Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

ylijäämä

Eduskunnan suuri valiokunta otti kantaa EU:n talouspolitiikan sääntökehikon uudistamiseen. Perussuomalaiset pitävät talouspolitiikan sääntöjen tarkastelua ja uudistamista perusteltuna, mutta eivät voi allekirjoittaa kaikkia valiokunnan lausunnossa esitettyjä näkökohtia.

Poikkeuslausekkeella kytkettiin nyt pois valvonta vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja vajerajoista vuosiksi 2020—2022.
&#8211; Syynä tähän oli Covid-19-pandemia. On ilmeinen riski, että vihreän siirtymän, energiakriisin, Ukrainan sodan ja talousnäkymien yleisen heikentymisen seurauksena houkutus poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisille kasvaa ja jäsenmaat ylivelkaantuvat entisestään. Tätä ei tule hyväksyä. Mielestämme poikkeuslausekkeen käytöstä on luovuttava mahdollisimman pian, perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen ja Jenna Simula vaativat.
Maltillinen velkataso ehkäisee velkakriisejä
Perussuomalaiset painottavat, että tärkeintä nykytilanteessa on markkinakurin palauttaminen ja sanktio- tai palkkiomekanismien luominen. Vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja ei juuri ole noudatettu, eikä sääntöjen rikkomisesta ole kertaakaan seurannut huomautusta voimakkaampia toimenpiteitä, vaikka säännöt sinänsä taloudellisiin rangaistusmaksuihin antavatkin mahdollisuuden.
Perussuomalaisten mukaan ei ole myöskään uskottavaa, että sääntöpohjaisuus voisi toimia ilman markkinakuria tai poliittisen harkintavallan ulkopuolella olevia sanktiomekanismeja.
&#8211; Maltillinen velkataso ja riittäväksi katsotut aktiiviset sopeutustoimet ehkäisevät parhaiten velkakriisejä. Sellaisia menojen sopeutustoimia, jotka heikentävät talouden kasvunäkymiä, tulee kuitenkin toteuttaa varoen. Mikäli velkasuhderajaa nostettaisiin esimerkiksi 80 prosentin tasolle, se saatettaisiin tulkita niin, että velkarajalla ei oikeasti ole väliä. Tämä saattaisi vain lisätä moraalikatoa, joka on jo valmiiksi merkittävä ongelma, valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä huomauttaa.
Osittainen markkinakurimalli ja velkasuhderaja
Perussuomalaiset muistuttavat, että ne maat, joiden velkasuhde on selvästi velkasuhderajaa korkeampi, tarvitsevat joka tapauksessa erikseen heille räätälöityjä toimia. Näiden maiden talouspolitiikan arviointi ei ole varsinaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaan velkajärjestelyjen ja jopa euroerojen tie.
&#8211; Siksi pidämme epäoptimaalisesti edelleen voimassa olevan 60 prosentin velkasuhderajan, mutta muuttaisimme sen tulkintaa sitovan ylärajan sijasta tavoitetasoksi, jota kohti maita velvoitettaisiin siirtymään budjettivajeita supistamalla tai talouskasvua lisäämällä, toteaa Simula.
&#8211; Lisäksi ehdotamme osittaisen markkinakurin mallia. Mallissa valtio velvoitettaisiin uusien velkakirjojen liikkeellelaskun yhteydessä laskemaan liikkeelle myös juniorivelkakirjoja (no-bailout -velkaa) esimerkiksi 5—10 prosenttia liikkeelle laskettavien velkakirjojen nimellismäärästä.
&#8211; Ehdottamamme malli olisi inhimillinen, sillä aluksi tätä &#8221;no-bailout -velkaa” olisi koko velkakannasta vain muutama prosentti, ja pitkänkin ajan kuluttua korkeintaan määritellyn minimirajan (5—10 %) verran.
Yhden alijäämä on toisen ylijäämä
Vaihtotaseiden tarkastelun yhteydessä on perussuomalaisten mielestä alettava kiinnittää huomiota alijäämien sijaan myös ylijäämiin.
&#8211; Yhden maan alijäämähän on tunnetusti toisen ylijäämä. Esimerkiksi pankkivalvonnassa on katsottu velallisen valvomisen sijaan helpommaksi valvoa pankkeja ja asettaa niille pääoma- ja raportointivaatimuksia. Makrovakaussopimuksissa liian suuri ylijäämä on jo nyt epävakauskriteeri, jonka pitäisi velvoittaa korjaavaan toimintaan, mutta tähän asti mitään ei ole tehty.
&#8211; Ylijäämien torjunta estäisi euromaista toisiin euromaihin kohdistuvia sijoitusbuumeja, joita pidetään keskeisenä syynä eurokriisiin. Lisäksi, mikäli ylijäämäisiä maita ohjataan ajoissa pienemmälle ylijäämälle, näiden maiden saatavat eivät pääse kasvamaan niin suuriksi, että velkaleikkaukset muuttuisivat mahdottomiksi.
Vihreät investoinnit ja ns. kultainen sääntö
Erityisen ongelmallisena perussuomalaiset pitävät ehdotettua vihreiden investointien jättämistä pois velkalaskennasta (ns. kultainen sääntö).
&#8211; Vihreiksi arvioitavien investointien jättäminen kokonaan velkakriteerien ulkopuolelle ohjaisi maita ylivelkaantumaan. Lisäksi ehdotus siirtäisi merkittävästi talouspoliittista valtaa EU-komissiolle, joka tarvittavan taksonomian ilmeisesti laatisi, Immonen huomauttaa.
&#8211; Myös muunlainen poikkeava suhtautuminen esimerkiksi investointeihin otettaviin lainoihin on ongelmallista. Laajasti tulkiten mikä tahansa koulutuksesta terveydenhuoltoon olisi tulkittavissa investoinniksi. Markkinakuri olisi tässäkin tapauksessa EU-komissiota parempi tuomari.
&#8211; Euroalueelle ei tule myöskään perustaa yhteistä fiskaalikapasiteettia eli yhteistä budjettia tai nyt nähdyn elpymisrahaston tapaisia tulonsiirtomekanismeja. Mikäli euroalueen ongelmia halutaan ratkaista, pitää kiinnittää huomiota juurisyihin: yhteinen rahapolitiikka ja yhteisvastuun mahdollistava EKP, sen osto-ohjelmat ja erilaiset tukimekanismit.
Euroalueen ongelma on euro
Euromaiden kykyyn korjata hintakilpailukykyään ja edellytyksiin sopeuttaa budjettien menoeriä tulee suhtautua varauksellisesti. Käytännössä monelle maalle ainoa toimiva vaihtoehto olisi oman kansallisen valuutan heikentyminen, joka sopeuttaisi työn ulkoisen hinnan ohella myös budjetissa olevien menoerien ulkoista hintaa.
&#8211; Euroalueen ongelma on euro, ja siksi komission tiedonannon suurin ongelma on, ettei siinä ole mainittu euroeron mahdollisuutta. Euroeron ei tarvitse olla pysyvä, kuten asiantuntijalausunnossa on nostettu esiin.
&#8211; Euroeron hyöty on ilmeinen. Sillä voidaan välttää poliittisesti riitaisten pääomien siirtäminen jäsenmaasta toiseen etenkin, kun pääomien tulisi saada liikkua euroalueella vapaasti. Toiseksi sillä voidaan lievittää talousvaikeuksia kustannuskilpailukyvyn kasvun avulla, lisäävät perussuomalaiset.
&nbsp;

