Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Yle Kioski

Yle Kioski kertoo suomalaisille nuorille, että he saattavat syyllistyä &#8221;rakenteelliseen rasismiin&#8221;, jos osoittavat tukensa Ukrainan itsenäisyystaistelulle, toivottavat turvapaikanhakijat tervetulleiksi tai boikotoivat Venäjää. Ylen mielestä myös avoimet rajat ja blondien tappamisen kauhisteleminen ovat nyt rasismia. 
Yleisradion nuorille suuntaama Yle Kioski -palvelu pohtii <a href="https://www.instagram.com/p/Ca4RjWAtc7O/">Instagram-postauksessaan</a> &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;, joka Ylen mukaan ilmenee siten, että Ukrainasta tulevia pakolaisia kohdellaan &#8221;lämpimämmin&#8221; kuin muualta tulleita aikaisemmissa kriiseissä.
Ukrainalaisten hätää ei saa pitää suurempana
Yle Kioski pitää rakenteellisena rasismina muun muassa sitä, että monet kansainväliset mediat ja poliitikot ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen ja osoittaneet tukensa Ukrainalle.
&#8211; Osa länsimaalaisista toimittajista mm. BBC ja Al Jazeera English -kanavilta on selvästi nähneet ukrainalaisten hädän suurempana kuin aiemmissa pakolaiskriiseissä kodeistaan paenneiden hädän.
Ylen mukaan länsimaisten toimittajien omat asenteet ovat siis &#8221;rakenteellista rasismia&#8221;. Rasismia on myös se, jos jättää kritisoimatta turvapaikanhakijoiden älypuhelimia.
&#8211; Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan ihmiset arvostelivat turvapaikanhakijoita, joilla oli älypuhelimet. Ukrainalaisten kohdalla samaa ilmiötä ei ole nähty.
Rasismia on myös se, että &#8221;eurooppalaiset poliitikot ovat tukeneet välitöntä rajojen avaamista ukrainalaisille&#8221;. Ylen toimittajat eivät ilmeisesti tiedä, että ukrainalaiset ovat saaneet tulla Schengen-alueelle <a href="https://www.schengenvisainfo.com/news/ukrainians-can-now-travel-to-eu-member-states-without-visa/">vapaasti</a> ilman viisumia jo vuodesta 2017.
Pakolaisten toivottaminen tervetulleiksi on rasismia
Vieläkin pahempaa on Ylen mielestä se, että &#8221;europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) toivotti pakolaiset tervetulleiksi Suomeen, vaikka onkin kampanjoinut rajojen kiinni pitämisestä&#8221;. Ilmeisesti myös ukrainalainen ex-syyttäjä syyllistyy Ylen mielestä pöyristyttävään rasismiin:
&#8211; Ukrainan ex-apulaissyyttäjä David Sakvarelidzen mukaan taas on pöyristyttävää nähdä sinisilmäisiä ja blondeja eurooppalaisia tapettavan.
Rakenteellista rasismia on myös se, että Venäjää boikotoidaan, mutta &#8221;Palestiinaa miehittävää Israelia ei ole boikotoitu samojen syiden takia&#8221;, kertoo Yle.
Vigelius: &#8221;Yle tuijottaa pelkkää ihonväriä&#8221;
Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Perussuomalaisen nuorison varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi Yle Kioskin nuorisovalistusta <a href="https://twitter.com/joakimvigelius/status/1501983690313846792">Twitterissä</a>. Hänen mukaansa ongelma tässä Ylen postauksessa on, että siinä oletetaan ihonväri ainoaksi syyksi suhtautua myönteisemmin ukrainalaisiin tulijoihin.
