Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

yksinhuoltajat

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Vakavasti sairastunutta tytärtään hoitava Rantanen: ”Ministerin tehtävään on mahdollista saada sijainen, äitiä kukaan ei voi sijaistaa”

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja. Hänen osoitteensa on salainen mutta puheensa on aina ollut suoraa ja avointa. Siitäkin huolimatta, että maahanmuuton ongelmista puhuneet on pitkään leimattu rasisteiksi.

Kun Diamant Salihu muutti vuonna 1990 perheensä mukana Kosovosta Ruotsiin, hän oli seitsemän vanha. Borlängen Tjärna Ängar -lähiössä asui tuolloin sekoitus yksinhuoltajia, ”ruotsalaisia sosiaalitapauksia” sekä maahanmuuttajia.
Rikollisuutta oli sen verran, että poikien korkeintaan onnistui varastaa ”tai lainata” polkupyörä.
-Nyt suuri joukko samasta maasta lähtöisin olevia ihmisiä kerääntyy yhteen ja eristäytyy muusta yhteiskunnasta, <a href="https://www.dn.se/kultur/diamant-salihu-alla-som-ville-prata-om-problem-med-invandring-fick-rasiststampel/">toteaa</a> rikostoimittaja Salihu Dagens Nyheterin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Maahanmuuton ongelmista vaiettiin</h4>
Ruotsalaistoimittajaksi Salihu on aina ollut suorapuheinen. Jo vuonna 2018 hän toi julki ongelmat, jotka koskivat tiettyjä etnisiä ryhmiä Rinkebyn ongelmalähiössä. Kosto, kunnia ja miesvalta olivat käsitteitä, jotka piti ymmärtää pysyäkseen kärryillä alueen tapahtumista.
Salihun mielestä asioilla oli yhteys ja muut toimittajat olivat samaa mieltä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut eikä asioista puhuttu mediassa niiden oikeilla nimillä. ”Mitä muka voisimme tehdä?”
-Journalismi jäi vain pintaraapaisuksi. Maahanmuuton ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi, Salihu muistelee.
<h4 style="font-weight: 400;">”Uskallan seistä sanojeni takana”</h4>
Salihu on kirjoittanut useita <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2023/05/katujengeista-kirjoittavan-pitaisi-kuulla-heita-joihin-vakivalta-vaikuttaa-sanoo-palkittu-tutkiva-journalisti/">palkittuja</a> teoksia rikollisten salatusta elämästä. Uusin <a href="https://www.gp.se/kultur/recension-n%C3%A4r-ingen-lyssnar-av-diamant-salihu-1.97421648">teos</a> on nimeltään ”När ingen lyssnar” (suom: Kun kukaan ei kuuntele). Kirjailija on saanut käyttöönsä chattikeskusteluja, jotka valottavat rikollisten arkea ja ajatusmaailmaa poikkeuksellisella tavalla.
Kaiken huumekaupan, väkivallan ja ammuskelun keskelläkin Salihu kiistää pelkäävänsä, vaikka hän kertoo asioista vailla holhousyhteiskunnan hopeista pilvenreunaa. Moni haluaisi hänen vaikenevan.
-Yritykset vaientaa minut johtavat päinvastaiseen tulokseen. Kaikkein pahinta olisi yrittää saada minut pitämään turpani kiinni. Olen valinnut ammatin, joka edellyttää sitä, että uskallan seisoa sanojeni takana.

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”

Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.

