Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

yhteiskunnan tuki

Viranomaisten ilmeinen sinisilmäisyys ja erilaisten toimintakulttuurien yhteentörmäys hyppää silmille Dagens Nyheterin tekemästä selvityksestä, jossa tutkittiin tukirahojen liikkeitä erään ihmisryhmän syrjäytymisen ehkäisemiseksi. 100 miljoonaa kruunua on suurelta osin kadonnut kuin tuhka tuuleen, eikä kukaan tunnu tietävän, minne rahat ovat loppujen lopuksi päätyneet.

Ruotsin huomattavin romanien oikeuksien puolestapuhuja sekä ihmisoikeusaktivisti on ennen kaikkea järjestöihminen. Merkittävimmät työkalut hänen käytännön toiminnassaan ovat olleet Romanien nuorisoyhdistys sekä Romanien kulttuurikeskus Malmössä.
Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/sverige/romska-foreningarna-fick-100-miljoner-i-bidrag-pengar-slussades-vidare/">selvityksen</a> mukaan miehen yhdistykset ovat saaneet sadoittain avustuksia projekteille, joiden on ollut muun muassa tarkoitus selvittää ja edistää romanien historiaa, terveyttä sekä koulutusta. Yhteiskunnan rahaa hankkeisiin on palanut yli 100 miljoonaa kruunua.
Korutonta kertomaa
Vuonna 2022 Romanien nuorisoyhdistys sai kaksi miljoonaa kruunua Ukrainasta sotaa paenneiden romanien auttamiseen. Rahoista ehdittiin käyttää 850 00 kruunua, ennen kuin projekti pantiin jäihin.
100 000 kruunua oli mennyt muun muassa ruokakasseihin ilman tietoa siitä, minne eväät päätyivät. Kukaan DN:n haastattelemista henkilöistä ei ole kuullut ainoastakaan romaniyhdistyksestä, joka olisi auttanut Ukrainan pakolaisia.
Peliriippuvuuden vähentämiseen ohjattiin kuuden vuoden aikana kaksi miljoonaa kruunua – vailla tietoa siitä, että kampanja olisi tavoittanut ainuttakaan henkilöä.
Nuorten mobiilisovelluksen kehittämiseen jysähti puolestaan viisi miljoonaa sillä näkemyksellä, että appi saisi 80 000 käyttäjää. Sitä on ladattu – silloin kun se on ollut saatavilla &#8211; runsaat 10 kertaa.
Isännättömän rahan ongelma
Viranomaiset ovat nähneet romaniyhdistysten työn merkittävänä syrjäytyneiden ihmisten auttamisessa. Vasta toiminnan lähempi <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/skane/romska-foreningar-i-malmo-utreds-efter-miljonbidrag-gar-inte-att-se-var-pengarna-har-gatt">tarkastelu</a> on herättänyt kirstunvartijat.
Malmön kulttuurilautakunta laittoi stopin avustuksille selvityksen jälkeen vuonna 2021. Muitakin <a href="https://sverigesradio.se/artikel/erland-kaldaras-nikolizsson-varenda-verifikation-och-underlag-finns">viranomaisselvityksiä</a> on menossa.
&#8211; Selvitys antoi riittävät eväät päätöksenteolle. Kyseessä ei ole läpinäkyvä organisaatio ja rahojen liikkeitä ei siten ole mahdollista seurata, toteaa Malmön kaupungin edustaja.
Täysin erilaisten toimintakulttuurien törmäyksestä kertonee tarinan päähenkilön aiemmin viranomaisille osoittama kirje. Sen mukaan miehen edustamissa yhdistyksissä taloutta on hoidettu asiallisesti.

Yhteiskunnalta 100 miljoonan tuet syrjäytymisen ehkäisemiseksi – rahojen kohtalo suurelta osin epäselvä

Hallituspuolue keskusta äänesti eduskunnassa tänään uuden maahanmuuttajien kotoutumislain puolesta. Kotoutumislakia voisi kutsua myös hyysäämis- ja paapomislaiksi, sillä laissa on 101 pykälää, joista yksikään ei velvoita maahanmuuttajaa itseään tekemään yhtään mitään oman kotoutumisensa eteen. Veronmaksajille laki käy erittäin kalliiksi. Lain tultua voimaan Suomen kunnissa päästäänkin seuraavaksi kantamaan maahanmuuttajien ruokakasseja sekä kalustamaan asuntoja valmiiksi maailman ääristä saapuville kunniavieraille.

