Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

yksimielisyysvaatimus

Euroopan unionissa on jälleen alettu puhua uudesta yhteisvelasta ja elpymispaketin ongelmat on lakaistu maton alle. Kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Kaisa Garedew ei pidä yhteistä velanottoa millään tavalla hyväksyttävänä eikä EU:n perussopimusten mukaisena. Garedewin mielestä jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan ja liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi.

Kokonaisuutena EU:n ja yhteisvaluutta-alueen jäsenyyksistä on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomi on ollut lähes koko jäsenyysaikansa nettomaksaja ja joutunut alistumaan lukuisiin suomalaisten kannalta kielteisiin päätöksiin.
&#8211; Kauas on tultu unionin alkuperäisestä tarkoituksesta. Euroopan parlamentista on kasvanut yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisten yksityisyyttä sekä hankaloittaa elämää, toteaa Kaisa Garedew.
&#8211; Sen takia Suomelta vaaditaan nyt määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Suomella on oikeus tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti toissijaisuusperiaatteeseen vedoten asioissa, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Yksimielisyysvaatimusjärjestelmä on erityisesti pienen jäsenmaan etu. Tarvittaessa on oltava valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.
Näpit irti Suomen metsistä
Esimerkiksi EU:n pähkähulluja ilmastotavoitteita ja sen myötä ympäristöpolitiikkaa on Garedewin mielestä vastustettava, sillä se tekee maataloudesta kallista, lisää turhaa byrokratiaa ja tuhoaa maatalouden toimintamahdollisuudet. Suomen metsien ja maatalouden erityispiirteet on huomioitava EU:ssa siten, että niiden toimintaedellytykset säilyvät. Suomen metsät kuuluvat suomalaisille.
&#8211; EU:n on pidettävä näppinsä erossa jäsenmaiden omasta talouspolitiikasta, sillä se lisää suomalaisille yrittäjille lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Sijaintimme EU:n itälaidalla on haastava, ja yritystemme ja kuluttajien pääsy Euroopan yhteismarkkinoille on turvattava, koska Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta.
EU:n ulkorajat on turvattava
EU on epäonnistunut omien ulkorajojensa valvonnassa, joten nyt Garedew vaatii panostuksia siihen. Tämä koskee myös Suomen pitkää itärajaa. Venäjä käy yhä aggressiivisemmaksi ja on todellinen uhka Suomelle.
&#8211; Suomen kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa puolustuksemme perusta. Nato-jäsenyys tukee tätä. EU:n rooli on vahvistaa kokonaisturvallisuutta ensisijaisesti jäsenmaiden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta parantamalla.
&#8211; Erityisesti rajaturvallisuus, massasiirtolaisuus, terrorismi, kyber- ja hybridiuhkien torjunta sekä rikollisuus ovat alueita, joissa jäsenmaiden välinen yhteistyö on hyväksi, kuten myös EU:n yhteiset puolustushankinnat sekä yhteisten puolustustarvikemarkkinoiden luominen.
&#8211; Samalla tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen, Garedew sanoo.
Jos suunta ei muutu…
Suomen tavoitteena tulisi Garedewin mielestä olla unionin muuttaminen ensi sijassa itsenäisten valtioiden taloudelliseksi yhteistyöalueeksi Euroopan talousaluemallin mukaisesti.
&#8211; EU:n tulee panostaa toimivien sisämarkkinoiden luomiseen, ulkorajojen valvontaan ja taloudellisiin suhteisiin. Jos suunta ei muutu radikaalisti, ero eurosta tai koko EU:sta on tulevaisuudessa ajankohtaisempi. Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja, Garedew kirjoittaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Garedew vaatii suunnanmuutosta Euroopan parlamenttiin: Suomen itsenäisyyttä tulee puolustaa ja vahvistaa myös EU:ssa

Perussuomalaisten slogan EU-vaaleissa on ”Päätetään itse”. Puolueen istuva Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner painottaa, että kysymys ei ole ainoastaan kauniista sanoista, vaan konkreettisesta periaatteesta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista.