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Göteborgin raastuvanoikeus on tuominnut yksityiskoulun entisen rehtorin 4,5 vuodeksi vankeuteen kunnallisten avustusten väärinkäytöstä. Rahat kulkeutuivat pääosin Somaliaan eri organisaatioille. Veronmaksajien rahaa on <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttajataustainen-rikollisuus-on-tabu-joka-ei-katoa-silmat-sulkemalla/">tiettävästi</a> palanut myös makeaan elämään.

Viime syyskuussa Römosseskolanin ex-rehtori ja maltillisen kokoomuksen entinen valtiopäiväedustaja Abdirizak Waberi sai <a href="https://stage.sudev.fi/goteborgilaiskoulun-ex-rehtori-syytteessa-koululaisille-tarkoitetut-veronmaksajien-rahat-paatyivat-islamistipuolueelle-somaliaan/">syytteet</a> törkeästä kavalluksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Syyttäjän mukaan kateisiin joutui noin 12 miljoonaa kruunua (1,15M€) yksityiskoulun Göteborgin kaupungin koulutoimelta saatua avustusta.

Entinen rehtori tuomittiin kuun vaihteessa teoistaan 4,5 vuodeksi vankeuteen. Liiketoimintakiellon pituudeksi tuli seitsemän vuotta. Myös miehen matkustuskieltoa jatkettiin.
Tuomion mukaan koulu oli muun muassa maksanut it-palveluista roimaa ylihintaa muihin vastaaviin kouluihin verrattuna. Suuri osa koulun tuottamasta ”ylijäämästä” lähetettiin eri organisaatioille Somaliaan.
&#8211; Oppilailta on huijattu 12 miljoonaa, ei tässä muuta johtopäätöstä voi tehdä. Kyse on vakavasta rikoksesta, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/skolpeng-gick-till-somalia-nu-kommer-domen">kommentoi</a> syyttäjä Henric Fagher SVT:n uutisissa.
Tuomiosta valitetaan
Waberin puolustusasianajaja Allan Stutinssky ilmoitti heti tuomion lukemisen jälkeen, että he valittavat päätöksestä. Waberin mukaan kaikki saadut varat on käytetty koulun tarkoitusperien mukaisesti. Rahat lähetettiin Somaliaan, koska ”monet hoitivat koulun it-palveluita ja digitalisointia ilmaiseksi”, Waberi sanoo.
&#8211; Asiakkaani on pettynyt. Hänen mielestään raastuvanoikeus ei ole kuunnellut häntä, eikä ottanut huomioon hänen näkemyksiään, puolustusasianajaja <a href="https://www.dn.se/sverige/tidigare-rektor-for-romosseskolan-doms-till-fangelse/">kertoo</a> Dagens Nyheterissä.
Samassa oikeudenkäynnissä toinen henkilö sai ehdollisen tuomion kirjanpitorikoksesta. Hän sai lisäksi kolmen vuoden liiketoimintakiellon.

Yksityiskoulun avustukset menivät Somaliaan – rehtorille vankeutta

Perussuomalaiset on jättänyt ulkoasiainvaliokunnassa vastalauseen kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon. Perussuomalaisten mielestä selonteko on lähinnä laaja luettelo kehitysapuun jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysia niiden toimivuudesta tai vaikutuksista.

&#8211; Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka kyseenalaistaa kehitysavun tehokkuuden ja mielekkyyden. Muut puolueet eivät moraaliposeeraukseltaan tunnista tai tunnusta ongelmia kuten tehottomuutta ja väärinkäytöksiä, joita kehitysapuun vuosikymmentenkin jälkeen kehitysapuun liittyy, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ville Tavio kommentoi.
Konkreettiset tulokset puuttuvat
Perussuomalaiset huomauttaa, että kuvaus kehitysmaiden vallitsevasta tilanteesta on harhaanjohtava ja epärealistinen. Selonteossa annetaan muun muassa ymmärtää demokratiakehityksen vahvistuneen. Kuitenkin viime vuosi oli selvitysten mukaan viides vuosi peräkkäin, jolloin autoritaaristen hallintojen suuntaan siirtyvien maiden määrä ylittää demokratian suuntaan siirtyvien maiden määrän.