Eduskunta hyväksyi tänään uuden maahanmuuttajien kotoutumislain, joka lisää <a href="https://stage.sudev.fi/nyt-on-veronmaksajille-luvassa-kylmaa-kyytia-nain-hallitus-lisaa-maahanmuuttajien-kotouttamishyysaamista-enaa-ei-puutu-kuin-torvisoittokunta-ja-punainen-matto/">voimakkaasti</a> kuntien vastuuta maahanmuuttajien kotoutumisesta, palveluiden järjestämisestä ja palveluihin pääsystä – jopa lentokentälle tai juna-asemalle lähetetään kunnan edustaja vastaanottamaan tulijoita.
Kotoutumislaissa säädetään liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta, maahanmuuttajille etsitään asunnot valmiiksi, ja ne kalustetaan jo ennen maahan saapumista. Lain valmisteluasiakirjojen mukaan kunnan sosiaalitantta lähtee tarvittaessa jopa avustamaan ”kunniavieraita” ruokaostoksille.
Perussuomalaiset äänesti lain hylkäämisen puolesta
Käsittämätön maahanmuuttajia hyysäävä kotoutumislaki meni läpi eduskunnassa äänin 91–71, kun lähes kaikki keskustan kansanedustajat äänestivät demarien tukena lain hyväksymisen puolesta. Näin keskusta ehti hallituksessa tehdä veronmaksajille vielä yhden karhunpalveluksen, jolla on kallis hintalappu.
Perussuomalaiset jätti jo hallintovaliokunnassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_45+2022.aspx">vastalauseen</a> ja esitti lain hylkäämistä. Vastalauseessa todetaan, että hallituksen esitys kotoutumislaista ei vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa.
Perussuomalaiset äänesti myös tänään eduskunnassa kotoutumislain hylkäämisen puolesta, mutta valitettavasti se ei tällä kertaa riittänyt.
Piti tehdä kotoutumislaki, tulikin oleskelulaki
Eduskuntakäsittelyssä aiemmin tällä viikolla perussuomalaiset kritisoivat ankarasti lakiesitystä, joka on täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Kotoutumislaissa maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita. Kansanedustaja Mari Rantanen huomauttikin aiheellisesti, että kotoutumislaki on todellisuudessa lähinnä oleskelulaki.
Perussuomalaiset muistuttaa, että useimmat kotoutumisen ongelmat liittyvät keskeisesti siihen, että yhteiskunta on luonut ei-työperäisille maahanmuuttajille käsityksen siitä, ettei heillä ole yhteiskunnassa juuri lainkaan velvollisuuksia, vaan pelkästään oikeuksia, ja heitä on opastettu aktiivisesti hakemaan erilaisia yhteiskunnan tukia sen sijaan, että heitä olisi opastettu esimerkiksi kouluttautumaan ja työllistymään.
&nbsp;

Keskusta ehti tehdä hallituksessa vielä yhden karhunpalveluksen suomalaisille – käsittämätön maahanmuuttajia hyysäävä kotoutumislaki meni läpi eduskunnassa

Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet tukevansa kansalaisiaan korkean sähkönhinnan aiheuttamassa ahdingossa. Opposition pelko saattaa tulla kuluttajan avuksi täälläkin. Onhan Suomi vauras maa.

