Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

yksilönvapaus

Miksi mainoksetkin ovat identiteettipolitiikkaa, vaativat moninaisuutta ja esittävät keinotodellisuuden ainoana oikeana tapana olla ja elää?

Ruotsidemokraattien tukena porvarihallitus laski Tidö-sopimuksen myötä vuosittaisen kiintiöpakolaisten määrän 5 000 henkilöstä 900 henkilöön. Ruotsi vastaanotti vain 541 kiintiöpakolaista vuonna 2023. Kansankoti ole enää pakolaisen paratiisi.

Maahanmuuttoviraston vuoden 2023 <a href="https://www.migrationsverket.se/download/18.3669a2c618d410d1f8dafd/1710507553038/Migrationsverkets%20%C3%A5rsredovisning%202023.pdf">vuosikertomuksen</a> mukaan monet pakolaiset kieltäytyivät tulemasta Ruotsiin maan kyseenalaisen maineen vuoksi.
Syinä moiseen olivat muun muassa terroriuhka, Koraanin polttamiset sekä lasten huostaanottoon liittyvä disinformaatio, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/QMoQgV/sverigebilden-avskrackte-flyktingar-ratade-sverige?utm_source=iosapp&amp;utm_medium=share">analysoi</a> Aftonbladet.
Lisäksi turvallisuuspoliisi Säpo pisti stopin useammalle pakolaiselle kuin normivuonna, mikä sekin vaikutti kiintiöpakolaisten määrään.
Selkeä viesti maahanmuuttajille
Maahanmuuttoviraston kuvaamat haasteet antavat Svenska Dagbladetin toimittaja Paula Neudingin mukaan viitteitä siitä, miten Ruotsin viranomaisten tulisi suhtautua muuttuneeseen maakuvaan.
Oikea maakuva voisi olla mahdollisuus Ruotsille antaa selkeä viesti mahdollisille maahanmuuttajille:
&#8211; Olemme Astrid Lindgrenin maa. Arvostamme korkealle lasten oikeuksia ja yksilönvapautta. Poliittiset erimielisyydet käsitellään demokraattisesti. Jos et jaa näitä arvoja, Ruotsi ei ehkä ole sinulle oikea uusi kotimaa, Neuding <a href="https://www.svd.se/a/kwRMO9/desinformation-far-flyktingar-att-valja-bort-sverige">kirjoittaa</a>.

Ruotsi ei ole enää houkutteleva maa – kiintiöpakolaisten määrä romahti 2023

EU-jäsenvaltiot etenevät kohti Euroopan parlamentin vaalia jännittävästä ennakkoasetelmasta. Käsillä on &#8211; kenties ensimmäistä kertaa &#8211; konkreettinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta. Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa, koska jokaisen ääntä tarvitaan.

