Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ylikuormitus

KOLUMNI | Jokainen lukija takuulla tietää tylyjä taloja. Yleensä ne levittäytyvät julkisen sektorin siimeksessä. Aivan sama, mikä on asiasi. Tylytystalo ottaa heti kättelyssä luulot pois, iskee ilmat pihalle ja potkaisee persuksille.

Haet lapselta unohtuneita lapasia koulusta. Sisäänkäyntejä on metrin välein, mutta mikään ei aukea summerilla ja rynkytyksellä. Opettajat eivät uskalla ovenkahvaan koskea tai edes katseeseen vastata. Monikulttuurinen siivooja hymyilee, mutta ei ymmärrä sanoja &#8221;room&#8221; ja &#8221;in&#8221;.
Kuljetat pakettia virastokompleksiin. Portaita pitkin et pääse sisuksiin. Hissit toimivat avainkorteilla, mutta niitä ei ole kellään. Kuilun pohjalla odottaa pohjaton tyhjiö. L-siiven kerrosta numero –3 tuskin on olemassakaan.
Etsit luentosalia ammattikorkeakoulun kampuksella. Aulan satakohtainen infotaulu vaikuttaa avaruusaluksen pohjapiirrokselta. Tässä olet -piste puuttuu. Lyhenteet ja kuvakkeet eksyttävät. Käytävä muka johtaa vessaan, mutta risteyksessä viitat loppuvat samalla hetkellä kuin pidätyskykysi.
Tylytystila saattaa olla kooltaan pienikin. Koppi on lukkojen ja koodien takana, vaikka siinä säilytetään vain repaleista sählymaalia. Vaksia ei löydy, ja kiinteistövastaava viis veisaa vuorostasi.
Nettisivu väittää, että toimisto on avoinna tiistaisin ja torstaisin kello 9.20–14.45 paitsi parittomina viikkoina. Opaste on käytännössä karkote. Vastaantulijoita ei kiinnosta asiasi vaan oletettu asiattomuutesi. Ajanvarauksessa on jotain mätää. Neuvontanumero ei päästä edes jonotukseen. Päädyt chattailemaan romanialaisen käännösrobotin kanssa.
Livahdat kerrankin vastuksitta auditorioon ja ajoissa valmistaudut esitykseesi. Kas helvettiä, systeemi herjaa muistitikkua eikä videotykki käynnisty. Käyttöoikeuksien päivitys vaatii vahvan salasanan ja resetoinnin.
Joskus talo teeskentelee tuttavallisuutta. Luulet oppineesi reitin, mutta lankeat ansaan. Toispuoleinen lukitus estää sinua palaamasta takaisin tupakalta. Takin jättö kaukaiseen naulakkoon osoittautuu virheeksi ja harjanvarsi ovenraossa laukaisee hälytyksen.
Eduskunta yllättäen EI OLE tuollainen talo. Labyrinttejä ja sokkeloisia käytänteitä toki piisaa, mutta ne eivät ole itsetarkoitus. Monet rutiinit ratkeavat noin vain naamaa näyttämällä. Logistiikan ja turvallisuuden pätevä henkilöstö nähtävästi tykkää työpaikastaan. Kukaan ei yrmistele. Paperihommien paiskijat ovat avuliaita kuin palveluammatissa. Ensimmäisen kerran urallani uskon, että tietotekniikan heput säästävät työaikaani eivätkä piruuttaan sitä tuhlaa.
Kaiken sujumiseen vaikuttaa tietysti resurssien paljous, etten sanoisi ylenpalttisuus. Eduskunta kylpee määrärahoissa, ihana sauna sananmukaisesti. Priorisoinnin huippua ei voi verrata soten pahoinvointiyhtymään, jota sopeutuspaine ja ylikuormitus rassaavat. Ilmapiiri tekee eroa Arkadianmäen hyväksi. Parkkihallissa tai ruokalassa eri alojen erilaiset ihmiset arvoineen päivineen ovat työtovereita ja tervehtivät toisiaan vähintään nyökkäyksellä.
Sisäisellä saavutettavuudellaan Eduskuntatalo hyvittää sitä, että sisäänpääsy vaaleissa on niin tavattoman vaikeaa. Kansanedustajan kannattaa vilkuilla vaikutelmia myös ulkomaailman kontrastia vasten. Millä ilveellä helpottaisimme kansalaisten eloa ja oloa yhteiskunnan muissa isoissa taloissa?
&nbsp;

Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään

Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu hallituksen esityksestä, jossa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS velvoitettaisiin antamaan kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiä terveyspalveluita ulkomaalaisille, joilla ei ole perustetta saada suomalaista terveydenhuoltoa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen pitää päätöstä periaatteellisesti kestämättömänä:
&#8211; Sanna Marinin hallitus jatkaa vimmaisesti laittomasti maassa olevien palveluiden lisäämistä ja maassa pysymisen edellytyksiä. Esitys on tässä terveydenhuollon ja talouden kriisissä vastuuton ja moraaliton.
Suomalainen terveydenhuolto vaikeuksissa
Hallituksen esityksessä ei ole tarkkaa vaikutusten arviointia aiheutuvista kustannuksista, potilasmääristä ja kuormituksesta sairaanhoitoon.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtymässä hyvinvointialueiden järjestämäksi vuodesta 2023 lähtien. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat jopa 1,5 miljardia euroa lisää rahaa ensimmäiselle toimintavuodelleen.
&#8211; Suomen sote-järjestelmä on kriisissä ja hallitus on laajentamassa sitä koskemaan kaikkia maahantulijoita. Omat kansalaiset joutuvat jo nyt jonottamaan hoitoa: päivystykset ovat ruuhkautuneet, jatkohoitoon pääsyssä on ongelmia ja hoitajapula kuormittaa koko järjestelmää. Milloin hallitus aikoo laittaa oman maan asiat kuntoon? Rantanen kyseenalaistaa.
Laittomasti maassa oleville parempi hoito
Rantanen kiinnittää huomiota myös esityksestä löytyvään yksityiskohtaan, jossa kerrotaan, että HUS:iin saapuneista paperittomista 88 prosenttia saapui ilman lähetettä ja vain 12 prosenttia lähetteellä. Esityksen mukaan ilman lähetettä saapuneita voidaan pitää kiireellisinä.
&#8211; Laittomasti maassa oleskelevilla on Suomen kansalaisia parempi pääsy terveydenhuoltoon, sen kun vain lampsii erikoissairaanhoidon päivystykseen. Miten ihmeessä ihmisten erilaiseen kohteluun ei puututa, vaan sitä jopa vahvistetaan lainsäädännöllä? Muu maailma ei voi Suomessa tulla ennen suomalaisia, Rantanen hämmästelee.
&nbsp;

Hallitus esittää laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa lakiin – ”Sen kun vain lampsii erikoissairaanhoidon päivystykseen”

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn vaikutukset koskettavat työelämän ohella koko yhteiskuntaa. Hyvinvointia edistämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja samalla julkiseen talouteen. Perussuomalaisten Leena Meri painottaa resurssien ja riittävän henkilökunnan merkitystä työhyvinvoinnin vahvistamisessa. &#8211; Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä, Meri painottaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri painottaa työhyvinvoinnin merkitystä yritysten menestymiselle ja samalla heijastusvaikutuksia koko yhteiskuntaan.
&#8211; Työ on tuottavaa, kun ihmiset voivat työpaikalla hyvin. Tämä koskee sekä johtoporrasta että työntekijöitä. Yhteiskunta taas tarvitsee yrityksiä, jotta meillä olisi hyvinvointia, Meri sanoo.
Hän osallistui eilen <a href="https://akava.fi/uutiset/akava-tyokyvyn-ja-tyohyvinvoinnin-edistaminen-keskeista-tyollisyydelle-ja-taloudelle/">Akavan</a> työhyvinvointiseminaariin.
Stressi vie sairauslomalle
<a href="https://akava.fi/blogit/komission-esitys-uudeksi-tyosuojelustrategiaksi-jaa-puolitiehen/">Tutkimusten</a> mukaan jopa 50 prosenttia EU:n jäsenmaiden työntekijöiden sairaspoissaoloista johtuu stressin, uupumuksen tai mielenterveyden ongelmista.
&#8211; Luku on valtava. On myös havaittu, että eniten kuormitusta aiheuttavat kiire, kireät aikataulut ja usean asian tekeminen samanaikaisesti. Asia ei ratkea pelkästään työturvallisuuslainsäädäntöä kiristämällä vaan huolehtimalla siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsipareja eli työntekijöitä, Meri sanoo.
Juurisyihin puututtava
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski noin 8 prosenttia vuonna 2021. Silti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi jopa 17 500 henkilöä. Usein taustalla ovat mielenterveysongelmat.
Meri toteaa, että yhteiskunnassa on tehtävä kaikki tarvittavat toimet mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Olennaista on puuttua juurisyihin. Tilanne ei ratkea käyttämällä pelkästään yhtä työkalua.

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Julkiset sote-palvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Samaan aikaan kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia on omasta halustaan siirtynyt muihin töihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että hoitoalan houkuttelevuutta voidaan parantaa vain puuttumalla itse alan perustavanlaatuisiin ongelmiin.

