Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ylikuolleisuus

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt joulun alla joukon kirjallisia kysymyksiä ministerien vastattavaksi. Kysymykset koskevat kriisinhallintaveteraanien maksuttomia julkisia liikuntapalveluja, Ruokaviraston uutta koirarekisteriä ja korona-ajan ylikuolleisuuden selvittämistä.

Eduskunta on siirtynyt joulun istuntotauolle. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti viimeisenä istuntopäivänä pinkan kirjallisia kysymyksiä ministereiden vastattavaksi.
Arvostusta kriisinhallintaveteraaneille
Kirjallisessa kysymyksessä maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille Mäenpää tiedustele, onko hallitus harkinnut valtakunnallista linjausta maksuttomista julkisista liikuntapalveluista kriisinhallintaveteraaneille.
&#8211; Rauhanturvaamisen kriisinhallintatehtävät ovat muuttuneet huomattavasti vaativimmiksi kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleilla on jonkun verran fyysisiä vammoja. Lisäksi heillä esiintyy myös psykosomaattisia oireita, jotka saattavat nousta esiin vasta vuosien jälkeen. Menneinä vuosina <a href="https://yle.fi/a/3-9338569">kahdella prosentilla</a> eli jopa sadoilla palvelleilla on todettu esiintyneen kyseisiä oireita.
&#8211; Kriisinhallintaveteraanien arvostus pitäisi näkyä selvemmin myös käytännössä. Riskialttiisiin tehtäviin hakeneet ja päätyneet suomalaiset ovat olleet valmiita asettamaan yhteisen hyvän oman henkilökohtaisen turvallisuutensa edelle. Tämä kuuluisi huomioida entistä paremmin kriisinhallintaveteraanien saamissa julkisissa palveluissa, Mäenpää linjaa.
Koirarekisteri herättää hämmennystä
Kirjallisessa kysymyksessä Ruokaviraston koirarekisteristä Mäenpää kysyy, uskotaanko koirarekisterin saavuttavan sille asetetut tavoitteet.Onko tällainen ylimääräinen rahastus päällekkäisen rekisterin kautta millään muotoa kohtuullista koiranomistajille?
&#8211; Uusi viranomaisrekisteri on herättänyt koiranomistajissa hämmennystä, arvostelua ja kysymyksiä. Muun muassa Satakunnan Kansan joulukuisen <a href="https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000009260151.html">uutisen</a> mukaan Ruokavirastoon tulvii nyt koiranomistajilta vihaista palautetta ”ovista ja ikkunoista”, Mäenpää huomauttaa.
Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2023 uusi koirarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki Suomen koirat. Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat pakolliseksi. Pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään muun muassa pentutehtailua ja koirien heitteillejättöä. Maksuksi on esitetty kymmenen euroa koiralta, jos rekisteröinnin tekee sähköisesti. Jos rekisteröinnin tekee paperilomakkeella, maksu olisi 19 euroa koiralta. Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, joten uudistus koskee suurta joukkoa suomalaisia.
&#8211; Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja piti joulukuun 2022 alussa julkaistussa Ylen jutussa rekisterin tavoitetta kannatettavana, mutta epäili, että siihen nykyisellä toteutuksella päästäisiin. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, että suurimmat <a href="https://yle.fi/a/74-20006860">ongelmat</a> – esimerkiksi pentutehtailun kitkeminen tai laittoman maahantuonnin kitkeminen – eivät tule korjaantumaan tämän toteutuksen avulla, Mäenpää selventää.
Ylikuolleisuus jyrkässä nousussa
Kirjallinen kysymyksessä korona-ajan ylikuolleisuuden riippumattomasta selvittämisestä Mäenpää kysyy, mitkä ovat ministeriön mukaan syyt ylikuolleisuudelle. Onko tilastoissa mahdollisesti havaittavissa yhteyttä koronarokotteisiin?
Suomen Lääkäriliiton julkaisema lääketieteellisen alan järjestö- ja ammattilehti Suomen Lääkärilehti <a href="https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/onko-koronakuolemia-paljon-vai-mihin-taalla-kuollaan/">kertoi</a>, että niin Tilastokeskus kuin Eurostat raportoivat Suomessa tänä vuonna merkittävää ylikuolleisuutta. Eurostatin mukaan ylikuolleisuus on 16 prosenttia siihen, mitä on ennakoitu väestön ikärakenteen perusteella.
&#8211; Suomessa ylikuolleisuus lähti jyrkkään nousuun syksyllä 2021. Ylikuolleisuus oli tuon vuoden jälkipuoliskolla 3 100 kuolemaa, mutta koronakuolemia ilmoitettiin vain 783. Tälle erotukselle ei ole esitetty selitystä. Kuolleisuuden nousu on pandemian aikana ollut suurempi kuin rauhanaikana koskaan, Mäenpää huomauttaa.
Tämän syiden selvittämistä ovat peräänkuuluttaneet muun muassa kansanterveydenlaitoksen emeritusprofessori Matti Jantunen ja Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Väestöliiton syyskokous vaati, että kuolleisuuden kielteisen kehityksen syyt on selvitettävä riippumattomasti.
&nbsp;