Ennakkoasetelma EU-vaaleihin on lupaava, sillä viime vuosina Euroopassa on nähty useita myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja myös Suomessa perussuomalaisten napattua viime keväänä historiansa suurimman vaalivoiton. Trendi Euroopassa on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen monissa EU-maissa.
Ajatushautomo European Council for Foreign Relationsin (ECFR) alkuvuonna julkaisema ennuste povaa vaalivoittoa kansallismielisille ja EU-kriittisille puolueille, jolloin vihervasemmistolaiset ryhmät olisivat menettämässä reilusti paikkoja. ECFR:n ennusteen mukaan myös perussuomalaisten ECR-ryhmä olisi matkalla vaalivoittoon ja saamassa 18 lisäpaikkaa.
Edessä merkittävät vaalit
Perussuomalaisten istuva meppi Pirkko Ruohonen-Lerner hakee jatkokautta EU-parlamentissa. Hän on toiminut europarlamentaarikkona vuosina 2015-19 ja uudelleen keväästä 2023 alkaen. Aiemmin Ruohonen-Lerner on toiminut kansanedustajana 2007-2015.
Tulevia EU-vaaleja Ruohonen-Lerner kuvaa merkittäviksi, ja hän kehottaakin kaikkia perussuomalaisia äänestämään vaaleissa.
&#8211; Ennakkoasetelmat lupaavat vahvaa tulosta voimille, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n syvenevään integraatioon ja toimivallan siirtoon EU:lle. Näissä vaaleissa on ensimmäistä kertaa todellinen mahdollisuus lyödä parlamentin perinteisten integraatiomyönteisten voimien valta-asetelma. Tähän tarvitaan jokaisen ääntä.
Vaalivoittoon matkalla oleva ECR on kansallismielisten edustajien ryhmä. Ryhmän edustajat pitävät tärkeinä kansallisvaltion suvereenisuutta ja vastustavat EU:n kehittämistä liittovaltion suuntaan. Hyvien USA- ja Nato-suhteiden korostaminen ja hallittu maahanmuutto ovat myös tärkeitä yhteisiä teemoja.
ECR-ryhmässä työskentely sujuu
Ruohonen-Lerner kokee työskentelyn ECR:ssa luontevana ja sujuvana.
&#8211; Myös esimerkiksi vapaa yrittäjyys, vapaa ja reilu kilpailu, yksilönvapaus, kestävä ja puhdas energiahuolto ja perheen merkitys yhteiskunnan kulmakivenä ovat ECR-ryhmässä jaettuja arvoja. Toisin kuin eduskunnassa, varsinaista ryhmäkuria ei kuitenkaan ole, eli kansalliset delegaatiot voivat äänestää oman kantansa mukaisesti.
&#8211; ECR-ryhmästä minulla on erityisen läheiset suhteet ruotsidemokraattien meppeihin, joiden kanssa teemme paljon yhteistyötä. Tulemme hyvin toimeen keskenämme, ja olemme myös poliittisesti varsin samanmielisiä. Minulla on hyvät suhteet myös kaikkiin muihin poliittisiin ryhmiin. Yleensä saman valiokunnan jäsenet ja samoista aiheista kiinnostuneet mepit tutustuvat paremmin toisiinsa.
Yksi ahkerimpia suomalaismeppejä
Tällä kaudella Ruohonen-Lerner on vaikuttanut EU-parlamentissa noin vuoden ollen samalla yksi ahkerimpia suomalaismeppejä.
&#8211; Kuluneen vuoden aikana minulla on ollut kolme mietintö- ja lausuntovalmisteluvastuuta. Olen pitänyt täysistunnoissa 26 puheenvuoroa, joka on kaikista suomalaismepeistä kolmanneksi eniten. Kirjallisia kysymyksiä olen jättänyt samoin kolmanneksi eniten eli kahdeksan kappaletta.
&#8211; Lisäksi assistEU.eu-sivuston kokoamien tietojen mukaan olen osallistunut täysistuntoihin 100-prosenttisesti ja äänestyksiin 96-prosenttisesti, mitkä lukemat ovat kaikista suomalaismepeistä korkeimmat.
Ruohonen-Lernerin edellisellä kaudella 2015-19 hänen päätyötään oli veronkierron, talousrikosten ja rahanpesun kitkeminen.
&#8211; Tätä työtä tein neljä vuotta talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ECONissa, PANA-tutkintavaliokunnan varapuheenjohtajana ja TAX3-erityisvaliokunnan jäsenenä.
Mepin työ vaatii paneutumista