&#8211; Myöskään korruptio ei tutkimusten mukaan ole merkittävästi vähentynyt lainkaan kehittyvissä maissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Selonteossa ei anneta yhtään esimerkkiä yhdestäkään konkreettisesta tuloksesta, joka Suomesta lähetetyillä kehitysapumäärärahoilla olisi tuotettu, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén lisää.
Väestönkasvun ongelmat sivuutetaan täysin
Perussuomalaiset muistuttavat, että kehitysmaiden suurimmat haasteet ovat edelleen väestönkasvu ja naisten ja tyttöjen asema. Perussuomalaiset pitävät myös olennaisena sitä, että kohdevaltiot esittävät suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin.
&#8211; Väestönkasvu on suurin yksittäinen syy luonnonvarojen ylikäyttöön, haitalliseen massasiirtolaisuuteen ja yleiseen pahoinvointiin, koska se lisää luonnonvarojen kulutusta ja edellyttää alati kasvavaa ruoan ja energiantuotantoa, perussuomalaiset arvioivat.
&#8211; Aihe on kuitenkin jonkinlainen tabu. Kaikki tietävät ongelmat, mutta niistä ei puhuta. Voi vain ihmetellä, miksi ei, perussuomalaiset kysyvät.
Kaikki muut puolueet haluavat lisätä kuluja
Kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat lisätä kehitysapua niin, että vuonna 2030 sen määrä olisi 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi lähes 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin ja vaatisi lisää velanottoa.
&#8211; Kehitysapua pitäisi maksaa vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä. Lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos lähtömaa ei ota vastaan omia kansalaisiaan, jotka ovat luvatta Suomessa, tulee kehitysapu katkaista.
Nykymuotoinen kehitysapu ei ehkäise siirtolaisuutta
Turvapaikkaperusteisen ja muun kehitysmaista saapuvan maahanmuuton kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle lasketaan tällä hetkellä miljardeissa. Perussuomalaiset esittää, että muuttoliikkeen kustannusten hillitsemiseksi sosiaaliturva pitää muuttaa asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi.
&#8211; Olennaista on välttää yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti haitallinen muuttoliike Eurooppaan ja Suomeen. Nykymuotoisen kehitysavun lisääminen ei tässä tarkoituksessa ole vaikuttavuudeltaan perusteltua. Koska auttaminen on kuitenkin edullisempaa lähialueilla, tulisi painopisteiden jatkossa olla koulutusosaamisen viennissä, kriisinhallinnassa ja pakolaisleirien olojen inhimillistämisessä.
&#8211; Pakolaisuuden tulisi ylipäänsä olla tilapäistä suojelua, eikä pysyvää muuttoliikettä pois lähtömaista.
Väestönsiirto ei ole ratkaisu väestön ikääntymiseen
Perussuomalaiset lisäksi ihmettelee hallituksen halua yhdistää selonteossa kehitysyhteistyöpolitiikka työperäiseen maahanmuuttoon. Selvitysten mukaan siirtolaisuus kehitysavun kohdemaista Suomeen on kansantaloudelle erittäin haitallista unohtamatta sen synnyttämiä sosiaalisia ongelmia.
Selonteko pyrkiikin perussuomalaisten mukaan tietoisesti sekoittamaan työperäisen maahanmuuton haitalliseen sosiaaliperäiseen maahanmuuttoon.
&#8211; Jos oman kansan väestön ikääntymistä pyritään laajamittaisesti paikkaamaan väestönsiirroin, niin samalla kantaväestön suhteellinen osuus laskee ja yhteiskunta muuttuu pikkuhiljaa pois kansallisvaltiosta. Haitallisia vaikutuksia voi katsoa muun muassa Ruotsissa, Tavio huomauttaa.

