Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

yhdenvertaisuusperiaate

Helsingin kaupunki tyrkyttää seteliä työnantajille ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamisesta: ”Erittäin epäoikeudenmukaista suomalaisia kohtaan”

Woke on kulttuurillinen ilmiö, jonka vaikutuksesta kertoo esimerkiksi se, että kysymykset kuten voiko mies synnyttää tai onko Afrikan tähti -lautapeli rasismia ovat tänä päivänä osa yhteiskunnallista keskustelua, vaikka vielä 1990-luvulla ei moisia järjettömyyksiä juurikaan olisi pohdittu. Suomen Perusta -ajatuspajan uudessa artikkelimuotoisessa WOKE-kirjassa kirjoittajat pohtivat ja purkavat auki woke-ilmiötä sekä sitä, mihin se pyrkii.

Mitä woke on? Ensinnäkin on syytä ymmärtää, että kyse on suurten ristiriitojen yhteensulautumisesta. Woke-ideologiaan törmää etenkin yliopistomaailmassa, vaikka woke nimenomaan asettaa identiteettikysymykset ja ideologian tieteellisen tiedon edelle.
Wokelle ominaista on, että woke-ideologian omaksuneet ajattelevat olevansa suvaitsevaisia ja puolustavansa vähemmistöjä, vaikka todellisuudessa woke on autoritaarista vasemmistototalitarismia, joka haluaa tukkia eri mieltä olevien suut.
Kirjan esittelytekstissä kerrotaan: Woke on pienen piirin ääriajattelua, jolle annetaan suhteetonta näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Se vaikuttaa etenkin yliopistoilla, vaikka se nimenomaan asettaa ideologian faktojen edelle. Se on sukua historian aiemmille vallankumouksille, mutta se on vallanpitäjien vallankumous tavallista kansaa vastaan.
Helsingin yliopisto on jo lähes wokettunut
Esimerkiksi woke-ilmiöstä voidaan nostaa vaikkapa Helsingin yliopiston taannoinen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0960ef43-bf30-4e19-9754-49e4211ac532">ulostulo</a>, jonka mukaan lautapeliklassikko Afrikan tähti on rasistinen.
Sopivasti samaan aikaan WOKE-kirjan julkaisun kanssa Helsingin Yliopisto <a href="https://yle.fi/a/74-20023166?utm_source=twitter&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=yleuutiset">ilmoitti</a> myös nimittävänsä ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kunniatohtoriksi.
Yksi WOKE-kirjan kirjoittajista, perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Joakim Vigelius luonnehtii, että uutinen saa ”woke-mittarin” värähtämään.
&#8211; Onko Thunberg korkeakoulutettu, tai onko hän käynyt edes lukiota harjoittaessaan aktivismia siellä täällä ja seilattuaan Atlantin toiselle puolelle? Nyt hän on saanut yliopistolta korkean kunnianosoituksen. Ehkä jään odottamaan, tuleeko minustakin Helsingin tai Tampereen yliopiston kunniatohtori, Vigelius heittää ironisesti. Hän on itse gradua valmisteleva yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
Woken kritisoinnista lähtöpassit yliopistokurssilta
Joakim Vigelius on ajatuspajan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin haastateltavana aiheesta tuoreella videolla, jonka voit katsoa <a href="https://stage.sudev.fi/perusasiaa-sarjassa-tiistaina-joakim-vigelius-mita-woke-on-suora-lahetys/">tästä</a>.
Vigelius on tavallaan itse woken kokemusasiantuntija. Vigelius taannoin Tampereen yliopistossa kyseenalaisti sukupuolentutkimusta käsitelleellä kurssilla luennoitsijan puheet siitä, että miehillä voisi olla kuukautiset.
Tapahtumasarja sai alkunsa Vigeliuksen huomattua kurssimateriaaleista väitteen, että miesten vessoissa pitäisi olla pienet roskikset, koska joillakin miehillä voi olla kuukautiset. Vigelius havaitsi, että käsitystä miesten kuukautisista pyrittiin ujuttamaan ovelasti osaksi yliopisto-opetusta.