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta selvittämään perusteellisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet siihen, että kuolleiden määrä on noussut merkittävästi.

&#8211; Huhtikuussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) otti Twitterissä kantaa kuolleiden määrän kasvuun. Hän totesi muun muassa, että marras-joulukuussa kuolleiden luku oli 15 prosenttia vuosien 2017–2020 marras-joulukuuta korkeampi ja että asia ”pitää selvittää tarkemmin”. Mielestäni ylikuolleisuuden syyt tulee selvittää viipymättä, Olli Immonen sanoo.
Alkuvuoden Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan Suomessa kuoli viime vuonna 57 343 ihmistä. Kuolleiden määrä oli suurin sitten sotavuoden 1944. Verrattuna viimeiseen korona­virus­pandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 kuolleita oli 3 394 enemmän ja vuoteen 2020 verrattuna 1 855 enemmän.
&#8211; Kasvua edellis­vuodesta oli siis noin kolme prosenttia. Tilastokeskuksesta on myös kommentoitu, että viime vuonna kuoli joka päivä puolitoista ihmistä enemmän kuin olisi tilastollisesti pitänyt kuolla.
Kuolleiden määrä korkein sotien jälkeen
Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuuden kasvu on tullut erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntymisestä. Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan.
&#8211; Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomessa kuoli 10 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuluvan vuoden tammikuun ennakollinen kuolleiden lukumäärä on vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian korkein. Tämä on erittäin huolestuttavaa, Immonen toteaa.
Syy selvitettävä pikaisesti
THL:n emeritusprofessorin mukaan vuoden 2021 heinäkuun ja 2021 joulukuun välillä koronakuolemia vahvistettiin 476 henkilöä, mutta ylikuolleisuutta kirjattiin 2 400 tapauksen verran. Korona-ajan ylikuolleisuus ylitti vuoden lopussa Covid-kuolleisuuden 80 prosentilla.
&#8211; Tilastokeskus on julkaissut tuoreen ennakkotilaston kuukausittaisista väestönmuutoksista. Siitä on havaittavissa myös, että syntyvyys on laskenut Suomessa helmikuussa 11,5 prosenttia ja maaliskuussa 16,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Hallituksen on selvitettävä pikaisesti, mitkä tekijät Suomessa ovat johtaneet tähän kehityssuuntaukseen, Immonen vaatii.
&nbsp;

Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: ”Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”

Kuolemat ovat pandemian myötä kaksinkertaistuneet Tukholman vanhainkodeissa. Vertailukohteina ovat vastaavat ajankohdat vuosina 2017-2019. Koko maassa ikäihmisten ylikuolleisuus on Ruotsin yleisradion tekemän selvityksen mukaan 30 prosenttia. Sosiaalihallitus ei ole aiemmin huomannut vastaavaa kehitystä.