Malmön yliopiston professori Tapio Salonen on halunnut koko ikänsä selvittää kokonaisen lasten vuosiluokan taloudelliset olot syntymästä aikuisuuden kynnykselle. <a href="https://press.raddabarnen.se/documents/millenniebarnen-raeddabarnen-201105-dot-pdf-101217">Millenniebarnen-</a>tutkimus antaa samalla kuvan siitä, mitä Ruotsilla on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosikymmeninä.
&#8211; Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta uudistaa koko perhepoliittinen tukijärjestelmä siten, että kaikkein syrjäytyneimmät perheet voitaisiin nostaa pois taloudellisesta kurjuudesta, Salonen <a href="https://sverigesradio.se/artikel/7596900">korostaa</a> SVT:n haastattelussa.
Salonen ei sitä tutkimuksessaan sano, mutta Ruotsissa on satojen tuhansien syrjäytyneiden lasten ja kasvavien nuorten joukko, josta kuullaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ongelmalähiöiden jengeillä ja klaaneilla on vankka tieteellinen taustansa.
Toinen puoli totuutta
Ruotsissa syntyneiden ja maahan muuttaneiden vuonna 2000 syntyneiden määrä on kokonaisuudessaan 113 432 lasta. Runsaat puolet lasten molemmista vanhemmista ovat syntyneet Ruotsissa. Köyhyyttä lapsista on kokenut 53 726 eli 47,4 prosenttia koko joukosta. Ulkomailla syntyneiden määrä vuosiluokasta on 26 000 lasta ja heistä 22 500 on elänyt puutteessa ainakin jonkin aikaa.
&#8211; Perheet ovat erityisen haavoittuvia heti maahan saavuttuaan. Näyttää olevan myös niin, että taloudellinen syrjäytyminen kulkee ulkomailla syntyneiden lasten mukana koko heidän lapsuutensa ajan, Salonen sanoo.
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tilanne on hankala. Kokonaista 9 000 lasta 11 000 lapsen joukosta on ollut taloudellisesti ahtaalla, kun tarkastellaan koko tutkimusajanjaksoa 17 ikävuoteen asti.
Köyhyys myös kantaruotsalaisten riski
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa köyhyyden riski on muuta ryhmää pienempi, tosin merkittävä edelleen. Noin 29 prosenttia eli 20 000 lasta 69 000 lapsen joukosta on joutunut kokemaan taloudellista vähäosaisuutta.
Yksinhuoltajien kohdalla lasten syrjäytyminen kasvaa erityisen suureksi. Köyhyysriski perusperheen lapsilla on 19 prosenttia, kun se yksinhuoltajien lapsilla on tutkimuksen mukaan 87 prosenttia.
&#8211; Tutkimuksen tulokset heittävät varjon ennen kaikkea perhepoliittisen tuen ylle, sitä on huononnettu viimeiset 20 vuotta. Tukitasot ovat pysyneet samana, vaikka esimerkiksi vuokrat ovat nousseet.
Railot kasvavat väestöryhmien välillä
Vuodesta 2000 vuoteen 2016 mediaanitulot kasvoivat Ruotsissa 60 prosenttia. Lapsiköyhyys on pienentynyt, mutta kuilu väestöryhmien välillä on kasvanut. Ja nyt päälle on iskenyt vielä pandemia. Suljetussa yhteiskunnassa perheen merkitys kasvaa.
Perheissä, joissa on lapsia neljä tai enemmän, köyhyysriski korostuu ja se myös jatkuu pidempään. Kaksi kolmannesta lapsista, vaikka perheen molemmat vanhemmat olivat läsnä, kärsi köyhyydestä tai sen uhasta.
Matemaattisesti Ruotsin tulevaisuutta tutkaillen näkyvissä on haastavia aikoja. Jos vuoden 2000 jälkeisistä ikäluokista puolet ovat syrjäytymässä tai sen uhan alla, se tarkoittaa ajan myötä miljoonaa vihaista 12-30 vuotiasta nuorta ihmistä, jotka vaativat ehkä keinojakin kaihtamatta osaansa hyvinvointivaltion menestyksestä.
Professori Salosen tutkimus valottaa kyllä ansiokkaasti vuonna 2000 syntyneiden lasten taloudellista arkea, mutta löytää esilletulevien ongelmien ratkaisuksi ainoastaan lisärahan lappaamisen tukijärjestelmään. Raha on eittämättä yksi osa ratkaisua, mutta yksin sillä ei saada aikaan valoisampaa tulevaisuutta.
&nbsp;

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen

yksinhuoltajat

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Vakavasti sairastunutta tytärtään hoitava Rantanen: ”Ministerin tehtävään on mahdollista saada sijainen, äitiä kukaan ei voi sijaistaa”

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”

Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025