Seurauksena oli valtava <a href="https://stage.sudev.fi/opiskelija-kyseenalaisti-yliopiston-opetuksen-miesten-kuukautisista-seurauksena-somekohu-ja-akkilahto-kurssilta/">somekohu</a>, ja Vigelius sai hetkellisesti itse lähtöpassit kurssilta.
Yliopistot otollinen ympäristö
Vigelius esittää kirjassa myös oman määritelmänsä wokelle, jonka mukaan woke on riita-aate. Määritelmän mukaan woke on yhdistelmä keksittyjä, muttei aidosti koettuja ongelmia. Se on kattokäsite kirjolle ajattelu- ja toimintamalleja, joita yhdistää näennäinen pyrkimys tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen, mutta jota vaivaa tolkun puute. Sen määritelmät tasa-arvolle ja syrjimättömyydelle ovat ideologisesti intersektionaalisen feminismin, antirasismin ja vasemmistoradikalismin värittämiä, minkä vuoksi woken rummuttamat ’’ongelmat’’ asettuvat jatkuvasti normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin.
Vigelius kirjoittaa, että ei ole sattumaa, että woke vaikuttaa ja pesii voimakkaasti juuri yliopistomaailmassa.
Yliopistot ovat olleet mitä otollisinta maaperää paitsi woken synnyttäneessä rodullisessa eripurassa piehtaroinnille myös eripuralle ylipäätään. Näin on etenkin yliopistojen ’’pehmeissä tieteissä’’, kuten humanistisilla sekä yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joissa metodologisesti ilmiöiden subjektiivinen tutkinta, ymmärtäminen sekä kriittinen arviointi ovat useimmiten niiden objektiivista mitattavuutta tärkeämpiä.
Kritiikkiä ei yliopistomaailmassa suvaita
Samaan aikaan pehmeillä tieteillä on suhteessa teknistieteellisiin aloihin selkeä yliedustus mediassa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, mikä entisestään alleviivaa tarvetta suhtautua kriittisesti woken kaltaisen ilmiön leviämiseen yliopistomaailmassa.
Woke on alkujaan lähtöisin Yhdysvalloista. Varhaista woke-kritiikkiä ilmeni jo Donald Trumpin presidenttikauden alussa, osin hänen valintansa myötävaikutuksesta, kun yliopistot Yhdysvalloissa ja Kanadassa saivat merkittävää huomiota siellä käydyistä identiteettipoliittisista yhteenotoista ja kulttuurisodista. Vigelius katsoo, että jälkikäteen tarkasteltuna niitä voidaan perustellusti kuvata woke-ilmiön esitaisteluina.
Vigelius sanoo, että woke-ideologia on tehnyt yliopistomaailmassa olemisen ahtaaksi niille, jotka eivät tunnusta woken opinkappaleita, kuten sukupuolen moninaisuutta.
&#8211; En nyt tarkoita yksinomaan omia kokemuksiani vaan monien muidenkin, sekä Suomen että Yhdysvaltojen yliopistoissa, Vigelius sanoo.
Käänsi tasa-arvoajattelun ylösalaisin
Tiedetoimittaja Marko Hamilo pureutuu omassa esseekirjoituksessaan siihen, miten woke on kääntänyt yhteiskunnassa tasa-arvoajattelun päälaelleen.
Perinteinen yhdenvertaisuusaate noudattaa ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin periaatetta, jonka mukaan ihmisiä ei tulisi arvioida ihonvärin vaan heidän persoonallisuutensa ja luonteensa perusteella.
Woke-ideologia kuitenkin hylkää kingiläisen yhdenvertaisuusajattelun, sillä wokessa lähdetään siitä, että ihmiset ikään kuin jakautuvat erilaisiin kasteihin tai säätyihin sen mukaan, kuinka paljon kutakin ihmisryhmää on joskus historian saatossa sorrettu. Mitä sorretumpi ryhmä (on joskus ollut), sitä enemmän oikeuksia heillä on, ja valkoiset, seksuaalienemmistöön kuuluvat miehet ovat tässä kastiajattelussa ikään kuin kastittomia ja jo lähtökohtaisesti ”perisyntisiä.”