Perussuomalaiset vastusti ulkoasianvaliokunnassa yksin huimaa kehitysavun korotusta: ”Kehitysapua pitäisi maksaa vain budjetin ylijäämästä”

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia kehitysavun, haittamaahanmuuton ja Ylen kustannuksiin. Lisäksi perussuomalaiset katsoo, että kehitysavun maksaminen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä &#8211; ja samalla Suomen tulisi vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.

Perussuomalaisille olennaista on asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin toissijaisista toiminnoista voidaan leikata.
Perussuomalaiset esittää tänään julkaistussa vaihtoehtobudjetissaan Yleisradiolle kulukuuria, eli Ylen budjettiin tehtäisiin 139 miljoonan euron leikkaus.
Perussuomalaiset katsoo, että Ylen hyväksyttävä kustannustaso on määritettävä sen mukaan, että Yle pystyy suoriutumaan tiedonvälitystehtävistään uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon suhteen. Ylen ei kuitenkaan tule kilpailla kaupallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi ulkomaisten viihdesarjojen esittämisestä.
Yle-leikkaus tehtäisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä, joka ei näy valtion budjetissa, mutta kevennys lisää kansalaisten käytettävissä olevia varoja.
Kehitysavusta vajaa puolet pois
Eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat linjanneet, että Suomen tulee lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että kehitysavulla kasvatetaan Suomen valtion velkataakkaa.
Vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset esittää kehitysavusta leikkaamista 520 miljoonalla. Tänä vuonna valtion kehitysyhteistyön määrärahat ovat 1 257 miljoonaa euroa. Perussuomalainen vaihtoehto siis leikkaisi kehitysapurahoista vajaa puolet pois.
Tiukemmat reunaehdot rahankäytölle
Nykymuotoisen kehitysavun säilyttäminen tai lisääminen ei perussuomalaisten mielestä ole vaikuttavuudeltaan perusteltua, etenkään haitallisen maahanmuuton jatkuessa. Lisäksi kehitysapu on tehotonta ja kallista myös auttamisen näkökulmasta, sillä auttaminen on edullisempaa lähialueilla.
<iframe loading="lazy" title="PS-vaihtoehtobudjetti 2022 - julkistustilaisuus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/lVrpbw3g_rA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksaminen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää.
Edelleen perussuomalaiset katsoo, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpää ja vaikutusarvioiden laatuun tulisi panostaa entistä enemmän. Lisäksi rahankäytön tavoitteiden toteutumiselle tulee asettaa tiukemmat reunaehdot.
Sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto lopetettava
Perussuomalaiset haluaa kokonaan lopettaa taloudellisesti haitallisen ja muita lieveilmiöitä aiheuttavan sosiaaliturvaperustaisen maahanmuuton. Vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin useita leikkauksia maahanmuuton kuluihin.
Perussuomalaiset esittää vastaanottokulujen leikkaamista 71 miljoonalla, vastaanottorahan leikkaamista 21 miljoonalla, kotouttamisesta leikkaamista 162 miljoonalla, vastaanottokeskuksilta leikkaamista 30 miljoonalla sekä laittomasti maassa olevien palveluista leikkaamista miljoonalla eurolla.