– EU:ssa kiihtyvä keskustelu perussopimusten muuttamisesta haastaa Suomen kansallista päätösvaltaa omiin asioihinsa. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa kannastaan perussopimusten muuttamiseksi, jossa liittovaltiokehitystä pyrittiin kiiruhtamaan, varoittaa Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2015-19 ja 2023-24 toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner.
Ei yhtään enempää päätösvaltaa EU:lle
Täysistunnon hyväksymässä päätöslauselmassa mepit pyrkivät siirtämään ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Toisin sanoen jäsenmailla ei olisi jatkossa lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Mepit halusivat EU:lle jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), pelastuspalvelu, teollisuus ja koulutus. Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
– Päätösvaltaa ei tule siirtää yhtään enempää unionin tasolle. Itsenäiset jäsenmaat tuntevat parhaiten oman tilanteensa, eikä EU:n tule sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan alalle, sanoo Ruohonen-Lerner.
Liittovaltiokehitys on mahdollista pysäyttää
Mepit vaativat myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä monelta osin ja samalla luopumista yksimielisyysvaatimuksesta.
– Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen merkitsee Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tapauksessa käytännössä sitä, että luovutamme oman päätösvaltamme kokonaan muille, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Ruohonen-Lerner kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin marraskuinen päätöslauselmateksti hyväksyttiin varsin täpärästi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
– Tulevissa EU-vaaleissa on aito mahdollisuus pysäyttää EU:n liittovaltiokehitys, mutta tähän tarvitaan jokaisen ääntä. Omasta puolestani voin sanoa, että jokaista äänestyspäätöstäni ohjaa nimenomaan Suomen kansallinen etu, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Moni suomalaismeppi liittovaltion kannalla
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamiseen kehottavan päätöslauselman puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Virkkunen äänesti alun perin tyhjää, mutta on korjannut pöytäkirjaan kannattaneensa esitystä.
Vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.).
Tyhjää äänesti Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
&nbsp;

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Vuosi sitten EU:n elvytyspaketista käytiin eduskunnassa kova vääntö. Hallitus väitti, että paketti on ainutkertainen ja tarkkarajainen, ja eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi. Nyt kuitenkin hallitus näyttää taipuvan EU:n uuteen tulonsiirtoon, jota kutsutaan ”sosiaaliseksi ilmastorahastoksi”.

&#8211; Se tarkoittaa selkokielellä, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineesta Euroopan korkeinta hintaa, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
&#8211; Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle ”kriittinen”. Mutta se ei näytä riittävän, kun rahastoa ajetaan eteenpäin. Hallitus onkin veivannut puheensa siihen asentoon, millainen rahaston pitäisi olla, jos ja kun se toteutuu, Mäkelä hämmästeli.
Hallituksen hiljainen takinkääntö
Mäkelä viittasi niin pääministeri Sanna Marinin (sd.), eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kuin valtiovarainministeri Annika Saarikonkin (kesk.) viime lokakuun puheisiin, joissa he väittivät suhtautuvansa uuteen tukimekanismiin ”erittäin kriittisesti” ja jopa kielteisesti. Nyt hallitus on lipsumassa linjasta.
&#8211; Kuinka te selitätte tämän takinkäännön? Miksi ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?
Tuppurainen puolusteli, että Suomi on edelleen noudattanut sosiaalirahaston suhteen tiukkaa linjaa ja että tarvittavat ratkaisut tehtäisiin ”nykyisten rahoituskehysten puitteissa”.
EU:n valtaa halutaan kasvattaa
EU:n parlamentti on päättänyt esittää, että käynnistettäisiin EU:n perussopimusten muutos. Parlamentin esittämät muutokset ovat Mäkelän mukaan kauheaa kuultavaa.
&#8211; Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta sekä budjettivallasta EU-parlamentille. Synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä, Mäkelä luetteli.
&#8211; Toteutuneena nämä muutokset merkitsevät itsenäisen päätösvallan loppumista. Suomi sellaisena kuin sen ajattelemme lakkaisi olemasta.
&#8211; Tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? Mäkelä tivasi vastausta päämisteriltä.
Vastausta ei kerta kaikkiaan saa
Perussuomalaiset odottivat turhaan selvää vastausta, sillä Marin selitti vain, ettei Suomi ole näitä muutoksia esittänyt eikä sellaisia muutoksia nyt Marinin mukaan tarvittaisi. Tämä ei vastannut kysymykseen siitä, olisiko hallitus valmis estämään tällaiset EU:n esitykset.
Lukuisat perussuomalaiset kansanedustajat tivasivat samoja asioita selkein kysymyksin, mutta hallitus väisteli, puhui ohi aiheen ja kerta kaikkiaan jätti vastaamatta kysymyksiin.
&nbsp;