Tämä perusasetelma on toistunut tasa-arvo- ja rasismikeskustelussa yhä uudestaan viimeisen vuosikymmenen aikana. On syntynyt uusia ilmiöitä, liikkeitä ja lyhenteitä, kuten Black Lives Matter (BLM), kriittinen rotuteoria (Critical Race Theory, CRT) ja woke, eräänlainen sekulaari herätysliike. Nämä liikkeet ovat laajentaneet rasismin ja syrjinnän käsitteiden alaa kattamaan yhä laajemman joukon poliittisia kantoja ja puhetapoja.
Kokoavasti niitä voidaan kutsua identiteettipoliittisiksi liikkeiksi, koska kaikissa niistä keskiössä on jonkin identiteettiryhmän agendan ajaminen muiden ja erityisesti valkoisten kustannuksella. Hamilo kirjoittaa, että jo pelkästään niiden kritisoinnistakin saa nykyään helposti rasistin leiman.
Miksi woke halutaan kiistää?
Yksi wokeen liittyvistä kummallisuuksista on myös se, että keskustelu wokesta on ylipäätään hankalaa, koska woken olemassaolo pyritään usein kiistämään. Woken poisselittämisessä on erityisesti ansioitunut Helsingin Sanomat, joka viime syksynä <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009211489.html">esitti</a>, että woke-sanaa ei kannattaisi käyttää. Sinänsä Hesarin ehdotus on kummallinen, koska jo neljä vuotta sitten HS uutisoi, miten USA:n entinen presidentti Barack Obama moitiskeli nuoria opiskelijoita moraalisen puhdasoppisuuden haitallisuudesta ja käytti woke-sanaa.
Kielitieteilijä Erkki Seppänen tarkastelee WOKE-kirjassa määrittelyn haasteita sekä sitä, miten woke-keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa pyritään estämään tai hidastamaan väitteillä, joiden mukaan wokesta käytetään vääriä sanoja.
Vaikka woke-ilmiö tai woke-kulttuuri on herättänyt yhä enenevässä määrin keskustelua myös Suomessa ja aihetta on käsitelty runsaasti valtamediassa, siitä on julkaistu useampia kirjoja ja sen tiimoilta on julkaistu myös akateemista tutkimusta, Seppänen kirjoittaa törmäävänsä usein vastaväitteisiin, että mitään wokea ei ole olemassakaan, ettei sitä voi määritellä tai että kyseessä olisi vain oikeiston (tai peräti äärioikeiston) keksimä olkiukko.
Woke-väki kiistää ilmiön olemassaolon
Seppäsen osuva havainto on: kun jotain ei voida nimetä, siitä ei myöskään voida puhua.
Saman havainnon on tehnyt myös bloggaaja ja some-vaikuttaja nimimerkillä wokal distance, jonka selitys tiivistetysti on, että on mahdotonta vastustaa sellaista ilmiötä, jonka olemassaoloa ei voi hahmottaa ja jolle ei ole annettu nimeä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
1/ It isn&#39;t &quot;Woke&quot; It isn&#39;t &quot;Critical Race Theory&quot; It isn&#39;t &quot;Socialism&quot; It isn&#39;t &quot;Critical Social Justice&quot; It isn&#39;t &quot;Neo-marxism&quot; It isn&#39;t &quot;Cultural Marxism&quot; It isn&#39;t &quot;political correctness&quot;
Why you aren&#39;t allowed to give *IT* a name,
A thread 🧵<a href="https://t.co/5gVlF1bTSj">https://t.co/5gVlF1bTSj</a>
&mdash; Wokal Distance (@wokal_distance) <a href="https://twitter.com/wokal_distance/status/1566514815937421317?ref_src=twsrc%5Etfw">September 4, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kun jokin ajatussuunta tai ideologia on nimetty ja sille on määritelty sisältö, nimeäminen antaa mahdollisuuden erottaa idea muiden ideoiden joukosta, tarkastella sitä läheltä ja esittää kritiikkiä sitä kohtaan. Tätä woke-väki ei halua sallia tapahtuvan. Väitteisiin woken kiistämisestä voi siis suhtautua varauksella.
Suomen Uutiset suosittelee WOKE-kirjan lukemista kaikille. Kirjan pääset lukemaan <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/woke-identiteettipolitiikkaa-antirasismista-transkysymyksiin/">tästä</a>.
&nbsp;

