorgia Meloni haluaa murtaa ihmissalakuljettajien verkostot

Journalisti sai tarpeekseen uutistoimisto AFP:stä, joka vaati kirjoittamaan sepitteellistä Kiina-tarinaa – ”ennakko-oletukset rajoittavat sitä, mitä voit kertoa”

Globaali eliitti lentää yksityiskoneilla Davosiin torjumaan ilmastonmuutosta – uutuuskirja valottaa World Economic Forumin ja sen perustajan Klaus Schwabin häpeämätöntä kaksinaismoralismia

Kun EU kääntää selkänsä Balkanille, paikalle kiiruhtaa Kiina

Presidentti Biden: Kiinan toimissa uiguureja kohtaan on kyse ”erilaisista kulttuurillisista normeista”

Valvontayhteiskunta etenee – Kiina aloittaa ajoneuvojen seurannan

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025