&#8211; Ikään kuin ukrainalaisia lähialueelle pakenevia ei erottaisi Lähi-idän reissaajista yhtään mitkään muut tekijät, kuten hakeeko turvaa lähialueelta vai tuhansien kilometrien takaa, jääkö ensimmäiseen turvalliseen maahan vai heittääkö Euroopan-kiertueen, onko kielitaitoa, koulutusta ja muita kotoutumisen edellytyksiä, onko riskinä levottomuudet ja rikollisuuden lisääntyminen jne.
Vigeliuksen mukaan ihmisten asenteisiin vaikuttavat yllä mainitut asiat, joilla vuoden 2015 kokemusten perusteella voi olla suuriakin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kyse ei ole vain ja ainoastaan tulijoiden ihonväristä.
Rajoilla sorsitaan muualta tulevia
Ylen mukaan Puolan rajalla on ilmennyt runsaasti rasismia, koska &#8221;moni ei-ukrainalainen on odottanut päiviä rajalla. Ukrainasta pakenevia afrikkalaisia, intialaisia ja Lähi-idästä kotoisin olevia on käännytetty rajoilta sekä estetty nousemasta juniin ja busseihin. Myös moni rodullistettu on raportoinut kokeneensa rasistista häirintää rajalla.&#8221;
Myös Suomen Uutisissa on <a href="https://stage.sudev.fi/ukrainalaiset-ensin-maasta-pakenevat-ulkomaalaiset-opiskelijat-syyttavat-ukrainan-ja-puolan-rajaviranomaisia-rasismista/">kerrottu</a> siitä, että Ukrainan ja Puolan välisellä rajalla on esiintynyt &#8221;ukrainalaiset ensin&#8221; -henkeä. Itse asiassa kyse on vanhasta, hyvästä periaatteesta: naiset ja lapset ensin. Asevelvollisuusikäisiä ukrainalaisia miehiä ei nimittäin ole päästetty maasta ulos lainkaan.
ABC-kanavan <a href="https://twitter.com/booshie124/status/1500153632469233664">uutispätkässä</a> kongolaismies kertoo, miten häntä syrjittiin rakenteellisesti hänen yrittäessään nousta pakolaisjunaan Kiovassa. Häntä nimittäin pyydettiin jäämään Ukrainaan taistelemaan vapauden puolesta.
&#8211; He sanoivat minulle, että annamme sinulle aseen, jotta voit taistella Ukrainan puolesta, kongolaismies kertoo.
&#8211; Mekö taistelisimme Ukrainan puolesta? Emme me ole ukrainalaisia. Me olemme mustia, joten miten me voisimme taistella Ukrainan puolesta? Meitähän luultaisiin Nato-joukoiksi, kongolaismies sanoo.
Kuvasta päätellen kongolaismies on kuitenkin päässyt onnellisesti pois Ukrainasta. Samaan aikaan ulkomailla asuneet ukrainalaiset ja valkoiset eurooppalaiset ovat suurin joukoin matkustaneet Ukrainaan taistellakseen Ukrainan vapauden puolesta. Tässä Yle ei ilmeisesti näe minkäänlaista rakenteellista rasismia.
Myös Ruotsin Yle näkee rasismia
Samaa keskustelua on käyty myös Ruotsissa. Viime viikolla Ruotsin yleisradio SVT päätti tehdä uutisraportin siitä, että Staffanstorpin pikkukunta toivottaa Ukrainan pakolaiset tervetulleiksi.
Toimittajan tavoitteena oli selvästikin ihan vain <a href="https://stage.sudev.fi/staffanstorpin-kunta-toivottaa-ukrainan-pakolaiset-tervetulleiksi-ruotsin-yle-paheksuu/">paheksua</a> kunnan toimintaa. Staffanstorp on nimittäin Ruotsin kunnista se, jossa asuu kaikkein vähiten vuonna 2015 Lähi-idästä tulleita turvapaikanhakijoita.