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Oli vuosi 2015, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel päätti avata Euroopan ovet miettimättä seurauksia muille unionin maille. Viime aikoina omatoimisuuden rintamalla on kunnostautunut myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Angela Merkel tiedotti ainoastaan Itävallan silloista liittokansleri Werner Faymannia aikeistaan avata Euroopan ovet. Puoli miljardia EU-kansalaista sai tiedon päätöksestä pystymättä mitenkään vaikuttamaan siihen. Pienempien jäsenmaiden johtajatkin heräsivät vain uuteen Eurooppaan.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei ilahtunut katseltuaan noin miljoonan ihmisen kulkua läpi maansa. Orbán rajoitti tätä marssioikeutta kansalaisten tuella. Orbán valittiin jatkokaudelle, kun taas Merkelin äänestäjiä on valunut eri teille.
Orbán joutui EU:n kuripitomenettelyn alle. Merkel sen sijaan ei joutunut oma-aloitteisesta toiminnastaan.
Macron kuin Aurinkokuningas
Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/f88bb702-f99b-11e9-a354-36acbbb0d9b6">Financial Times nostaa</a> esille kipeän kohdan: EU:n suurten jäsenmaiden johtajat tekevät mitä haluavat. Pienempien jäsenmaiden rooli on sopeutua, ei vaikuttaa.
FT kuvaa Macronia lainausmerkeissä komentelevaksi. Macron torppasi Albanian ja Pohjois-Makedonian liittymisen EU:hun, hän on riiannut Venäjän presidentti Vladimir Putinia huolimatta Krimin valtauksesta ja on ollut äänekäs brexit-aikarajan kanssa.
Lehti arvelee, että juuri tällaisen ylimieliseltä näyttävän sooloilun vuoksi europarlamentaarikot torppasivat hänen komissaariehdokkaansa. Ihan vain näpäyttääkseen.
Macronin käytös näyttää kuin Ludvig XIV &#8221;Aurinkokuninkaan&#8221; toiminta. Macron toki ymmärsi vain puhuvansa suuta suuremmalla ilmaistaessaan haluton olevan myöntämään brexitille lisäaikaa. Hän tiesi olleensa vaarassa tulla muistetuksi EU-maan johtajana, joka sysäsi Yhdistyneet kuningaskunnat sopimuksettomaan eroon toimiessaan uhoamallaan tavalla.
Vihreät käärmeissään
Macronin toimintatapa on ärsyttänyt ainakin vihreät. Vihreiden europarlamentaarikkoryhmän johtaja Philippe Lamberts kuvasi Macronia Star Wars -elokuvasarjan keisari Palpatineksi, joka on päihtynyt vallastaan.
Vihreät oli yhtenä europarlamenttiryhmänä torppaamassa Ranskan komissaariehdokkaan Sylvie Goulardin nimeämistä. Macron tuohtui.
Macron saattaa olla myös turhautunut. Hänen toimintatapansa viittaa &#8221;joko tehdään niin kuin sanon tai ei tehdä ollenkaan&#8221; -menetelmiin. Hän on kertonut haluavansa rahavirtoja tasaavan euroalueen liittovaltion. Ilonpidon kustantajamaat eivät ole innostuneet asiasta.
Macronin asenne on harmittanut myös oman maan kansalaiset. Keltaliivien protestit pakottivat nuoren johtajan perääntymään. Macron ei välttämättä ole joka asiassa väärässä, mutta hänen toimintatavoistaan ei pidetä.
&nbsp;