Woke on moderni riita-ideologia, jonka määrittämät ongelmat asettuvat normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin

Valtioneuvoston kanslia julkaisi keskiviikkona valtioneuvoston tilaaman raportin terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisoinnista. Raportti kertoo karua kieltään suomalaisen terveydenhuollon nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan tulevaisuudessa maahanmuuttajat aiotaan laittaa kantasuomalaisten edelle hoitojonoissa, koska kaikille ei enää riitä hoitoa.

Raportissa pohditaan terveydenhuollon priorisointia ja sen oikeudellisia reunaehtoja niissä tilanteissa, joissa resursseja on saatavilla odotustasoa vähemmän. Valtioneuvoston tilaamia raportteja käytetään päätöksenteon pohjana.
&#8211; Suomen terveydenhuolto on päätynyt tilanteeseen, jossa joudutaan pohtimaan, kenelle riittää hoitoa ja kenelle ei. Yrittääkö hallitus paikata hoitajapulaa karsimalla terveydenhuollon palveluita sen sijaan, että vihdoinkin korjaisi terveydenhuollon rahoitusvajeen? perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.
&#8211; Pääministeripuolue SDP, joka mielellään kertoo olevansa palveluiden puolustaja, onkin todellisuudessa luomassa järjestelmää, jossa hyvätuloiset pääsevät yksityiselle ja köyhät jätetään hoitojonoon kitumaan.
Hoitoalan resurssipula asettaa potilaat eri asemaan
Terveydenhuollon puutteellinen rahoitus ja siitä aiheutuva resurssien ja hoidon priorisointi saattaa raportin mukaan asettaa potilaat keskenään eri asemaan. Tämä on ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa.
Raportissa tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvaa positiivista erityiskohtelua ei kuitenkaan pidetä ongelmallisena, mikäli se johtaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen, mikä on koodisana näiden ryhmien suosimiselle. Raportin mukaan haavoittuvassa asemassa ovat muun muassa lapset, vammaiset sekä maahanmuuttajat.
&#8211; Raportissa hahmotellaan kriteerien muodostamista &#8217;periaatteiden ja arvojen&#8217; pohjalta. Taulukosta selviää, että nämä &#8217;periaatteet ja arvot&#8217; tarkoittavat käytännössä sitä, että maahanmuuttajat asetetaan lääketieteellisesti samassa tilanteessa olevien suomalaisten edelle jonossa. Nähtävästi hallituksen tilaamassa raportissa veistellään alulle tulevaisuutta, jossa kantaväestö jää odottamaan hoitoa samalla kun maahanmuuttajat pääsevät jonon ohi.
&#8211; Kaikki ymmärtävät esimerkiksi lasten, nuorten ja vammaisten etusijalle laittamisen, mutta raportin taulukossa nimetään erityisesti myös maahanmuuttajat. Tämäkö on hallituksen ajamaa yhdenvertaisuutta? Onko vihervasemmistohallituksen haluama tulevaisuus sitä, että suomalaiset veronmaksajat ovat vain maksajan roolissa ja maahanmuuttajat menevät samaan aikaan heidän edelleen terveydenhuollon jonossa? Antikainen kysyy.
Kehitysapuun ja EU-tukipaketteihin riittää kyllä rahaa
Lopuksi raportti ottaa kantaa lainsäädännön uudistustarpeeseen potilaiden terveydenhuollon priorisoinnin suhteen. Raportin mukaan nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän selkeää ja läpinäkyvää hoidon priorisointia taloudellisten resurssien puitteissa.
&#8211; Sen sijaan, että hallitus keskittyisi parantamaan suomalaisen terveydenhuollon tilannetta, tilataankin raportti, jossa pohditaan, millä perusteella ihmisiä hoidetaan ja voidaan jättää hoitamatta. Kehitysapuun ja EU-tukipaketteihin riittää kyllä rahaa, mutta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ei.
&#8211; Moni suomalainen lapsi, nuori, veronmaksaja ja ikänsä veroja maksanut eläkeläinen sekä vanhus joutuu jo nyt odottamaan hoitoa liian pitkään, mutta tämä ei näytä hallitusta kiinnostavan. Tämä tilanne ja erityisesti hallituksen suunnitelma on häpeällinen ja törkeä! Oman kansan hyvinvoinnin tulee aina olla etusijalla, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Valtioneuvoston kylmäävä suunnitelma – aikooko hallitus laittaa hoitojonossa maahanmuuttajat suomalaisten edelle?