Ruotsin hallitus <a href="https://regeringen.se/pressmeddelanden/2022/01/sex-miljarder-i-elpriskompensation-till-hushallen/">ilmoitti</a> 12. tammikuuta aikovansa subventoida korkeasta sähkönhinnasta kärsineitä kotitalouksia 6 miljardilla kruunulla. Korvauksia voi saada joulu-helmikuun väliseltä ajalta ja ne perustuvat toteutuneeseen sähkönkulutukseen. Ehdotuksen piirissä on 1,8 miljoonaa kotitaloutta.
Korvausta voi saada suurimmillaan 2 000 kruunua kuukaudessa, jos kotitalouden sähkönkulutus on yli 2 000 kWh. Korvauksen maksimimäärä on täten 6 000 kruunua (582 euroa). Tukea ei tarvitse erikseen hakea, se lutviintuu viranomaistyönä.
Tukea myös korkeasta sähköhinnasta kärsiville suomalaisille
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on samasta <a href="https://stage.sudev.fi/juuso-kotitalouksia-on-tuettava-ennatyskorkeiden-sahkolaskujen-maksuissa-ruotsin-ja-norjan-tapaan/">teemasta</a> suomalaisten asialla. Hän on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen korkeiden sähkönhintojen kompensoinnista kotitalouksille:
&#8211; Laskut ovat kasvaneet aivan hurjasti ja kuluttajat ovat hyvin huolissaan tilanteesta, Juuso perustelee.
&#8211; Myös Suomen hallituksen pitäisi tukea kotitalouksien sähkölaskuja Ruotsin ja Norjan tapaan, tai tukea ahtaalle joutuneita kotitalouksia jollakin muulla tavalla, Juuso vaatii.
Ruotsidemokraattien pelko on viisauden alku
Ruotsin vähemmistöhallitus toteutti tukiehdotuksensa vaalivuonna, eikä varmaankaan vähiten sen takia, että ruotsidemokraatit on noussut maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Ruotsidemokraatit ehdotti jo<a href="https://sverigesradio.se/artikel/sd-vill-se-subventionerade-elpriser-ovriga-partier-sager-nej"> lokakuussa</a>, että hallitus alentaisi energiaveroa Etelä-Ruotsissa, jossa jo kärsittiin voimakkaasta sähkön hinnannoususta. Vielä tuolloin kaikki muut Ruotsin puolueet rinta rinnan vastustivat ruotsidemokraattien ehdotusta.
Joulukuun puolivälissä ruotsidemokraatit, kokoomus ja kristillisdemokraatit <a href="https://www.varldenidag.se/nyheter/m-sd-och-kd-vill-slopa-skatten-pa-el-i-vinter/repukD!pGbqvidsPDUTioOxVaRb2g/">ehdottivat</a> yhteisesti sähkön verotuksen alentamista 1 500–2 000 euroa omakotitaloudelta talvikuukausina, nyt kokoomuksen ehdotuksen mukaisesti. Tuki vastaisi lisääntyneitä verotuloja, eikä siten tietäisi ongelmia valtiontaloudelle.
Ruotsin mallissa vielä viilaamista
Kokoomuksen mielestä demarihallituksen nyt ehdottaman tukimallin <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/kritik-och-fragetecken-efter-beskedet-om-elprisstodet">sijasta</a> huomattavasti yksinkertaisempaa olisi poistaa sähköverot talvikuukausien ajaksi. Liberaalien mielestä hallitus paniikissaan helpottaa ainoastaan suurissa lukaaleissa asuvien kuluja.
Kristillisdemokraattienkin mielestä hallitus palkitsee sähkön suurkuluttajia ja muistuttaa siitä, että hallitus päätti aikoinaan ydinvoiman alasajosta. Huvilanomistajien etujärjestön mielestä tuki on liian pieni ja sähköyhtiöiden mielestä ne joutuvat kantamaan nyt ehdotetun mallin hallintokulut.
&nbsp;
&nbsp;

Oikeisto-opposition painostus tuotti tulosta Ruotsissa: Valtio lähdössä tukemaan sähkön huippuhinnoista kärsiviä kotitalouksia – mallissa vielä viilaamista

Nuorten ja lasten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet huimaa vauhtia Ruotsissa. Tekoihin liittyy erittäin vastenmielisiä piirteitä, jotka osaltaan heijastavat mahalaskun tehnyttä maahanmuuttopolitiikkaa. Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan.