Ruotsin koronastrategiaa on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/svt-granskar-overdodligheten-pa-landets-aldreboenden">kritisoitu</a> ankarasti siitä, että se on jättänyt vanhukset ja vaivaiset heitteille koronan vietäväksi. Erityisesti kuolleisuusluvut vanhainkodeissa ovat olleet kiihkeän keskustelun kohteena. Sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindénin mielestä kuolleisuusluvut vanhainkodeissa eivät ole juuri <a href="https://www.sydsvenskan.se/2020-05-23/liknande-dodstal-pa-aldreboenden-varje-ar">poikenneet</a> tavallisesta influenssakaudesta.
Tuplakuolleisuus 40 vanhainkodissa
Ruotsin yleisradio selvitti <a href="https://www.ratsit.se/">hakupalvelu</a> Ratsitin avulla kuolleisuuden vanhainkodeissa kiihkeimpien koronaviikkojen aikana. <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/overdodligheten-pa-aldreboenden-i-fem-grafer"> Tuloksista</a> selvisi, että kuolleisuus oli noussut koko maassa keskimäärin 30 prosenttia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tukholmassa nousu oli 100 prosenttia. Tilastot eivät kerro mitään kuolinsyystä, vain menehtyneiden lukumäärästä.
Tilastoista pistää silmiin erityisesti 40 vanhainkotia, joissa kaikissa ylikuolleisuus oli viikoilla 10-19 yli 100 prosenttia. Suurin osa laitoksista sijaitsi Tukholman alueella, mutta myös Göteborgissa, Gävlessä, Linköpingissä ja Borlängessa luvut olivat järkyttäviä.
Useimmissa tapauksissa viranomaisilla, henkilökunnalla saatikka vanhuksilla ei ole tietoa siitä, miten koronavirus on päässyt sisälle hoitokoteihin ja laitoksiin.<a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/aldreboenden-som-sticker-ut-har-ar-deras-forklaringar"> Syyksi</a> mainitaan muun muassa se, että epidemian alussa oli epätietoisuutta Covid-19-taudin oireista ja siksi henkilökunta työskenteli sairaana. Useimmat mainitsevat myös sen, että työntekijöitä tahi potilaita ei ole testattu, joten viruksen kantajista ei ole ollut tietoa.
Turpakäräjät tiedossa
Yksimielisyys Ruotsin koronastrategiasta on alkanut vakavasti rakoilla ja Gävlen sosiaalisektorin osastopäällikkö Magnus Höijer vaatiikin valtakunnallista keskustelua siitä, mitä tuli tehtyä ja minne ollaan menossa.
&#8211; Olemme kieltäneet vierailut ja työskentelemme nyt ankarasti pomojen ja henkilökunnan kanssa selvittääksemme tilannetta ja toivonkin kansallista keskustelua siitä, miten vanhustenhoitoa kehitetään vastaisuudessa.
&#8211; Meillä on paljon opittavaa, Höijer painottaa.
Selityksiä piisaa
SVT kävi läpi myös sosiaalihallituksen omat luvut, jotka osoittivat ylikuolleisuudeksi valtakunnallisesti 40 prosenttia. Niinpä osastopäällikkö Lindén myöntää SVT:n olleen oikealla asialla mutta asiat ovat niin kuin ne nähdään:
&#8211; Meillä on ollut päällä paha pandemia, eikä rokotetta ole ollut – toisin kuin tavallisen influenssaepidemian aikana. Näin nähtynä olemme ohjeistuksemme kanssa itse asiassa onnistuneet suojelemaan vanhuksiamme melko hyvin.
Hallituksen suosio romahtanut
Luottamus sosialidemokraattien johtaman hallituksen ja terveysviranomaisten toimiin on kääntynyt laskuun kevään yksimielisyyden jälkeen. Asiaa on <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/fortroendet-for-regeringen-faller">selvittänyt</a> SVT/Novus. Vielä huhtikuussa 63 prosenttia kansalaisista luotti hallituksen kykyyn koronakriisin hoitamisessa. Luottamusta tuntee enää 45 prosenttia kansalaisista. Luottamus terveysviranomaisiin on laskenut 73 prosentista 65 prosenttiin.
&#8211; Nyt pandemian käsittelyssä tarvitaan aivan erilaisia otteita kuin akuutin kriisin aikana pari kuukautta sitten, sanoo tutkimuslaitos Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström.
&nbsp;
&nbsp;

Vanhusten kuolemat kaksinkertaistuneet paikoin Ruotsissa – sosiaalihallitus kiistää ja hallituksen suosio romahtaa

ylikuolleisuus

Mäenpää: Mitkä ovat syyt korona-ajan ylikuolleisuudelle?

Suomessa havaittu ylikuolleisuus selvitettävä perusteellisesti – Immonen: ”Alhainen syntyvyys ja ylisuuri kuolleisuus ovat kansakunnan väestönkehityksen kannalta erittäin huolestuttavia ilmiöitä”

Vanhusten kuolemat kaksinkertaistuneet paikoin Ruotsissa – sosiaalihallitus kiistää ja hallituksen suosio romahtaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025