Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2020

Tutkimuslaitos Pew Research Center tiedusteli yhdysvaltalaisilta äänestäjiltä näiden suurimpia huolenaiheita. Kärjessä tulivat talous ja terveys, mikä tuskin yllättää koronapandemian keskellä. Myös väkivaltarikokset huolestuttavat isoa joukkoa amerikkalaisista.

Yhdysvaltain kahden suurpuolueen presidenttiehdokkaiden kannattajien keskuudessa murheiden lista on perin erilainen. Molempien ehdokkaiden huolet yhdistyvät selkeästi vain korkeimman oikeuden tuomarien nimityksissä ja ulkopolitiikan suunnasta. Lisäksi aselakien tila on melko lähellä toisiaan.
Mellakat pelottavat
Pew Researchin tutkimuksessa esiin nousee väkivaltarikoksiin kohdistuva huoli. Neljä vuotta sitten kyseinen huoli ei mahtunut kymmenen suurimman huolenaiheen mukaan.
Yhdysvalloissa on mellakoitu lukuisissa suurkaupungeissa polttamalla, ryöstelemällä ja ammuskelemalla. Ihmishenkiä on menetetty mellakoiden yhteydessä.
Väkivaltarikokset ohittivat muun muassa ulkopolitiikan suunnan ja ilmastonmuutoksen huolenaiheissa. Ulkopolitiikka seuraa kuudentena väkivaltarikoksia, kun ilmastonmuutos on huolenaiheena vasta sijalla yksitoista.
Republikaanien ehdokkaaksi nimetty istuva presidentti Donald Trump on luvannut palauttaa lain ja järjestyksen maahan. Samaa viestiä on kertonut hänen varapresidenttiehdokas Mike Pence. Pence tavoittelee Trumpin tavoin jatkokautta.
Huolissa on eroja
Demokraattipuolueen ehdokkaan Joe Bidenin kannattajat ovat eniten murheissaan terveydenhuollosta, koronaviruksesta ja etnisestä epätasa-arvosta.
Vähiten kahdentoista suurimman huolen yhteislistalta Bidenin kannattajia huolettavat abortit, maahanmuutto ja väkivaltarikokset. Kaksi jälkimmäistä päätyivät tasatulokseen.
Trumpin kannattajien suurimmat murheet ovat talous, väkivaltarikokset ja maahanmuutto. Kolme pienintä murhetta ovat puolestaan ilmastonmuutos, etninen epätasa-arvo ja tuloerot.
Huolissa on merkittäviä eroja ehdokkaiden välillä. Pew Researchin neljä vuotta sitten tekemään kyselyyn verrattuna ehdokkaiden eli Trumpin ja demokraattipuolueen Hillary Clintonin äänestäjien murheiden lista muistutti selkeästi enemmän toisiaan. Tuolloinkin talous oli suurin murhe. Toisena ollut terrorismi on jäänyt nyt kahdentoista suurimman murheen ulkopuolelle.

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestäjiä huolettavat talous ja terveys – uusi murhe nousi viiden huolestuttavimman asian joukkoon

<div class="">Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään 3. marraskuuta 2020. Demokraattien neljä suosituinta ehdokasta ovat tällä hetkellä Elizabeth Warren, Bernie Sanders, Pete Buttigieg ja Joe Biden. Suomen Uutiset haastatteli New Yorkissa demokraattien puolueaktiivia, juutalaistaustaista Nancya (nimi muutettu).</div>