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Suomen Uutiset kysyi Yleisradiolta, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti ohjaa kysymyksiin vastaajaa vastaamaan halutulla tavalla. 
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla Ylen nuorille suunnatusta vaalikoneesta, joka ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Vaalibotiksi nimetty sovellus johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti vastaajalle valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Ennen kysymyksiin vastaamista Kioskin Vaalibotin käyttäjän silmille vyörytetään useiden minuuttien ajan vahvasti politisoitunutta, ohjaavaa argumentaatiota ja videosisältöä koskien muun muassa translakia ja ilmastonmuutosta. Tämän jälkeen käyttäjälle esitetään lopuksi kysymys, johon vastaamisessa Vaalibotti on ensin sisällöllään taivutellut käyttäjää haluamaansa suuntaan.
Epäasiallista vaalivaikuttamista
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Ossi Tiihonen on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun vaalibotista.
&#8211; Nähdäkseni Vaalibotti on erittäin epäasiallista vaalivaikuttamista ja myös Ylestä säädetyn lain vastaista toimintaa. Pyydän Teitä kiirehtimään asian käsittelyssä, sillä vaaleihin on aikaa vain reilut kolme viikkoa, Tiihonen kirjoittaa kantelussa.
Ennen kantelun tekemistä Tiihonen oli antanut Yleisradiolle palautetta Vaalibotista. Tiihonen kertoo saaneensa vastauksena ”puuta heinää” -tyylistä argumentaatiota.
&#8211; On varmaan aika moni muukin valittanut asiasta, kun heillä on valmis vastausformaatti, Tiihonen kertoo Twitterissä.
Tukee vihervasemmiston agendaa
Vaalibotin käyttäjää ohjaava sisältö tukee vahvasti vihervasemmiston poliittista agendaa. Lopputulos ei ole täysin ongelmaton, sillä jo yleisradiolain mukaan Ylen tulee tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja.
Suomen Uutiset kysyi Yle-pomoilta nuorille suunnatun sovelluksen sisällöstä ja tavoitteista, mutta itse asiaan eli Vaalibotin sisällöllisiin ongelmiin ei saatu vastauksia.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö sekä eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri ilmoittaa, ettei halua kommentoida Vaalibottia siitä syystä, että kyseessä on hänen mukaansa toisen Ylen sisäisen toimitusosaston eli Yle Kioskin tuote.
Näin siitä huolimatta, että Seuri nähtiin äskettäin Ylen aamu-tv:ssä esittelemässä Ylen vaalikoneita Vaalibotista vastuussa olevan Emmi Nuorgamin kanssa.
Kysymyksiin ei vastata
Yle Kioskin tuottaja Nora Kajantie ei hänkään suoraan vastaa kysymyksiin. Suomen Uutiset muun muassa halusi tietää, miksi nuorille suunnattuun vaalikoneeseen on valittu toteuttamistapa, joka poikkeuksellisen voimakkaasti tyrkyttää valmista mielipidettä siitä, miten kysymyksiin pitäisi vastata.
Kajantien mukaan Vaalibotin tarkoitus ei ole tuputtaa mitään vastaajille.