Tyypillistä lasten ja nuorten tekemille ryöstöille on uhrin nöyryyttäminen. Motiivina on rahan lisäksi jonkin tyyppisen rikollisen <a href="https://stage.sudev.fi/nuorison-tekemat-ryostot-lisaantyneet-ruotsissa-jopa-700-prosenttia-alaluokka-noyryyttaa-ylaluokkaa-nostaakseen-omaa-asemaansa/">statuksen</a>, valta-aseman hankkiminen. Näin todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) tuoreessa r<a href="https://bra.se/download/18.161d181f17db3c8d91d205/1639477357414/2021_19_Ungdomsran.pdf">aportissa</a>.
Raportissa nöyryytysryöstöjä on tarkasteltu myös erikseen. Tekojen tunnusmerkkejä ovat rikollisen halu vahingoittaa uhria henkisesti ja pelotella sekä uhkailla häntä. Näin tapahtuu joka kolmannessa poikien tekemässä ryöstössä. Uhria voidaan solvata sanallisesti, hän voi joutua riisumaan vaatteensa tai rikolliset voivat jopa <a href="https://stage.sudev.fi/ryostajat-virtsasivat-uhrinsa-kasvoille-ruotsalaispoliisi-kertoo-syyn/">virtsata</a> uhrin päälle. Uhri voi myös juotua suutelemaan rikollisten kenkiä ja pyytämään anteeksi olemassaoloaan.
Raportin mukaan ryöstöjen uhrit kärsivät taloudellisten menetysten lisäksi fyysisistä ja psyykkisistä seurauksista. Vanhempien huoli lapsistaan lisääntyy vastaavasti. Nukkuminen voi olla vaikeaa, lapsi ei uskalla mennä ulos tai tiettyihin paikkoihin, ja lääkärin apu onkin uhrille usein tarpeen. Tänään viidennes 16–19 vuotiaista ruotsalaisnuorista pelkää usein tai melko usein tulevansa ryöstetyksi.
Rikosten määrä kasvanut voimakkaasti
Rikosten määrä on viidessä vuodessa kasvanut voimakkaasti: vuonna 2015 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneiden ryöstöjen (rikosilmoitusten) määrä oli 1 541 ja vuonna 2019 ryöstöjä tehtiin jo 2 489. Vuonna 2020 kasvu taittui. Syyksi ounastellaan pandemiaa. Vähentyminen on tosin tapahtunut vain suurkaupungeissa, muualla ryöstöjen määrä on edelleen kasvanut.
Brå on kartoittanut 550 satunnaisesti valittua nuorisoryöstöjen esitutkinta-aineistoa, joissa rikoksesta epäillään poikia. Yli puolet ryöstöistä on tapahtunut ulkona, useimmiten klo 15–22 välisenä aikana. Tyypillisesti parin-kolmen pojan joukko ryöstää yksinäisen kulkijan. Ryöstösaalis koostuu tyypillisesti vaatteista, puhelimista ja kuulokkeista.
&#8211; Tavallisimpia rikospaikkoja ovat koulujen läheiset nuorten tapaamispaikat, ostoskeskukset ja sen tapaiset paikat, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/bra-rapport-om-ungdomsran">toteaa</a> Brå:n projektipäällikkö Anna Öström.
Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisia
Nuorisoon ja lapsiin kohdistuvien ryöstöjen uhrit ovat usein kotoisin niin sanotuilta paremmilta asuinalueilta ja heidän taustansa on kantaruotsalainen (77 %). Epäillyt tekijät tulevat taas monesti ongelmalähiöistä ja ovat taustaltaan maahanmuuttajia (66 %). Lukuja voi verrata siihen, että vuonna 2019 ikäryhmästä 0–20-vuotiaat ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia. Puolessa tutkituista tapauksista tekijä on ollut epäiltynä vastaavasta rikoksesta.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valinneet rikollisen elämäntavan. Kyseessä on vakava asia, johon täytyy kiinnittää erityistä huomiota, Anna Öström painottaa.
Nuorisoryöstöjen vähentämiseksi Brå suosittelee kohdistettuja toimenpiteitä nuorille, jotka syyllistyvät rikokseen ensimmäistä kertaa. Tekijöiden vanhemmatkin saattavat kaivata yhteiskunnan tukea. Uhriakin olisi hyvä muistaa.
Suomi <a href="https://stage.sudev.fi/helsinki-karsii-haittamaahanmuuton-seurauksista-katuvakivalta-ja-huumekauppa-kasvussa-purra-perussuomalaisia-lukuun-ottamatta-poliittinen-kentta-on-sokeuden-vallassa/">seuraa</a> pienellä viiveellä kehitystä Ruotsissa ja osa nuorisosta onkin jo ottanut mallia naapurista.
&nbsp;

Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia

Pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n tavoitteena olevan, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8.2021). Koulutukseen kannattaakin sijoittaa, mutta kansanedustaja Arja Juvosen mielestä on syytä kysyä myös, mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

&#8211; Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa &#8211; kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alimmillaan jopa ykkösellä, korkeakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Työperäinen maahanmuutto lisää kustannuksia
Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuudenvelassaan eivät uskalla sanoa asioihin mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, eli työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.
Sotealan ongelmat korjattavissa palkkauksen keinoin
&#8211; Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoiva-alan koulutuspaikkoja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös kipeästi. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.
Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostavat vuorotyöstä saatavat lisät, jotka eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
&nbsp;

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

yhteiskunnan tuki

Yhteiskunnalta 100 miljoonan tuet syrjäytymisen ehkäisemiseksi – rahojen kohtalo suurelta osin epäselvä

Keskusta ehti tehdä hallituksessa vielä yhden karhunpalveluksen suomalaisille – käsittämätön maahanmuuttajia hyysäävä kotoutumislaki meni läpi eduskunnassa

Oikeisto-opposition painostus tuotti tulosta Ruotsissa: Valtio lähdössä tukemaan sähkön huippuhinnoista kärsiviä kotitalouksia – mallissa vielä viilaamista

Nuorten tekemät ryöstöt kasvaneet rajusti: Maahanmuuttajat ryöstävät kantaruotsalaisten lapsia

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: ”Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025