<div class="">
– Toivoisin, että demokraateilla olisi vahva keskitien ehdokas. Joe Biden on liian vanha, eikä pärjää debateissa presidentti Donald Trumpille. Hän kamppailee jo omissa sotkuissaan. Bernie Sanders on myös liian vanha. Elizabeth Warren on hyvin älykäs, mutta hänen ideansa ovat liian vasemmistolaisia useille meistä. Pete Buttigieg on puolestaan liian nuori ja en usko, että Amerikka on vielä valmis nimittämään homoa presidentiksi, Nancy aloittaa.
Uusimmat uutiset demokraattien presidenttikisassa saatiin tällä viikolla, kun New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg (<a href="https://www.washingtonpost.com/opinions/2019/11/11/why-bloomberg-wont-be-democratic-nominee/">Washington Post</a>) sekä Hillary Clinton (<a href="https://www.bbc.com/news/world-us-canada-50399230">BBC</a>) ovat olleet otsikoissa mahdollisen ehdokkuuden vuoksi.
Seuraava demokraattiehdokkaiden televisiodebatti pidetään 20.11.2019 Atlantassa. Sitä isännöivät MSNBC ja The Washington Post.
<h4>Demokraattien ihannoima Nordic model</h4>
Nancy on seurannut demokraattien politiikkaa aktiivisesti 1960-luvulta lähtien.
– Aioin tietenkin äänestää ketä tahansa demokraattia. Trumpin täytyy lähteä. Toivon, että virkasyyte menisi läpi ja hänet tuomittaisiin ja poistettaisiin virasta. Se on kuitenkin hyvin epävarmaa.
Miltä Demokraattien pyrkimykset muuttaa järjestelmää esimerkiksi Sandersin esittämän pohjoismaisen mallin mukaiseksi tuntuvat pitkän linjan demokraatista? Olisiko hän valmis maksamaan enemmän veroja vastineeksi kattavammasta terveydenhuollosta ja laajemmasta maksuttomasta koulutuksesta?
– Amerikka tarvitisisi kyllä yhtenäisen terveydenhuollon. Kuinka se voidaan saavuttaa, onkin sitten vaikeampi kysymys. Meidän tulisi edetä hitaasti ja lisätä ihmisiä vakuutuksen pariin ja samaan aikaan sallia yksityinen terveydenhuolto. Tulevaisuudessa kaikki voisivat olla ehkä samassa terveydenhoitojärjestelmässä, mutta pienin askelin.
Amerikka ei Nancyn mukaan voi koskaan kuitenkaan tulla sosialistiseksi, koska maalla on kapitalistin sydän.
– Veroja ei voi hyväksyä korotettavan ainakaan pieni- ja keskituloisilta. Suurituloisten kohdalla se voisi olla jossain määrin hyväksyttävämpää, hän sanoo.
Ilmainen koulutuskaan ei ole demokraatille helppo aihe.
– En mitenkään usko, että ilmainen koulutus olisi mahdollista. Yhdysvalloissa on oma järjestelmä. Meillä on 16 000 voittoa tavoittelematonta instituutiota, jotka ylläpitävät kouluja sekä yliopistoja. Valtion ylläpitämissä kouluissa voitaisiin alentaa ehkä joitain opiskelijoiden kustannuksia. Yksityiskoulut tulee kuitenkin ehdottamasti säilyttää. Esimerkiksi Harvardin, Yalen ja Princetonin tulee pysyä muuttumattomina ja ne eivät voi olla maksuttomia. Sitä paitsi niihin voi jo nyt päästä ilmaiseksi stipendin avulla, hän sanoo.
<h4>Israel-vastaisuus on suututtanut monia demokraatteja</h4>
Nancy on asunut koko ikänsä New York Cityssä.
Hänen juutalaiset vanhempansa pakenivat vuonna 1937 Euroopasta. Nancy on onnekas, sillä 1930-luvun lopulla Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka oli hyvin tiukkaa – moni juutalainen kuoli, koska ei päässyt turvaan Yhdysvaltoihin. Nancyn isällä oli etäinen serkku Yhdysvalloissa, joka sai järjestettyä perheen New Yorkiin.
Tällä hetkellä demokraatteja jakaa suhtautuminen Israeliin.
