Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Ylva Johansson

Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähettänyt Euroopan komissiolle <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/13b5b8c6-d4c9-77e3-fb81-fb2b5637a2e9/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf?t=1716449707409">kirjeen</a>, jossa ehdotetaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan. Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Äskettäin hyväksytty EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa EU:ta hallitsemaan paremmin muuttoliikkeen sisäistä ulottuvuutta, mutta muuttoliikkeen ulkoisen ulottuvuuden hallintaan tarvitaan uusia keinoja, <a href="https://x.com/Sisaministerio/status/1793567074406834501">kertoo</a> sisäministeriö tiedotteessaan. Niinpä Suomi lähetti toukokuun puolivälissä yhdessä 14 muun EU-maan kanssa Euroopan komissiolle kirjeen, jossa hahmotellaan uusia, innovatiivia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan.
Ehdotettuihin ratkaisuihin sisältyvät kolmansien maiden kanssa tehdyt yhteistyösopimukset, palautusten tehostaminen, turvallisen kolmannen maan käsitteen uudelleenmäärittely sekä liikkumavaran lisääminen niille jäsenmaille, joihin kohdistuu välineellistettyä maahantuloa.
Kirjeessään 15 jäsenmaan ryhmä alleviivaa komissiolle tarvetta monen tyyppisille toimille ja työkaluille, sekä kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä niin kansallisella kuin EU-tasolla. Komissaari Ylva Johanssonille osoitetun <a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723692/Joint+Letter+to+the+European+Commission+on+new+solutions+to+address+irregular+migration+to+Europe.pdf/">kirjeen</a> ovat Suomen sisäministeri Mari Rantasen lisäksi allekirjoittaneet Bulgarian, Tšekin tasavallan, Tanskan, Viron, Kreikan, Italian, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Puolan ja Romanian ministerit.
<h4>EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu kestämätön paine </h4>
Ministerit korostavat sitä, että EU:n turvapaikkajärjestelmään kohdistuu tällä hetkellä kestämätön paine tulijamäärien kasvaessa. Tämä vaarantaa EU-maiden vakauden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja lisää polarisaation riskiä yhteiskunnissa. Pahimmillaan tilanne voi johtaa siihen, että EU-jäsenmaiden yhteenkuuluvuuden tunne katoaa.
Kirjeessä ehdotetaan yhteistyön laajentamista muuttoreittien varrella olevien maiden kanssa, jotta pakolaisista voitaisiin huolehtia lähempänä heidän lähtöalueitaan. Esimerkkeinä mainitaan Turkin ja Tunisian kanssa aiemmin solmitut EU-sopimukset sekä Italian ja Albanian kahdenvälinen sopimus Välimereltä pelastettujen pakolaisten kuljettamisesta Albaniaan.
<h4>Palautuskeskuksia EU:n ulkopuolisiin maihin</h4>
Ministerit pitävät perusteettomasti turvapaikkaa hakeneiden palauttamista tärkeänä osana laittoman siirtolaisuuden hallintaa. Ne, joilla ei ole oikeutta oleskella EU-alueella on palautettava pikaisesti. Tämä on tärkeää sekä jäsenmaille koituvien haittojen minimoimiseksi että laittoman maahantulon kannustimien vähentämiseksi.
Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.
Myös turvapaikan saaneet voitaisiin sijoittaa EU:n ulkopuolisiin maihin
Turvallisten kolmansien maiden käyttöä ehdotetaan myös myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sijoittamiseen. Tätä varten EU:n tulisi tarkistaa turvallisen kolmannen maan määritelmää lainsäädännössään.
Ministerit vaativat EU:lta myös uusia, tehokkaita keinoja välineellistetyn maahantulon torjuntaan. Esimerkkeinä uhista mainitaan Venäjän ja Valko-Venäjän hybridioperaatiot rajanaapureitaan vastaan. Myös ihmissalakuljetusta vastaan halutaan taistella tehokkaammin.