&#8211; Tarkoitus on ollut tehdä vaalikone, joka on lähestyttävä nuorille aikuisille. Vaalibotin videot taustoittavat tiettyjä kysymyksiä. Väitteet on tehty yhteistyössä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen kanssa. Ne ovat samoja, joita Ylen varsinaisessa vaalikoneessa käsitellään, mutta niitä on vähemmän.
&#8211; Vaalikonekysymykset on laadittu yhdessä politiikan toimittajien, tutkijoiden ja riippumattomien asiantuntijoiden kanssa. Bottiin valitut teemat pohjautuvat aiheisiin, jotka kiinnostavat eniten 18–22-vuotiaita tutkimusten näkökulmasta, Kajantie selittää.
Kysyimme myös, millä tavalla johdattelevat kysymykset ja yksipuolinen asioiden esittely palvelevat Vaalibottia käyttävää henkilöä. Vastausta tähän kysymykseen ei saatu. Kajantie vain tyytyy toteamaan, että hänen mielestään kysymykset ja videot eivät pyri johdattelemaan vastaajia.
Vaalikoneen rakentajalla vihreä tausta
Vaalibottia mukana rakentamassa on ollut vihreissä pitkään vaikuttanut poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Nuorgam on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa. Vuonna 2017 hänet myös nimettiin vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi 2017, joskin hän jätti lopulta vaalit väliin.
Suomen Uutiset kysyi, onko asiallista, että nuorille suunnattua vaalikonetta tekemään on valittu politisoitunut henkilö, jonka näkemykset myös heijastuvat lopputuloksessa. Yle-pomo Kajantien mukaan Nuorgam olisi ammattilainen ja sitoutunut journalistin ohjeisiin
&#8211; Hän on poliittisesti sitoutumaton.
Suomen Uutiset kysyi asiasta myös Nuorgamilta itseltään. Hän vakuuttaa ettei ole tällä hetkellä minkään puolueen jäsen.
&#8211; Olen aiemmin kuulunut kahteen puolueeseen, vihreisiin ja kokoomukseen. Vihreissä minut nimettiin kuntavaaliehdokkaaksi, mutta vetäydyin ehdokkuudesta enkä ollut vaaleissa ehdolla, Nuorgam sanoo.
Ylelle tutkimuksia tekevä Taloustutkimus vaikenee
Nuorgam ja Kajantie väistävät Suomen Uutisten kysymykset. Kysyimme vielä molemmilta, miksi Vaalibottia ei toteutettu sisällöltään neutraalimpana vaikka tiedossa oli jo etukäteen, että näin vahvasti politisoitunut sisältö nuorille suunnatussa vaalikoneessa herättää kritiikkiä.
&#8211; Halusimme tehdä vaalikoneen, joka käsittelee kohderyhmällemme tärkeitä teemoja ja helpottaa ehdokkaan löytämistä. Vaalikoneissa esitetään usein kysymyksiä, jotka eivät kiinnosta nuoria, joten me halusimme toimia eri tavalla. Emme halua aliarvioida nuoria aikuisia, vaan luotamme siihen, että he osaavat tehdä omiin mielipiteisiinsä ja arvoihinsa perustuvia ratkaisuja, Nuorgam esittää.
Yleisesti tiedetään, että sisältöä ohjaamalla ja kysymyksiä hiomalla erilaisten kyselyjen ja tutkimusten lopputuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Tämän vuoksi kysyimme myös Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajilta Ylen Vaalibotin toteutuksesta.
Tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo Suomen Uutisille, ettei Taloustutkimus kommentoi asiaa. 
Taloustutkimus Oy:n omistaa kansanedustaja Eero Lehti (kok.) ja Yle on Taloustutkimuksen merkittävä asiakas. Taloustutkimus muun muassa toteuttaa Ylelle kuukausittaisen puoluekannatuskyselyn.

Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä

Perussuomalaiset Nuoret on tyrmistynyt Yle Kioskin vaalikoneen avulla levittämästä propagandasta sekä vaalikoneen räikeästä puolueellisuudesta. PS-nuoret vaativat joko koneen sulkemista tai muokkaamista puolueettomaksi. Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/yle-kioskin-johdatteleva-vaalikone-on-lapimata-vihrean-aktiivin-johdolla-kyhattiin-sakeinta-puppua-mita-suomalaisten-vaalikoneiden-historiassa-on-koskaan-nahty/">kirjoitti eilen</a> Yle Kioskin voimakkaasti johdattelevasta vaalikoneesta. 

Nuoret kirjoittavat <a href="https://www.ps-nuoret.fi/kannanotot/yle-kioskin-vaalikoneessa-raikeaa-punavihreaa-propagandaa/">tiedotteessaan</a>:
&#8211; Perussuomalaiset Nuoret vaatii Yle Kioskin vaalikoneen sulkemista tai selvää muokkaamista puolueettomaksi siten, että johdattelevat kysymykset ja alustukset on muokattu puolueettomiksi, kuten hyvä journalismi vaatisi. Perussuomalaiset Nuoret vaatii myös Yleä tekemään sisäisen selvityksen siitä, miksi näin vihervasemmistolaista politiikkaa myötäilevä puolueellinen ja manipuloiva vaalikone on alun perin tehty.
&#8211; Yle on veronmaksajien rahoittama yleisradioyhtiö. Kuitenkin Yle on tehnyt nuorille suunnatusta vaalikoneesta välineen, jolla levittää punavihreää ideologiaa, erityisesti translain puolesta. Tämä on taas esimerkki siitä, miten Yle ei noudata puolueettomuuden ja riippumattomuuden periaatteita, vaan tuottaa kansan terveille arvoille haitallista vasemmistopropagandaa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajistoon kuuluva Auri Siika-aho on pettynyt Ylen toimintaan:
&#8211; Ylen pitäisi näyttää nuorille, että politiikassa on tarjolla monia erilaisia näkemyksiä ja antaa nuorille mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä. Yle Kioskin vaalikone tekee päinvastaista, kun se syöttää nuorelle valmiina “oikean” vastauksen, jota ei saa kyseenalaistaa. Tämä on linjassa yleisen yhteiskunnallisen kehityksen kanssa, jossa vasemmisto ajaa yhtä virallista totuutta ja pyrkii savustamaan eri mieltä olevat yhteiskunnan marginaaliin. Koko kansan yleisradioyhtiön ei pitäisi olla mukana tässä.

Yle Kioskin tökerö vaalikone oli PS-nuorille liikaa: On selvitettävä, miksi näin puolueellinen ja manipuloiva vaalikone on alun perin tehty

Yle Kioski saa idean erityisesti nuorille suunnatusta vaalikoneesta. Se kokoaa <a href="https://twitter.com/ViljanenJukka/status/1106229158949122049">tiimin</a>, johon valitaan ilmastonmuutos-, ihmisoikeus-, vihapuhe- ja vähemmistöaktivisteja. Hankkeen johtoon <a href="https://twitter.com/villeseuri/status/1106159654193766400">nousee</a> vihreissä vaikuttava poliittinen toimija Emmi Nuorgam. Hän on profiloitunut julkisuudessa sukupuoli- ja verkkovihakysymysten parissa.