– Osa demokraateista on siirtynyt republikaanien puolelle Israel-vastaisuuden noustua. Esimerkiksi kongressiedustaja Rashida Tlaibin ulostulot ovat suututtaneet juutalaisia, jotka ovat tukeneet häntä. He eivät varmasti tule äänestämään häntä enää. Tavallisesti juutalaiset ovat olleet enemmän demokraatteja, mutta nyt republikaanit näyttävät olevan enemmän Israelin ystäviä. Mutta se ei mielestäni ole totta. Jokainen presidenttimme on ollut Israelin ystävä, myös Obama, Nancy sanoo.
Kongressiedustaja Rashida Tlaib ja Ilhan Omar ovat tulleet esiin useilla Israel-vastaisilla kommenteillaan. He ovat näkyvästi tukeneet esimerkiksi israelilaisten tuotteiden boikottia, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Boycott,_Divestment_and_Sanctions">BDS-liikettä</a>.
Islaminuskoa näkyvästi tunnustava Omar on myös vastustanut ääri-islamistisen suunnan ottaneen Turkin vastaisia talouspakotteita, koska hänestä ne vaikeuttavat turkkilaisten kansalaisten elämää (<a href="https://nypost.com/2019/10/30/ilhan-omars-strange-affinity-for-turkeys-islamist-tyrant/">New York Post</a>).
Muut demokraattiedustajat ovat poikkeuksetta olleet yksimielisiä pakotteiden tarpeellisuudesta ja he ovat vaatineet Turkkia lopettamaan sotatoimet kurdeja vastaan.
Senaattori Bernie Sanders on puolestaan perännyt Yhdysvaltojen Israelille antamaa rahallista tukea katkolle, koska Israel ei suostu neuvottelemaan terroristien kanssa. Palestiinaa hallinnoi tällä hetkellä ääri-islamistinien terroristijärjestöksi luokiteltu Hamas, joka käytännössä pitää valtaa Gazan kaistalla.
Hamas on lyhenne sanoista Harakat al-muqāwamat al-islāmiyya, (arab. حركة المقاومة الاسلامية, suomeksi islamilainen vastarintaliike). Se on demokraattisesti valitun Palestiinan parlamentin suurin puolue. Israel, Yhdysvallat, Kanada, Egypti ja EU on luokitellut Hamasin terroristijärjestöksi.
<h4>Euroopan juutalaisvastaisuus huolestuttaa</h4>
Keskitysleirikuolemalta välttyneen perheen tyttärellä on kysyttävä maahanmuuttokriisistä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.
Kuvailen Nancylle lyhyesti eurooppalaista tilannetta, jossa turvapaikanhakijoita on tullut lyhyessä ajassa paljon. Vuoden 2015 vuoden maahanmuuttokriisin jälkeen erityisesti Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa on nähty epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia kuten terrori-iskuja sekä antisemitismin nousua. Euroopan perusoikeusviraston antisemitismitutkimuksen mukaan äärimuslimit ovat suurin tunnistettu juutalaisvihaan syyllistyvä ryhmä (<a href="https://stage.sudev.fi/euroopan-unionin-perusoikeusviraston-laaja-antisemitismitutkimus-vuodelta-2018-aarimuslimit-suurin-tunnistettu-juutalaisvihaan-syyllistyva-ryhma/">Suomen Uutiset</a>).
Nancyn mukaan tilanne tuntuu uhkaavalta erityisesti Saksassa ja Ranskassa sekä myös Yhdysvalloissa. Hän ei miehensä kanssa halua käyttää termiä antisemitismi vaan he puhuvat juutalaisvastaisuudesta.
– Mielestäni Euroopan tilanne on kuitenkin paljon huolestuttavampi. Kuten holokaustista selvinnyt isäni sanoi äskettäin, että hän ei koskaan voinut uskoa, että näkisi elinaikanaan Hitlerin tyylistä toimintaa Saksassa.
<h4>Amerikka osaa integroida</h4>
Hän näkee Euroopan maahamuuttopolitiikan hyvin ongelmallisena.
– Amerikassa ihmiset integroituvat. Italialaisuuteen Amerikassa kuuluu, että voit nauttia pastasta. Ehkä isoäitisi oli Italiasta, mutta järjestelmämme tekee kaikista yhtä kansaa, hän sanoo ja lisää:
&#8211; Katso Yhdysvaltain valuutan 25 sentin kolikkoa, jossa sanotaan ‘E Pluribus Unum’, joka tarkoittaa, että monesta tulee yksi. Se on Yhdysvallat. Olemme koko maailman kansalaisia.
</div>