Perussuomalaiset: Yle kulukuurille ja kehitysavusta 520 miljoonaa euroa pois

Sölvesborg on kunta, josta koko ruotsidemokraattinen kansanliike on lähtöisin. Se on puoluejohtaja Jimmie Åkessonin pitkäaikainen kotikunta, jossa on käyty samankaltaista taistelua poliittisesta vallasta kuin koko Ruotsissa. Viime kunnallisvaaleissa valtikka siirtyi ruotsidemokraateille ja tulokset alkavat nyt näkyä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Louise Erixon toi viikonloppuna Twitterissä julki ilonsa Sölvesborgin myönteisestä talouskehityksestä. Pitkän sosiaalidemokraattisen aikakauden jälkeen nyt ollaan ruotsidemokraattien johdolla menossa kohti ylijäämäistä budjettia vuonna 2020.
&#8211; Ennustettu historiallinen neljän prosentin ylijäämä tekee mahdolliseksi sen, että voimme saavuttaa taloudelliset tavoitteemme kahdessa vuodessa neljän sijasta. Voitollisen tuloksen myötä kunta voi itse rahoittaa omat investointinsa ja laittaa rahaa säästöön huonompia aikoja varten, Erixon <a href="https://twitter.com/LouiseErixon">kirjoittaa</a>.
Oikeistopuolueiden kansallismielinen liitto
Sölvesborgin kunnan <a href="http://www.solvesborg.se/download/18.1e3081a716ed5ba9d7f1da2b/1576223827751/Budget-2020-Sammanfogad-med-framsida.pdf">budjetti</a> vuodelle 2020 on 1 197 miljoonaa kruunua (113 miljoonaa euroa) ja ennustettu ylijäämä 57 miljoonaa kruunua (5,4 Me). Budjetista 75 prosenttia koostuu erilaisista sosiaalimenoista ja vanhustenhuolto vie kunnan koko budjetista vajaan kolmanneksen.
Kunnassa pitää valtaa ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisten sekä SoL-puolueen liittouma (Samstyret), jolla on hallussaan 27 kaikkiaan 49 valtuustopaikasta. Sölvesborgissa on vajaat 17 500 asukasta.
Tyytyväinen työntekijä tekee tulosta
Kansankodin henkisesti ruotsidemokraattisin kunta Sölvesborg <a href="https://www.mynewsdesk.com/se/solvesborgs_kommun/pressreleases/kommunens-medarbetare-beloenas-foer-sina-insatser-under-corona-pandemin-3037096">päättänee</a> lokakuussa henkilökunnan palkitsemisesta taistelussa koronapandemiaa vastaan. Se on vain yksi osoitus siitä, kuinka kunta voi henkilökuntaa arvostamalla ja ylipäätään tarkalla taloudenpidolla saada taloutensa kuntoon.
Aivan vailla riitasointuja Sölvesborgissa ei elellä. Entisen valtapuolue sosialidemokraattien jäsenet ovat <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/blekinge/oppositionsradet-visar-sd-s-morkaste-sida">arvostelleet</a> ankarasti uutta johtoa. Maahanmuuttokriittisyys ja kansallisten arvojen korostaminen ei ole ollut kaikkien kuntalaisten mieleen.
&nbsp;

ylijäämä

EU höllentää talouskuria entisestään – perussuomalaiset eivät hyväksy vastuutonta EU:n velkapolitiikkaa

Yksityiskoulun avustukset menivät Somaliaan – rehtorille vankeutta

Perussuomalaiset vastusti ulkoasianvaliokunnassa yksin huimaa kehitysavun korotusta: ”Kehitysapua pitäisi maksaa vain budjetin ylijäämästä”

Perussuomalaiset: Yle kulukuurille ja kehitysavusta 520 miljoonaa euroa pois

Ruotsin ruotsidemokraattisin kunta Sölvesborg selätti talousvaikeudet ja saa pian rahaa säästöönkin

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025