Eläkkeelle siirtymässä oleva valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen jätti viime vuonna nostamatta syytteen demarikansanedustaja Hussein al-Taeeta vastaan, vaikka valtakunnansyyttäjä totesikin tämän syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Toiviainen on juuri saanut komean Oikeusteko-palkinnon, vaikka valtakunnansyyttäjän julkinen ura näyttäytyy pitkälti konservatiivipoliitikkojen sananvapausoikeuden rajoittajana.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sai uransa loppumetreillä komealta kalskahtavan <a href="https://stage.sudev.fi/valtakunnansyyttaja-raija-toiviaiselle-oikeusteko-palkinto/">tunnustuksen</a>, kun Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon.
Asianajajaliitto toteaa tiedotteessaan palkinnon perusteluiksi, että ”valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut rohkea uudistaja ja näkyvä aloitteentekijä, joka ei ole antanut vihapuheen vaikuttaa työhönsä”.
Asianajajaliitto kiittelee Toiviaista rohkeudesta
&#8211; Vaikka yksittäiset syyttämisratkaisut ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja eriäviä näkemyksiä, Toiviainen on tehnyt rohkeasti sitä työtä, mikä hänelle on kuulunut, asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo.
Toiviainen jää syksyllä <a href="https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4471782">eläkkeelle</a>.
Opposition sananvapaus ei miellytä Toiviaista
Toisenlaisiakin arvioita Toiviaisesta on esitetty. Toiviaisen ura valtakunnansyyttäjänä voidaan nähdä myös konservatiivista näkökulmaa puolustavien poliitikkojen mielipiteiden vainoajana.
Erityisen hyvin Toiviainen tunnetaan sitkeästä pyrkimyksestään yrittää rajoittaa oppositiopoliitikkojen, lähinnä perussuomalaisten sananvapautta.
Toiviainen jahtasi vimmalla esimerkiksi Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajaa Auri Saarelaista peräti kolme vuotta hovioikeuteen asti, kunnes sai lopulta <a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/auri-saarelainen/valtakunnansyyttajan-jahti-tyssasi-hovioikeuteen/">näpeilleen</a> hovioikeuden todettua Saarelaisen syyttömäksi valtakunnansyyttäjän nostatamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Myös kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on saanut kaksi sakkotuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Toiviaisen kaudella.
Toiviaisesta kanneltiin oikeuskanslerille
Vuonna 2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen pyrki asettamaan kansanedustaja Juha Mäenpään syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tämän eduskunnassa pitämän, vieraslajeja käsitelleen puheen takia. Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa Mäenpää syytteeseen, mutta pyyntöön ei suostuttu.
Toiviainen on jahdannut sitkeästi myös kristillisdemokraattien kansanedustajaa Päivi Räsästä tämän vanhoista kirjoituksista homoseksuaaleja koskien, ja nosti syytteen, vaikka poliisi oli jo aiemmin tehnyt asiasta tutkimattajättämispäätöksen.
Syyte oli poikkeuksellisen huonosti laadittu, sillä se sisälsi jopa perättömiä lausumia siitä, mitä Räsänen muka oli sanonut. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsästä vastaan, mutta edessä on nyt uusi kierros hovioikeudessa, sillä juttua ajanut valtionsyyttäjä Anu Mantila ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.