EU-parlamentti säätää kaikkia EU-kansalaisia koskevia uusia lakeja ja tekee sopimuksia. Kaikki Euroopan unionin maat noudattavat EU-lakeja ja sopimuksia. Euroopan parlamentti tekee myös päätöksiä, jotka koskevat EU:n taloutta.
Parlamentin jokaisessa täysistunnossa äänestetään useista kymmenistä asiakokonaisuuksista. Vuoden aikana mepit äänestävät täysistunnoissa noin 6 000 kertaa. Tämän lisäksi mepit äänestävät tuhansia kertoja omissa valiokunnissaan.
Ruohonen-Lerner kuvaa, että käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat haastavia, ja vaativat usein pitkää perehtymistä.
&#8211; Äänestettävät asiat vaihtelevat suurista pieniin, esimerkiksi ympäristö-, talous- ja turvallisuusasioista rautatieliikenteen tilastoihin. Pieneltä vaikuttava asia voi olla toiselle suuri ja tärkeä. Toisinaan äänestykset ovat todella täpäriä ja eroa saattaa olla yksikin ääni. Täysistunnossa jokainen napinpainallus on merkityksellinen. Siksi jokaiseen asiaan on paneuduttava.
Länsi-Balkanin maiden liittyminen EU:hun on Ukrainan, Moldovan ja Georgian ohella ollut paljon esillä kuluneen vuoden aikana.
&#8211; Suomelle näiden maiden liittyminen merkitsisi kasvavia kustannuksia, sillä kaikki potentiaaliset tulijat ovat saajapuolella, Ruohonen-Lerner sanoo.
Intressipiirien tapaamiset ovat osa työtä
Usein sanotaan, että mepit eivät Euroopan parlamentissa edusta kotimaataan vaan poliittista ryhmäänsä. Perussuomalaisten meppien kohdalla näin ei kuitenkaan ole, Ruohonen-Lerner sanoo.
&#8211; Itselleni on kaikissa äänestyspäätöksissä tärkeintä nimenomaan Suomen kansallinen etu. Saan myös paljon sähköpostiviestejä ja puheluja suoraan kansalaisilta. Usein ihmisiä kiinnostavat suoraan heidän arkeensa vaikuttavat asiat.
Lobbareilla on tunnetusti paljon valtaa EU:ssa. Ruohonen-Lernerin käsityksen mukaan he vaikuttavat eniten komissiossa, niiden henkilöiden keskuudessa, jotka kirjoittavat aloitteita.
&#8211; Jos on saanut komission kirjauksiin omat toiveensa, ne voivat menestyä hyvin jatkokäsittelyssä. Mepit myös saattavat saada heiltä suoraan sähköpostiinsa jopa valmiita äänestyslistoja, tarkistuksia mietintöihin tai kirjallisia kysymyksiä.
Ruohonen-Lerner katsoo, että eri intressipiirejä edustavien tahojen tapaamiset ovat osa mepin työtä, jotta käsiteltävistä asioita saa mahdollisimman monipuolisesti tietoa.
&#8211; Itse en silti ole mukana politiikassa mukana miellyttääkseni johtavia virkamiehiä tai lobbareita enkä heitä palvellakseni, vaan edistämässä omille äänestäjilleni tärkeitä asioita heidän antamallaan toimeksiannolla.
EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä
Ruohonen-Lernerin mukaan myönteistä EU:ssa on yhteistyö turvallisuuden ja puolustuksen aloilla, minkä merkitys korostuu näinä aikoina. Myös sisämarkkinat tarjoavat Suomelle tärkeitä mahdollisuuksia kaupankäynnissä.
Perusongelmana EU:ssa Ruohonen-Lerner näkee sen, että EU ei halua pysyä toimivaltuuksissaan vaan jatkuvasti on haalimassa päätösvaltaa jäsenvaltioilta.
&#8211; Kansallisen päätösvallan asteittainen valuminen Brysseliin on todellinen uhka Suomen itsemääräämisoikeuden kannalta. Lisäksi talous- ja rahaliittoon kuuluminen rajoittaa mahdollisuuksiamme reagoida taloushaasteisiimme.
&#8211; Itselleni on erittäin tärkeää, että päätöksenteko pysyy mahdollisimman pitkälti kansallisissa käsissä, lähellä kansalaista. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan sektorille. Lisäksi EU-varojen käyttöä tulisi tehostaa ja tilintarkastustuomioistuimen nostamiin ongelmiin tulisi puuttua välittömästi.
&nbsp;

Europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner:  ”Jokaisen ääntä tarvitaan EU-vaaleissa”

Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret <a href="https://ps-nuoriso.fi/artikkelit/perussuomalainen-nuoriso-kokoomusnuoret-ja-kd-nuoret-ylioppilaskuntien-pakkojasenyyksista-luovuttava/">vaativat</a>, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
&#8211; On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
&#8211; Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
&#8211; Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
&nbsp;

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Tuoreen 12 EU-maata kattaneen tutkimuksen mukaan melkein kaksinkertainen osuus unkarilaisista kokee elävänsä vapaasti arkielämässään verrattuna saksalaisiin. Tulos saattaa olla epämukavan ristiriitainen valtavirran vasemmistoliberaalille näkemykselle, joissa Euroopan maita on asetettu järjestykseen sen mukaan, kuinka vapaita ne tutkimuslaitosten mukaan ovat. Niissä Unkarin on esitetty kulkevan kohti diktatuuria.

&#8221;Tutkimustulokset ovat vähintäänkin kiinnostavia, ja ne antavat joillekin ihmisille ajattelemisen aihetta, varsinkin jos otetaan huomioon että Unkari on ollut kansalaisjärjestöjen tulilinjalla vuosia, ja nämä organisaatiot nimenomaan väittävät, että ihmiset eivät ole vapaita Unkarissa, tai että maa on matkalla kohti diktatuuria, kirjoittaa valtiosihteeri Zoltán Kovács Unkarin hallituksen <a href="https://abouthungary.hu/blog/brace-yourselves-soros-affiliated-think-tank-finds-hungary-twice-as-free-as-germany">blogialustalla</a>.
Uuden tutkimuksen toteutti miljardööri George Sorosinkin rahoittama ajatuspaja European Council on Foreign Relations (ECFR). Tutkimus kattoi 12 Euroopan Unionin maata, ja dataa siihen keräsivät Datapraxis, YouGov, AnalitiQs, Alpha ja unkarilainen kyselytutkimusten tekijä Szondaphone.
Tutkimuksen mukaan 88 prosenttia unkarilaisista vastasi olevansa kokonaan tai osittain vapaita (paras tulos 12 maasta). Saksassa, joka sijoittui viimeiseksi, vastaava luku oli 46 prosenttia.
<h4>Kansalaiset aivan toista mieltä kuin &#8221;asiantuntijat&#8221;</h4>
Haastateltujen kansalaisten omat kokemukset antavat maista aivan erilaisen kuvan kuin esimerkiksi Freedom House -järjestön pahamaineinen <a href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2020/leaderless-struggle-democracy">Freedom in the World 2020</a> -raportti, Kovács väittää.
Lukuisten säätiöiden, myös Soros Foundationin, rahoittaman Freedom Housen raportti rankkasi Saksan yhdeksi vapaimmista maista maailmassa, antaen sille pisteet 94/100. Unkari sai 69 pistettä ja raportin mukaan se &#8221;ei enää ole demokratia&#8221;.
&#8221;Totta kai olemme aina ottaneet Freedom Housen johdonmukaisesti kielteiset arviot Unkarista hyppysellisellä suolaa, koska se vuodesta toiseen perustaa näkemyksensä pieneen joukkoon niin sanottuja asiantuntijoita ja avustajia, jotka tulevat samoista vasemmistoliberaaleista piireistä&#8221;, Kovács kirjoittaa.
&#8221;Todellinen kuva asioista on, kuten olemme sanoneet vuosia, aivan toisenlainen&#8221;, Kovács jatkaa.
<h4>Unkarilaiset tukevat laajalti Orbánin politiikkaa</h4>
Nyt julkaistu ECFR:n raportti osoittaa, että unkarilaiset eivät vain koe itseään vapaammiksi kuin useimmat eurooppalaiset naapurinsa, vaan he myös laajalti tukevat hallituksensa politiikkaohjelmia, erityisesti hallituksen toimia koronapandemian suhteen.
Unkarilaisista 71 prosenttia arvioi Orbánin hallituksen koronapolitiikan positiivisesti, ja katsoi että rajoitukset olivat melko oikein mitoitettuja. Vastaava luku Ranskassa oli vain 33 prosenttia, Kovács huomauttaa.
&#8221;Mutta koronaviruspolitiikka ei ole ainoa politiikan sektori, jossa massiivinen enemmistö unkarilaisista tukee pääministeri Orbánin hallitusta, huolimatta laajalle levinneestä kansainvälisestä, liberaalista arvostelusta. Unkarin hallituksen toimet tekivät lopun laittomasta maahantulosta, suojelivat Euroopan juutalais-kristillistä perintöä, tukivat perheitä ja estivät sateenkaariaktivisteja luennoimasta lapsillemme ilman vanhempien lupaa. Nämä ovat esimerkkejä alueista, joissa hallituksen päämäärät ovat selvästi Unkarin kansan tahdon mukaisia.&#8221;

Sorosin tukeman ajatuspajan yllätystutkimus: Unkari on tuplasti vapaampi maa kuin Saksa

Aseellinen väkivalta lisääntyy Ruotsissa, vaikka muualla Euroopassa se vähenee. Syitä on toki useita, mutta ampujat tulevat lähes poikkeuksetta tietyistä osista maailmaa. Göteborgin poliisipäällikkö kirjoittaa mielipideartikkelissa asioista kerrankin niiden oikeilla nimillä.