Vaalikoneen rakentamistyö kestää jonkin aikaa. Vaalibotiksi nimetty sovellus julkaistaan. <a href="https://vaalibotti.yle.fi/">Lopputulos</a> on häkellyttävä.
Yle Kioskin vaalikone ei esitä kysymyksiä tavanomaiseen tapaan. Sen sijaan vaalikone johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti valmista mielipidettä siitä, mikä on oikea vastaus.
Tällä tavalla:
ENSIMMÄINEN KYSYMYS: ILMASTONMUUTOS
Vaalikone valistaa: ”Ekaksi me puhutaan ilmastonmuutoksesta.”
”Tällä videolla näkyy ennuste maapallon lämpenemisestä.”
Katsojalle näytetään minuutin pituinen video, jonka lopussa 64 maapallon maata hehkuu tulipunaisella.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51191" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/1_ilmastonmuutos.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/1_ilmastonmuutos.png 580w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/1_ilmastonmuutos-172x300.png 172w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/1_ilmastonmuutos-57x100.png 57w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/1_ilmastonmuutos-22x38.png 22w" sizes="(max-width: 580px) 100vw, 580px" />
Vaalikone jatkaa: &#8221;Jotkut on sitä mieltä, että on ihan sama, mitä mieltä me täällä Suomessa tehdään, kun meitä on niin vähän.&#8221;
&#8221;Mitä mieltä sä oot? &#8221;
Nyt tulee varsinainen kysymys: ”Suomen pitäisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisikin suomalaisille kustannuksia. ”
Tämän johdattelun jälkeen pitäisi osata valita vaihtoehdoista oikea:
”Täysin samaa mieltä”, 
”Vähän samaa mieltä”, 
”Vähän eri mieltä”, 
”Täysin eri mieltä” vai 
”Ohita kysymys”?
TOINEN KYSYMYS: METSÄT
Jälleen johdatellaan, tällä kertaa hivenen hienovaraisemmin:
”Metsät on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjumista, koska ne poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.”
”Suomessa hakkuut ovat nousseet jo ennätystasolle, 72 miljoonaan kuutiometriin, koska metsäteollisuuden tuotteet on kuumaa kamaa maailmalla.”
”Sen lisäksi metsäteollisuus on tärkeä työllistäjä.”
”Nykyisen valtiovallan tavoitteena on 80 miljoonan kuutiometrin hakkuut.”
Lopuksi kysymys: ”Metsiä hakataan liikaa?”
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51192" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/2_hakkuut.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/2_hakkuut.png 574w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/2_hakkuut-300x213.png 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/2_hakkuut-100x71.png 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/2_hakkuut-53x38.png 53w" sizes="(max-width: 574px) 100vw, 574px" />
KOLMAS KYSYMYS: RUOKA
Kone jatkaa: ”Entäs ruoka?”
”Ruokavalio vaikuttaa yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen todella paljon”
Kysymys: ”Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa erimerkiksi verotuksen avulla?”
Seuraavat kysymykset koskevat koulutusta ja oppivelvollisuutta. Ne ovat neutraalimpia.
KYSYMYS: TRANSLAKI
Sitten repeää.
Vaalikone tuputtaa katsojalle minuuttikaupalla erittäin vahvasti politisoitunutta argumentaatiota.
Video alkaa sanoilla: ”Translain uudistaminen. Nykyinen laki on erittäin vanhentunut”. 
”Murrosikä on kaikille tosi haastavaa, mutta sitten kun sä oot trans, ja joudut käymään murrosiän läpi itsellesi väärässä sukupuolessa, se on tosi tosi rankkaa”
Useampi katsojalle tuntematon henkilö katsoo syvälle silmiin ja vakuuttelee katsojaa siitä, että alaikäisten on voitava aloittaa hormonihoidot, voitava vaihtaa nimensä sukupuolta omalla ilmoituksella.
Tämä siksi, jotta ”sä oot oikea, ja sulla on väliä.”
Video on sakean poliittinen, eikä ruudussa esiintyvien henkilöiden nimi tai tausta tule millään tavalla esiin.