Yhdysvaltain demokraattipuolueen rivejä repii moni ristiriita – Newyorkilaista puolueaktiivia hiertää puolueen vasemmistolaisuus sekä Israel-vastaisuus

Joskus politiikassa voittaa puolue, joka vetoaa puoluekentän keskustaan. Nyt Yhdysvallat on kuitenkin niin polarisoitunut, että yli puoluerajojen vetoava puolue ei pärjää, väittää Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila. Aina 2000-luvun alusta lähtien voittaja on ollut puolue, jonka on onnistunut saada paremmin äänestysuurnille omat ydinkannattajansa. Ruotsilan mukaan Donald Trumpin mahdollisuudet tulla uudelleenvalituksi presidentiksi ovat lähtökohtaisesti erinomaiset.

Puolue- ja ideologiset rajat ylittävää yksimielisyyttä ei yksinkertaisesti Yhdysvalloissa enää ole olemassa mistään asiasta. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia yhden pääpuolueen kannattajista ei voi enää kuvitellakaan toisen puolueen äänestämistä, Ruotsila toteaa <a href="https://www.verkkouutiset.fi/usa-valitsee-aaripaista-presidentin/#login">Verkkouutisissa</a>.
Yhdysvaltain seuraavat presidentinvaalit järjestetään vasta yli vuoden päässä marraskuussa 2020. Sekä Trumpin että hänen haastajakseen demokraattisesta puolueesta hamuavien teemat ja painotukset näyttävät niin ikään vakiintuneen.
<h4>Kaksi kautta on Yhdysvalloissa normi</h4>
Ruotsila muistuttaa, että perinteisesti Yhdysvalloissa vallassa oleva, toista kautta tavoitteleva presidentti on ollut vahvoilla. Sitten toisen maailmansodan vain kahta uudelleenvalintaa tavoitellutta presidenttiä ei ole valittu toiselle kaudelle.
&#8211; Kahden kauden presidenttiyksiä on historiallisesti tarkastellen pidettävä siis lähtökohtaisena olettamana, Ruotsila toteaa.
<h4>Talouskasvu ja työllisyyskehitys tukee Trumpin uudelleenvalintaa</h4>
Vuoden 1945 jälkeen vaille toista virkakautta jääneet presidentit hallitsivat aikoina, joita jäsensivät talouslama ja yleinen pessimismi tulevaisuuden suhteen. Tällaista tilannetta Trumpilla ei ole edessään. Näin hänen mahdollisuutensa tulla uudelleenvalituksi ovat lähtökohtaisesti erinomaiset, Ruotsila analysoi.
&#8211; Trump lähtee vaaleihin tilanteessa, jossa taloudella menee hyvin. Tätä hänen voi odottaa korostavan korostamistaan, kuukausi kuukaudelta yhä enemmän.
Trumpin talouspolitiikka on tuottanut huomattavan talouskasvun ja tulotason nousun myös kaikkein köyhimmille (itse asiassa varsinkin heille) – näin hän julistaa jatkuvalla syötöllä jo nyt. Demokraattien voitto merkitsisi siten kaiken saavutetun menetystä sekä paluuta lamaan ja epävarmuuteen, Ruotsila toteaa.
<h4>Demokraattien ainoa toivo on vasemmistolaisessa vihassa</h4>
Myös Trumpia haastavilla demokraateilla on realistiset mahdollisuudet vaalivoittoon. Tämä on mahdollista siitä huolimatta, että demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoittelevista useimmat ovat tehneet hyvin jyrkän poliittisen käännöksen kohti vasenta, Ruotsila uskoo.
Ruotsilan mukaan demokraattinen puolue on nyt vasemmistolaisempi kuin koskaan sitten 1970-luvun alun, ja ainakin se on siirtynyt huomattavasti enemmän vasemmalle kuin yhdysvaltalaisten ehdoton enemmistö.
&#8211; Ja demokraatit ovat nyt motivoituneempia, vihaisempia ja päättäväisempiä kuin republikaanit. Heitä on myös suhteessa suurempi osuus äänestäjäksi rekisteröityneistä kuin muissa viimeaikaisissa vaaleissa.
Koska kaikki Yhdysvaltain viimeaikaiset vaalit on ratkaistu kokonaisäänimäärien huomattavan pienillä siirtymillä, vaa&#8217;ankieliksi noussevat taaskin vaalien aattona vihaisemmat ja motivoituneimmat, Ruotsila päättelee.
&#8211; Donald Trumpin onnistui innostaa äänestyspaikoille vuonna 2016 juuri tarvittavat määrät tuolloin vihaisimpia ihmisiä – työväen- ja keskiluokkaisia valkoisia kristittyjä. Siksi hän voitti vaalit. Nyt nuo vihaisimmat ja tyytymättömimmät ihmiset löytyvätkin vasemmistosta, eikä heidän äänestämään innostaminen vaadi suurtakaan työtä.
<h4>Amerikkalaiset ovat edelleen voittopuolisesti konservatiiveja</h4>
Ruotsilan mukaan tässä dynamiikassa voi piillä demokraattien voiton salaisuus, mutta tuloksesta on joka tapauksessa odotettava hyvin tasainen ja täpärä.
Demokraattien kannalta ongelmallista on, että mielipidetiedustelut eivät kerro mistään yhdysvaltalaisen äänestäjäkunnan laajemmasta kääntymisestä vasemmalle. Päinvastoin, maassa on kyselytutkimusten mukaan vasemmistolaisia vain neljännes, konservatiiveja useampi kuin neljä kymmenestä. Vain kuudessa osavaltiossa asuu enemmän vasemmistolaisia kuin konservatiiveja.
Toisaalta maa on polarisoitunut: Fox Newsin ja Harrisin tutkimusten mukaan 25 prosenttia kansalaisista kannattaa nyt sosialismia ja miltei 40 prosenttia haluaisi asua sosialistisessa maassa.
&#8211; Demokraattien käännös vasempaan on osin reaktiota tällaisiin lukuihin, mutta ennen muuta siinä on kyse tarpeesta vedota puolueen aktiivisiin esivaaliäänestäjiin ja he ovat nyt ennen näkemättömän vasemmistolaisia, Ruotsila analysoi.

Dosentti Ruotsila Verkkouutisissa: Trumpin uudelleenvalinta näyttää todennäköiseltä

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2020

Yhdysvaltain presidentinvaalien äänestäjiä huolettavat talous ja terveys – uusi murhe nousi viiden huolestuttavimman asian joukkoon

Yhdysvaltain demokraattipuolueen rivejä repii moni ristiriita – Newyorkilaista puolueaktiivia hiertää puolueen vasemmistolaisuus sekä Israel-vastaisuus

Dosentti Ruotsila Verkkouutisissa: Trumpin uudelleenvalinta näyttää todennäköiseltä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025