Ruotsin rikostutkimuslaitos julkaisi taannoin <a href="https://www.bra.se/download/18.1f8c9903175f8b2aa70c9a1/1621930903076/2021_8_Dodligt_skjutvapenvald_i_Sverige_och_andra_europeiska_lander.pdf">raportin</a>, jossa Ruotsi sijoittuu synkeälle ykköstilalle kuolemaan johtaneissa ampumisrikoksissa.
Erityisen suuri ero tilastoissa eurooppalaisten maiden välillä on 20-29-vuotiaiden kohdalla: Ruotsissa kuolee vuosittain luoteihin 18 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Muualla Euroopassa murheellinen suhdeluku on nollan ja neljän välillä.
&#8211; Ampujilla saattaa olla yhteisiä piirteitä, kuten yliaktiivisuus, epävakaa persoonallisuus ja puutteellinen impulssikontrolli, kirjoittaa Göteborgin poliisipäällikkö Erik Nord Göteborgs Postenin <a href="https://www.gp.se/debatt/erik-nord-d%C3%A4rf%C3%B6r-har-sverige-flest-d%C3%B6dsskjutningar-i-europa-1.48357661">mielipideartikkelissa</a>.
”Ampumisilla on yhteys maahanmuuttoon”
&#8211; Heidän kotiolonsa ovat usein puutteelliset johtuen hyväksikäytöstä, sairauksista tai rikollisesta perhetaustasta. Jos väkivaltaisessa kodissa kasvaneesta lapsesta tulee väkivaltainen, niin se ei ole uutinen kenellekään.
Nord sanoo, ettei ole myöskään salaisuus, että jengirikollisten ja rikollisverkostojen tekemillä ampumisilla ja räjäytyksillä on yhteys vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon.
&#8211; Olen voinut seurata kehitystä yksilötasolla ja periaatteessa kaikki jengiampujat sekä ampumisten uhrit ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta.
Kulttuurisyyt ja poliisipula taustalla
Kulttuurisyyt voivat Nordin mukaan olla osa selitystä aseväkivallan kasvulle. Konfliktien ratkaisumallit voivat muualta tulleilla johtaa kostoon, fyysisen voiman käyttöön ja yleiseen kovuuteen. Sukupuolten väliset suhteet taasen voivat perustua tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin, joka jo itsessään saattaa johtaa konflikteihin.
Nord vertaa toisiinsa Saksan ja Ruotsin tilannetta, jossa maahanmuuton kehityskulku on ollut saman tyyppinen. Selkeänä erona on poliisien lukumäärä, joka Ruotsissa on selkeästi vähäisempi. Saksassa on kolme poliisia tuhatta asukasta ja Ruotsissa tuskin edes kahta. Vuoteen 2025 mennessä poliisien lukumäärä tosin nousee Ruotsissa 2,4 virkavallan edustajaan tuhatta asukasta kohden.
&#8211; Eräs osa selitystä synkeälle kehitykselle voi ollakin poliisivoimien niukkuus, joka on vuosien ajan pahentunut ja näkyy nyt kuolemaan johtavana aseellisena väkivaltana.
Ongelmat lakaistaan maton alle
Ampumisten syitä ruotiessaan Nord ottaa esille myös ruotsalaisten omintakeiset arvot ja arvostukset. Ruotsissa yksilönvapaus on viety äärilaitaan ja kansalaisten toimille on ominaista tiukka rationalismi.
Kyseiset arvot ovat ruotsalaisille niin luontevia ja kiinteä osa identiteettiä, että niiden suodattavaa vaikutusta käyttäytymiseen ei arjessa edes huomata.
&#8211; Arvomme voivat estää meitä keskustelemasta epämukavista asioista, vaikkapa kulttuuristen tekijöiden merkityksestä. Ongelmat sen kun kasvavat ja me katsomme muualle.
&#8211; Perustavaa laatua olevien arvojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta jo muutoksen mahdollisuuden tiedostaminen voisi auttaa asiallisen keskustelun syntymistä sen sijaan, että lakaisemme ikävät kysymykset maton alle.
&nbsp;

yksilönvapaus

Miksi mainoksetkin ovat identiteettipolitiikkaa, vaativat moninaisuutta ja esittävät keinotodellisuuden ainoana oikeana tapana olla ja elää?

Ruotsi ei ole enää houkutteleva maa – kiintiöpakolaisten määrä romahti 2023

Europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner: ”Jokaisen ääntä tarvitaan EU-vaaleissa”

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”

Sorosin tukeman ajatuspajan yllätystutkimus: Unkari on tuplasti vapaampi maa kuin Saksa

Göteborgin poliisipäälliköltä selvät sävelet: ”Jengiampujat ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025