<img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-51193" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/6_translaki_b.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/6_translaki_b.png 586w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/6_translaki_b-173x300.png 173w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/6_translaki_b-58x100.png 58w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2019/03/6_translaki_b-22x38.png 22w" sizes="(max-width: 586px) 100vw, 586px" />
Johdattelu jatkuu:
”Sukupuolet ja seksuaalisuus on tosi monelle hirveän henkilökohtainen aihe”. 
”Ja kuten äsken kuultiin, niin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt on pitäneet Suomen translakia tosi ongelmallisena. ”
”Translaki tulee todennäköisesti seuraavalla hallituskaudella eduskunnan käsiteltäväksi.”
Kaiken tämän johdattelun jälkeen saapuu lopulta kysymys: ”Sukupuolten korjaamisen tulee olla mahdollista myös alle 18-vuotiaalle.”
”Täysin samaa mieltä”, 
”Vähän samaa mieltä”, 
”Vähän eri mieltä”, 
”Täysin eri mieltä” vai 
”Ohita kysymys”?
Kokonaisuudesta jää hyvin hämmentynyt olo. Yle johdattelee ehdokasta itselleen etsivää materiaalilla, joka voisi aivan hyvin olla Trasek ry:n sivuilta kopioitua. Mutta puolueettomana esiintyvä Yle ei yksinkertaisesti voi ottaa edes journalisminsa lähtökohdaksi yhden intressipiirin näkemystä. Saati sitten rakentaa vaalikonetta tällaisen pohjalta.
KYSYMYS: KIUSAAMINEN JA VIHAPUHE
Seuraavaksi vaalikoneen pääsuunnittelijan Emmi Nuorgamin vahva aihe &#8211; netin vihapuhe. Vähemmän yllättäen kysymys on jälleen vahvasti ladattu:
”Entäs kiusaaminen ja vihapuhe?”
”Pitäisikö poliisilla olla nykyistä paremmat edellytykset puuttua netin vihapuheeseen?”
”Nyt vihapuhetta ei ole lain silmissä olemassakaan, eli siksi siihen on vaikea puuttua”. 
Kysymys: ”Vihapuhe tulee määritellä ja asettaa rangaistavaksi rikoslaissa”?
Kysymyksen johdatteluosuus ei faktuaallisesti edes pidä paikkansa. Vihapuhe on nykyisellään kattotermi, jolla tarkoitetaan tiettyjä, rikoslaissa jo tälläkin hetkellä esiintyviä lainkohtia.
LISÄÄ KYSYMYKSIÄ: PERUSTULO, TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO, TURVALLISUUS
Perustuloa koskevassa johdattelussa on poikkeuksellisesti huomioitu argumentteja perustulon puolesta ja vastaan.
Tässä vaiheessa ei varmaankaan tule enää kenellekään yllätyksenä, että maahanmuuttoa tai turvallisuutta koskevissa kysymyksissä ei nähdä videoita väkivallanteoista, raiskatuista alaikäisistä tai mistään muustakaan sellaisesta.
Mitä pidemmälle vaalikone ehtii, sen ilmeisemmäksi käy kaava: jos aihe on tekijöille mieleinen, se saa myönteisen boostauksen. Jos ei ole, johdattelua ei nähdä.
Seuraavaksi pohditaan nuuskaa, energiajuomien mahdollista kieltämistä. Ja arvoja.
Kysymys: ”Ovatko perinteisinä pidetyt arvot hyvän elämän perusta?”
Kysymys: ”On ok, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät on paremmassa asemassa kuin toiset?”
Kysymys: ”Poliitikon velvollisuus on ajaa ennen kaikkea omien äänestäjiensä etua?” 
Kysymys: ”On oikein nähdä vaivaa sen eteen, ettei vahingossakaan loukkaa toista?”
Mitään näistä kysymyksistä ei syystä tai toisesta ole suolattu.
Kun kaikkiin kysymyksiin on vastattu, vaalikone suosittelee ehdokkaita.
Yle kertoo, ”sulle sopivimmat puolueet” ja sen, kuka on ”sulle sopivin ehdokas”. Yleisradioyhtiön arvovallalla.
<h4>Yle kohdistaa vaalivaikuttamisen nuoriin</h4>
Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10688075">mukaan</a> Kioskin vaalikone ”on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville.”
Koneen käyttämä kieli on sen mukaista.
Tarkoituksena on ”auttaa sua oikean eduskuntavaaliehdokkaan löytämisessä”, kone maanittelee.
Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen <a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/puolet-nuorista-aanestajista-valitsee-eduskuntavaaliehdokkaan-vaalikoneiden-perusteella-monet-muut-kayttavat-koneita-ajanvietteeksi-tai-kantojen-varmistamiseen-6.3.464484.606453dd3d">mukaan</a> erityisesti nuoret valitsevat ehdokkaansa vaalikoneiden perusteella. Puolet alle 25-vuotiaista kertoi tutkimuksessa vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti 2015 eduskuntavaaliehdokkaan valintaan. Samantyyppisiä tuloksia <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/737761-yllattava-tieto-vaalikoneen-kayttajista-moni-ei-edes-etsi-itselleen-sopivaa">saatiin</a> 2017 presidentinvaaleissa.
<h4>Ongelma on johdattelu</h4>
Kuka tahansa kyselytutkimuksien parissa hetkenkään työskennellyt tietää, ettei kysymyksistä saa rakentaa johdattelevia. Ylen vaalikonetta suunniteltaessa tämän simppelin ohjeen olemassaoloa ei joko ole muistettu tai sitten siitä ei ole välitetty.
Vaalikonetta on rakennettu Sitran, Tampereen yliopiston ja Suomen Akatemian yhteishankkeena. Lopputulosta <a href="https://twitter.com/ViljanenJukka/status/1106229158949122049">hehkuttaa</a> Tampereen yliopiston ihmisoikeustutkimuksen dosentti Jukka Viljanen.
Vaalibotti toimii Yleisradion brandin alla.
On epäselvää, miten nämä instituutiot ovat voineet hyväksyä Yle Kioskin kyhäelmän. Ilmeisesti alkeellisimmatkin tieteelliseen etiikkaan ja journalismiin kuuluvat normit saavat väistyä, kun taistellaan ilmastonmuutoksen ja muiden vastaavien aiheiden puolesta.
On epäselvää sekin, miten Ylen johto on voinut hyväksyä tämän kyhäelmän.
<h4>Ylen rooli</h4>
Yleisradion sisällöntuotannon periaatteet koskevat kaikkea yhtiön tuottamaa sisältöä. Yhtiön on turvattava puolueettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus. Yleä sääntelevän lain nojalla yhtiön tulee erityisesti ”tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia”.
On ilmeistä, että että Yle Kioskin vaalikone ei täytä Ylen toiminnalle asetettuja vaatimuksia. On niin ikään ilmeistä, että yhtiö on sallinut vaalikoneen rakentamisen, joka voimakkaasti ohjaa nuoria tiettyjä, voimakkaasti polarisoivia poliittisia mielipiteitä kohti. On epäselvää, toteuttaako Yle Kioskin vaalikone tällä tavoin toimiessaan lain vaatimusta kansanvallan tukemisesta.
Lopputulos on typerryttävä, ja Ylen rooli näin voimakkaaseen vaalivaikuttamiseen tarkoitetun sovelluksen tekijänä on häpeällinen.
Ongelma ei ole Emmi Nuorgamin syytä.
Vihreän puheenjohtajaehdokkaan Emma Karin kampanjassa toimimisen tai vihreiden kunnallisvaaliehdokkuuden hakemisen tai Anttilan sukupuolittuneiden lelujen moittimisen ei varmaankaan pitäisi viedä Nuorgamilta mahdollisuutta osallistua vaalikoneiden tekemiseen.
Mutta Ylen johdon ei pitäisi julkaista näin härskin räikeästi politisoitunutta lopputuotetta.
Helsingin Sanomien vaalikone oli yhtälailla mätä, mutta kritiikkiä kohdattuaan yhtiö muutti nopeasti hakukonealgoritmiaan. Ylen on välttämättä tehtävä sama johtopäätös, ja nopeasti.

Yle Kioskin johdatteleva vaalikone on läpimätä – vihreän aktiivin johdolla kyhättiin sakeinta puppua, mitä suomalaisten vaalikoneiden historiassa on koskaan nähty

Yle Kioski

Yle näkee ”rakenteellista rasismia” Ukrainan pakolaisten kohtelussa

Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä

Yle Kioskin tökerö vaalikone oli PS-nuorille liikaa: On selvitettävä, miksi näin puolueellinen ja manipuloiva vaalikone on alun perin tehty

Yle Kioskin johdatteleva vaalikone on läpimätä – vihreän aktiivin johdolla kyhättiin sakeinta puppua, mitä suomalaisten vaalikoneiden historiassa on koskaan nähty

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025