Riikka Purra sanoo, että etenkin vanhustenhoidosta saadaan jatkuvasti kuulla karmeita tilanteita suoranaisesta ikääntyneiden laillistetusta heitteillejätöstä.
&#8211; Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Hoitoalalta poistuu koulutettuja hoitajia, ja vielä useampi haaveilee siitä.
&#8211; Syiksi kerrotaan työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian matala palkka. Suomessa on joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Tämä on paitsi inhimillisesti ikävää ja kansantaloudellisesti järjetöntä, myös valtava ongelma muuten.
Lisäresurssit välttämättömiä
Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena.
&#8211; Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja. Parempaa johtamistakin tarvitaan, samoin sujuvampia prosesseja ja turhan poistamista, mutta ilman lisäresursseja tämä ei onnistu.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 8.12.2021 Purra ja Luukkanen: aluevaaliohjelman julkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/hiPu65UIOJw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän painottaa, että ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät ratkea.
&#8211; Mikäli maassamme ei kyetä tekemään merkittävää asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista, hoitoalan ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät.
Työperäinen maahanmuutto ei korjaa ongelmia
Purra toteaa, että sotealan ongelmia ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla
&#8211; Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja peitellä niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla. Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan.
Purra korostaa, että lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan puuttumalla suoraan itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka eikä se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan. Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia.
Lue perussuomalaisten aluevaaliohjelma <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-aluevaaliohjelma-julkaistu/">täältä</a>.
&nbsp;

Hoitajapulaa ei ratkaista hallituksen keinoilla – Purra: ”Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä peitellä niitä EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla”

Vankimäärät ovat Ruotsissa kasvaneet voimakkaasti viimeiset kaksi vuotta. Vankiloiden kapasiteetti ei enää riitä ja pahin tilanne on korkeimman turvaluokituksen rangaistuslaitoksissa. Vangit reagoivat tilanpuutteeseen pieksämällä toisiaan ja henkilökuntaa, kertoo Expressen GT erikoisartikkelissaan.
Viime kesäkuussa 61-vuotias murhasta tuomittu mies <a href="https://www.expressen.se/gt/fangelserna-ar-fulla-tvingas-anvanda--vantrum-och-baracker/">kiehautti</a> vankilan keittiössä kolme litraa vettä. Päästyään takaisin selliin hän heitti vedet syvää synnin unta nukkuvan 27-vuotiaan heroiinikauppiaan päälle. Riita oli kuorsauksesta ja uhri sai hengenvaaralliset vammat. Teko oli protesti vankilaviranomaisia kohtaan, jotka eivät olleet reagoineet murhaajan valituksiin ja vaatimuksiin.
Edellinen episodi on yksi kertomus monista. Vankilaviranomaisten oman selvityksen mukaan vankien keskeinen sekä henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on kasvanut samaa tahtia tilanpuutteen myötä. Vankimäärä on kasvanut joka kuukausi vuodesta 2019 alkaen.
Kaikki mahdolliset tilat käyttöön tuomituille
Vakavat vankien väliset väkivaltaisuudet ovat revenneet monikertaisiksi vain parissa vuodessa ja lievemmätkin tapaukset ovat lisääntyneet 709 tapauksesta vuonna 2018 peräti 1127 tapaukseen vuonna 2020. Samassa suhteessa ovat lisääntyneet myös henkilökunnan kokemat uhkailut ja väkivalta. Myös vankilapaot ovat lisääntyneet, erityisesti alemman turvaluokituksen laitoksista.
Tilaongelmaa on pyritty ratkaisemaan ottamalla käyttöön jo suljettuja laitoksia sekä pystyttämällä tilapäisrakennelmia kuten parakkeja. Vankilat ovat myös ottaneet käyttöön kaikki mahdolliset neliönsä eli sairastilat, eristyssellit, vierailutilat, odotushuoneet ja jopa käytävät. Tällä hetkellä vankiloiden kuormitus on keskimäärin 111 prosenttia, eikä vankiluvuissa ole odotettavissa laskua.
SUOMEN UUTISET

ylikuormitus

Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään

Hallitus esittää laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa lakiin – ”Sen kun vain lampsii erikoissairaanhoidon päivystykseen”

Meri: Työuupumukseen ja kiireeseen ei auta pelkkä lainsäädännön kiristäminen vaan se, että työpaikalla on riittävästi porukkaa töissä

Hoitajapulaa ei ratkaista hallituksen keinoilla – Purra: ”Meidän tulee korjata alan ongelmia eikä peitellä niitä EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla”

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025