Varatuomari Esko Nurminen jätti viime vuonna Toiviaisesta <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dcd1a6d3-7a7e-4cd6-8a85-1ea2bde3e0f5">kantelun</a> oikeuskanslerille, jossa Nurminen toteaa, että ei ole laillista ottaa yhtä henkilöä mallitapaukseksi &#8211; varoittavaksi ennakkotapaukseksi tai koettelemaan lain tulkintaa &#8211; ja tietoisena muista tapauksista jättää ne saattamatta poliisitutkintaan ja syytteeseen. Varatuomari Nurminen nostaa esille myös kysymyksen, onko valtakunnansyyttäjä kohdellut Räsästä lain vaatimalla tavalla yhdenvertaisesti.
Kaksoisstandardit kolisevat
Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa esille nostettu yhdenvertaisuuskysymys on aiheellinen, sillä Toiviaisella näyttää olleen tapana katsoa läpi sormien jopa laissa rangaistavaksi säädettyä vihapuhetta useissa muissa tapauksissa.
Räikeä esimerkki Toiviaisen kaksoisstandardeista on valtakunnansyyttäjän <a href="https://syyttajalaitos.fi/-/ei-syytetta-epaillysta-kiihottamisesta-kansanryhmaa-vastaan?fbclid=IwAR3hMLBtCPYpBO5liFLagysjapAT_7kPjmWaJPMXMEzQUOsSQA119k1_N70">syyttämättäjättämispäätös</a> viime vuonna. Tammikuussa 2021 annetussa päätöksessä Toiviainen myöntää suoraan demarikansanedustaja Hussein al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta syytettä ei nostettu. Tapauksessa oli kyse Hussein al-Taeen epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen al-Taeen kirjoituksiin Facebookissa.
Osassa viestejä valtakunnansyyttäjä katsoi, että kyse ei ollut kiihottamisrikoksesta, koska ne eivät kohdistuneet rangaistussäännöksessä tarkoitettuun kansanryhmään. Yksi viesteistä kuitenkin täytti rikoksen tunnusmerkistön, mutta Toiviainen armahti al-Taeen.
Perustelut ovat hyvin outoja:
Yhden viestin osalta Al-Taee on todennäköisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ottaen huomioon, että Al-Taee on aktiivisesti toimien ja itsenäisesti ilman viranomaisen puuttumista toiminnallaan pyrkinyt poistamaan tekonsa vaikutuksia ja ojentunut jo vuosia ennen kyseisen menettelyn ilmi tuloa, oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä tarkoituksettomina ja kohtuuttomina.
Jokainen voi itse pohtia, onko Toiviainen kunnioittanut yhdenvertaisuusperiaatetta, kun hän on jahdannut uupumatta useita opposition kansanedustajia väitetystä vihapuheesta, mutta demarikansanedustaja pääsi kuin koira veräjästä.
Somessa oudoksutaan Toiviaisen palkitsemista
Sosiaalisessa mediassa Toiviaiselle myönnettyä Oikeusteko-palkintoa oudoksutaankin laajasti, sillä valtakunnansyyttäjän katsotaan toimineen poliittisesti motivoituneena, samalla rampauttaen sananvapautta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Enpä olisi epäsopivampaa henkilöä tälle palkinnolle keksinyt. Mielipidevainoamisessa on onnistunut kyllä erinomaisesti.
&mdash; Nelli Rautiainen (@Nelli_R_) <a href="https://twitter.com/Nelli_R_/status/1535241653069422592?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Miten noinkin fanaattinen sananvapauden vastustaja voi saada tuollaisen palkinnon? 
Toiviainen on yrittänyt raivokkaasti kaventaa sananvapautta ja hänen toimintansa Räsästä kohtaan on häpeällistä. Räsänen ei onneksi saanut tuomiota mutta vahinko on jo tapahtunut. 
Noloa.
&mdash; Keinonen (@keinonen_p) <a href="https://twitter.com/keinonen_p/status/1535280444878487556?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva tietää että Asianajajaliitto on poliittisesti sitoutunut yhdistys. Toiviainen on ylläpitänyt ideologista ajojahtia Räsäsen tapauksessa. Palkinto merkitsee että annatte toiminnalle siunauksen.
&mdash; QuarterPounder (@Badmothafcka312) <a href="https://twitter.com/Badmothafcka312/status/1535271876460675074?ref_src=twsrc%5Etfw">June 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä

Ilta-Sanomat uutisoi tänään tapauksesta, jossa kertaalleen rokotetulle ja koronataudin sairastaneelle ei Helsingissä suostuttu antamaan tehosterokotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta, jos hallituksen esittämä koronapassi otetaan käyttöön.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertoo, että mikäli hallituksen esittämä koronapassi otetaan käyttöön, taudin kertaalleen sairastaneesta henkilöstä ja kertaalleen rokotetusta tulee väliinputoaja, joka suljetaan käytännössä monien yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle, koska hän ei saa tehosterokotusta, vaikka sitä itse haluaisi.
&#8211; Tällöin henkilö joutuu sen jälkeen, kun taudin sairastamisesta on kulunut puoli vuotta, käymään 72 tunnin välein koronatestissä omaan laskuunsa ja matkustamisesta ulkomaille tulee kallista ja vaikeaa, Antikainen kuvailee tilannetta.
Ongelma johtuu epäselvistä THL:n suosituksista
Ongelmallinen tilanne johtuu epämääräisesti muotoillusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n suosituksesta. THL korostaa tavallisille kansalaisille tarkoitetuilla nettisivuillaan, että toinen rokoteannos on tärkeä, jotta rokotteen suojateho vahvistuu sekä koronaviruksen kantamuotoa että virusmuunnoksia vastaan. THL:n mukaan toinen annos myös varmistaa, että suoja kestää mahdollisimman pitkään ja kaikki Suomessa tällä hetkellä käytettävät koronarokotteet annetaan kahtena annoksena.
&#8211; Terveydenhoidon ammattilaisille tarkoitetulla koronarokotteita käsittelevällä sivullaan THL kuitenkin toteaa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Jos yhden rokoteannoksen saanut henkilö sairastuu rokotteen saamisen jälkeen koronavirustautiin, ei ole enää tarvetta antaa toista rokoteannosta. Miksi THL antaa tavallisille kansalaisille ja terveydenhoidon ammattilaisille ristiriitaista tietoa? Antikainen ihmettelee.
Yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu
Yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu, jos THL:n epäselvää ohjetta sovelletaan eri tavalla eri kunnissa. Osa kunnista on antanut tehosterokotteen myös taudin sairastaneille, mikä on perusoikeusmyönteinen tulkinta. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä heitä ilman hyväksyttävää perustetta saa laittaa eri asemaan.
&#8211; Jos yksittäisessä kaupungissa tartuntatautilakia sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla, yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. Tilanne edellyttää paitsi laillisuusvalvojien myös hallituksen ja vastuullisten ministerien huomiota. Olipa tehosterokote lääketieteellisesti tarpeellinen tai ei, kansalaiselle pitää antaa hänen halutessaan tehosterokote, mikäli hänen oikeutensa yhteiskunnassa ja toisiin EU-jäsenvaltioihin matkustaessaan riippuvat merkittävästi tehosterokotteen saamisesta, Antikainen painottaa.
Edustaja Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta koronataudin jo sairastaneiden tehosterokotuksissa.
&nbsp;

