Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ylioppilastutkinto

Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito heikentynyt merkittävästi – Nieminen toivoo, ettei ylioppilastutkintojen arviointiprosessi heikkene säästöpaineiden seurauksena

Pekka Aittakumpu ihmettelee opetushallituksen työryhmän esitystä: Islam ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin

Segregaatio lisääntyy Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa. Kyse ei ole enää pelkästään suurkaupunkeja koskevasta ilmiöstä. Delmos-järjestön raportista käy myös ilmi, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisen koulutukseen, työllistymiseen ja tulotasoon.

Eriytymistä yhteiskunnassa vastustavan Delmos-järjestön <a href="https://news.cision.com/se/delegationen-mot-segregation/r/ny-rapport--uppvaxtomradet-har-betydelse-for-studier-och-arbetsliv---men-ar-inte-utslagsgivande,c3589456">vuosiraportti</a> osoittaa, että segregaatio on lisääntynyt Ruotsissa vuodesta 1990 vuoteen 2020. Kielteinen kehitys pysähtyi joksikin aikaa 2010-luvulla, mutta on jatkunut taas vuodesta 2018 alkaen.
Raportista käy selville myös se, että enemmistö ruotsalaiskunnista on tänään väestöltään enemmän eriytyneitä kuin vuonna 1990. Kyse on koko maasta, eikä segregaatio ole enää pelkästään suurkaupunkeja leimaava ilmiö.
Ongelmallisten alueiden määrä kasvaa
&#8211; Kun työmarkkinoilla paremmin menestyneet ihmiset muuttavat pois joltakin alueelta, niin tutkimuksen mukaan tuppaa käymään niin, että tilalle muuttaa paljon huonotuloisempaa väkeä, kertoo Delmoksen johtaja Anders Kessling.
&#8211; Siksi olisi tärkeää työskennellä sekä yksilöiden että itse alueen eteen.
Vuodesta 2011 vuoteen 2020 sosioekonomisesti haasteellisten alueiden määrä on kasvanut. Samoin alueiden, joiden asukkailla menee hyvin.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että elämme yhä enemmän erillään toisistamme, Kessling toteaa.
&#8211; Koska yhä useammat asuvat ongelma-alueilla, väestön sosiaalinen liikkuvuus uhkaa hyytyä yhä voimakkaammin. Siksi olisi tärkeää muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita siten, että väestön eriytyminen helpottaisi.
Koulutustason nostaminen ensiarvoista
Delmoksen raportissa tarkasteltiin vuonna 1986 syntyneen ikäluokan taivalta 16-vuotiaasta aina 34 ikävuoteen asti. Ongelmallisilla alueilla asuneista hakeutui lukioon ja suoritti ylioppilaistutkinnon huomattavasti harvempi kuin hyvinvoivilla alueilla.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on ikään kuin vedenjakaja ruotsalaisilla työmarkkinoilla ja heijastuu merkittävästi aikuisuuteen. Siksi asiantuntijat näkevätkin koulutustason nostamisen ensiarvoisen tärkeänä segregaation ja syrjäytymisen estämisessä.
&#8211; Raportti tuo esiin selviä eroja, jotka ovat riippuvaisia yksilön kasvuympäristöstä. Ympäristöllä on merkitystä koulutukseen ja tulotasoon myöhemmässä elämässä, Kessling painottaa.

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

Tänään julkistetusta hallitusohjelmasta löytyy kirjaus, joka tarkoittaa ruotsin kielen paluuta pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.

&#8211; Vaaleissa puolueet lupasivat koulutuksen kunnianpalautusta, mutta tämä päätös päinvastoin heikentää Suomen kansainvälisyyttä merkittävästi ja on askel menneisyyteen. Pakkoruotsi ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin, vaan historiankirjoihin osoituksena aikaisempien päättäjiemme typeryydestä. Suurin osa suomalaisista nuorista ei tarvitse ruotsin kieltä koskaan, sanoo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
&#8211; Ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuudesta luopuminen vuonna 2005 oli merkittävä edistysaskel, eikä siihen pidä enää kajota. Opiskelijat kaipaavat vähemmän pakkoa ja enemmän valinnanvapautta.
Suomesta virallisesti yksikielinen
Perussuomalaiset Nuoret on ajanut kielivapautta Suomeen jo vuosia.
&#8211; Haluamme tehdä Suomesta virallisesti yksikielisen. Ruotsin kieli olisi jatkossa vähemmistökieli ja näin turvattaisiin ruotsia äidinkielenään puhuvien ihmisten palveluiden saatavuus. Pakkoruotsin palauttamista 
ylioppilastutkintoon perustellaan näennäisellä tasa-arvolla ja paremmalla pääsyllä erinäisiin virkoihin, mutta yksinkertaisempaa ja suomenkielisten nuorten asemaa parantavaa olisi poistaa näiden virkojen 
yleinen ruotsin kielen osaamisvaatimus kokonaan, Kinnunen toteaa.
&#8211; Suomalaiset nuoret tarvitsevat yhä enemmän monipuolista kielitaitoa ja pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun kulutettu aika on pois paljon hyödyllisempien kielten opiskelusta. Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa, huomauttaa PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen.

PS-Nuoret: Ei palata pakkoruotsiin – ”Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa”

ylioppilastutkinto

Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito heikentynyt merkittävästi – Nieminen toivoo, ettei ylioppilastutkintojen arviointiprosessi heikkene säästöpaineiden seurauksena

Pekka Aittakumpu ihmettelee opetushallituksen työryhmän esitystä: Islam ei kuulu ylioppilaskirjoituksiin

Kehityksen suunta on selvä: Segregaatio lisääntyy koko Ruotsissa ja ongelmalähiöiden määrä kasvaa

PS-Nuoret: Ei palata pakkoruotsiin – ”Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025