EU:n suurten maiden johtajat tekevät mitä haluavat

EU-komissio haluaa luopua yksimielisyysvaatimuksesta verotusta koskevassa päätöksenteossa. Tällä hetkellä verotusta koskevat päätökset edellyttävät yksimielisyyttä jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyssä. Yksimielisyysvaatimus poistuisi neljässä vaiheessa.

&#8211; Komission ehdottama muutos olisi jälleen uusi heikennys jäsenvaltioiden asemaan ja askel kohti liittovaltiota. Ensimmäiseksi vaiheeksi on valittu veronkiertoa ja veropetoksia koskevat asiat, koska näiden estämistä tuskin kukaan vastustaa. Tässä on kuitenkin ympätty mukaan epämääräisenä asiaryhmänä ”toimet, joissa verotus tukee muita poliittisia tavoitteita.” Veroihin liittyvän rikollisuuden torjuntaa käytetään keppihevosena, jotta komissio pääsisi jatkossa määräilemään muuta verotusta. Voivatko suuret jäsenmaat jatkossa päättää esimerkiksi EU:n yhteisestä ilmastonmuutos- tai puolustusverosta, jolloin pienille maille jää vain maksajan rooli? valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kysyy.
&#8211; OECD:llä on käynnissä BEPS-hanke, joka pyrkii puuttumaan tilanteisiin, joissa yritykset pyrkivät hyödyntämään verotuksen porsaanreikiä ja siirtämään voittonsa niihin maihin, joissa niitä ei veroteta lainkaan tai verotus on matalaa. Hanke on edennyt hyvin ja sen puitteissa yli 125 valtiota tekee yhteistyötä, jotta tähän toimintaan puututtaisiin. Toimenpiteisiin on jo ryhdytty, eikä yksimielisyysvaatimuksen poistaminen ole edellytys veronkiertoon puuttumiselle, valtiovarainvaliokunnan jäsen, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kiteyttää.
Eduskunnan vastustettava muutosta
Veronkierron ja petosten torjunta on Suomessa sekä useimmissa muissa EU-maissa jo nyt hyvin hoidettu, ongelmat ovat lähinnä Etelä-Euroopassa.
Tapa, jolla siirtymistä yksimielisyysmenettelystä määräenemmistömenettelyyn yritetään ujuttaa läpi ”käytännöllisiin syihin” vedoten, on myös varsin erikoinen ja kyseenalainen.
&#8211; Sen sijaan, että muutos tehtäisiin perustamissopimukseen, pyritään hyödyntämään ns. passarelle-säännöksiä. Menettelyssä neuvosto tekee aloitteen ja kuulee kansallisia parlamentteja. Mikäli parlamentit eivät vastusta muutosta kuuden kuukauden sisällä, neuvosto voi hyväksyä päätöksen kuultuaan Euroopan parlamenttia. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että eduskunta vastustaa esitettyä muutosta, jotta EU ei pääse anastamaan kansallista päätäntävaltaamme verotuksesta, Vähämäki linjaa.

yksimielisyysvaatimus

Eurovaaliehdokas Garedew vaatii suunnanmuutosta Euroopan parlamenttiin: Suomen itsenäisyyttä tulee puolustaa ja vahvistaa myös EU:ssa

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

EU:n suurten maiden johtajat tekevät mitä haluavat

Vähämäki ja Kankaanniemi: PS vaatii kansallisen päätösvallan säilyttämistä verotuksessa

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025