Antikainen: Missä on koronan sairastaneiden oikeusturva, jos tehosterokotetta ei saa?

Iltalehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa täyden rokotesarjan saanut henkilö oli määrätty karanteeniin Vaasassa korona-altistuksen perusteella. Samaan tilaisuuteen osallistuneita, pääkaupunkiseudulla asuvia rokotettuja henkilöitä ei asetettu karanteeniin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta puuttumaan mielivaltaisiin karanteenipäätöksiin.

Yksi keskeisimmistä Suomen perustuslain ja oikeusjärjestyksen periaatteista on yhdenvertaisuusperiaate. Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä eikä heitä ilman hyväksyttävää perustetta saa laittaa eri asemaan.
&#8211; Jos yksittäisessä kaupungissa tartuntatautilakia sovelletaan muusta maasta poikkeavalla tavalla, yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu. Tilanne edellyttää paitsi laillisuusvalvojien myös hallituksen ja vastuullisten ministerien huomiota, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Rokotettuja ei pidä asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi
Tilanne ei ole ainutlaatuinen, vaan lehtitietojen mukaan Vaasassa on muitakin täyden rokotussarjan saaneita asetettu karanteeniin.
&#8211; Täysin rokotettuja henkilöitä ei tulisi asettaa karanteeniin varmuuden vuoksi, mikäli heillä ei ole koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Rokotettujen kohdalla tartuntariski on merkittävästi rokottamattomia pienempi, ja tämä tulisi päätöksissä huomioida kuten THL:n ohjeistus edellyttääkin. Nyt vaikuttaa siltä, että THL:n ohjeistusta ei ole noudatettu. Kuinka hallitus valvoo, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja THL:n ohjeistuksia noudatetaan? Antikainen kysyy.
Tarpeettomat rajoitukset tulevat kalliiksi
Mielivaltaiset karanteenipäätökset kuten muutkin tarpeettomat rajoitukset tulevat Antikaisen mukaan yhteiskunnalle kalliiksi.
&#8211; Kun henkilö asetetaan karanteeniin, hän voi joutua jäämään pois töistä tai opinnoistaan. Tällöin tilanteesta voi aiheutua hänelle ansionmenetyksiä tai opintojen viivästymisiä. Karanteenipäätöksille pitää olla vahvat perusteet. Kuten yrityksiinkin kohdistuneissa rajoituksissa, hallituksen ja viranomaisten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kustannuksiin, jotka rajoitustoimista aiheutuvat tavallisille kansalaisille tai yrityksille.
&#8211; Kun Suomessakin kaikki halukkaat on kohta rokotettu kahteen kertaan, kauanko hallitus aikoo vielä jatkaa rajoituksiaan ja millä perusteilla? Muualla Euroopassa yhteiskuntia avataan jo kovaa vauhtia ja rajoituksista luovutaan, kun Suomessa ideoidaan samaan aikaan uusia rajoituksia, Antikainen huomauttaa.
Edustaja Antikainen jätti tänään eduskunnassa sosiaali- ja terveysministerin vastattavaksi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista karanteenimääräyksissä koskevan kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

yhdenvertaisuusperiaate

Helsingin kaupunki tyrkyttää seteliä työnantajille ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamisesta: ”Erittäin epäoikeudenmukaista suomalaisia kohtaan”

Woke on moderni riita-ideologia, jonka määrittämät ongelmat asettuvat normaaliväestön arkisen ymmärryksen ulottumattomiin

Valtioneuvoston kylmäävä suunnitelma – aikooko hallitus laittaa hoitojonossa maahanmuuttajat suomalaisten edelle?

Oikeusteko-palkittu valtakunnansyyttäjä Toiviainen jahtaa vain ”inhokkejaan” – totesi demarikansanedustaja al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä

Antikainen: Missä on koronan sairastaneiden oikeusturva, jos tehosterokotetta ei saa?

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025