<hr />
Korjaus 26.5.2024 klo 23:40: jutussa luki aiemmin: &#8221;Yhdeksi ratkaisuksi palautusten tehostamiseen ehdotetaan sitä, että ne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joiden palauttaminen heidän kotimaahansa ei ole heti mahdollista siirrettäisiin turvallisessa kolmannessa maassa sijaitsevaan palautuskeskukseen odottamaan pääsyä kotimaahansa.&#8221; -&gt; muutettu muotoon: &#8221;Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin.&#8221;

Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kannattaa suoraa puhetta ja toimivien ratkaisujen hakemista EU-alueelle kohdistuvaan massasiirtolaisuuteen. Perussuomalaiset edistäisi tulevalla kaudella EU:ssa niin sanottua Ruanda-mallia, jolla viitataan turvapaikanhaun ulkoistamiseen EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että Ruanda-mallia vastaava linja on ollut perussuomalaisilla jo vuosikausia.
&#8211; Me näemme, että massasiirtolaisuus ja turvapaikkajärjestelmän käyttö eivät enää toimi nykytilanteessa, jossa elintasoerot ovat suurin siirtolaisuutta ajava tekijä.
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta. Purra ei pidä pakettia toimivana ratkaisuna.
&#8211; En usko, että aivan heti Euroopassa päästään järkevään malliin, mutta kylläkin tulevaisuudessa, koska muita vaihtoehtoja ei ole etenkin tilanteessa, jossa Afrikan väestöpaine kasvaa. Maahanmuuttopolitiikassa siis mennään koko ajan sitä kohti, mistä perussuomalaiset on jo vuosikausia puhunut.
&#8211; Tälläkin hetkellä laiton maahanmuutto Eurooppaan on huippulukemissa. Turvallisuuden, talouden ja kulttuuristen näkökohtien vuoksi Eurooppa ei voi kestää tällaista maahanmuuton määrää, Purra sanoo.
Hän oli eilen Ylen suurimpien eduskuntapuolueiden johtajien tv-tentissä yhdessä kokoomuspomo Petteri Orpon ja SDP:n Antti Lindtmanin kanssa.
EU:ssa kehitettävä palautuspolitiikkaa
Purra korostaa, että EU:ssa on kehitettävä myös palautuspolitiikkaa.
&#8211; On tehtävä työtä sen eteen, että sopimuksia ja lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa paremmin nykyaikaan sopivaksi. Jo hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että hallitus edistää tällaisia keskusteluja EU:ssa.
Demarien Lindtmanille turvapaikkaprosessin ulkoistaminen EU:n ulkopuolelle ei maistu. Lindtman vetosi eilen Ylellä myös keskusteluihinsa EU:n sisäasiainkomissaarin, sosialidemokraatti Ylva Johanssonin kanssa.
&#8211; Se on umpikuja, se ei toimi. Euroopan tapaan ei kuulu ulkoistaa vastuuta kolmansiin maihin. SDP ei kannata Ruanda-mallia, Lindtman sanoi.
Kokoomuksen Orpon mukaan kokoomuskaan ei kannata Ruanda-mallia, mutta Orpon mukaan kokoomus kuitenkin kannattaa yhteistyön lisäämistä kolmansien maiden kanssa.
&#8211; Kannatamme sitä, että selvitetään kansainvälisen suojelun tarjoamista tai hakemista turvallisissa kolmansissa maissa. Se on kuitenkin pitkän työn takana.
Asioiden kaunistelu saisi jo riittää
Purra huomautti, että Ruanda-mallin sisältöä pitäisikin vielä hieman määritellä tarkemmin EU:ssa.
&#8211; Edistetäänkö siis sellaista turvapaikan hakemista, jossain Euroopan ulkopuolella, suojelun tarjoamista vai kolmannen maan kanssa tehtävää yhteistyötä.
Purra muistutti, että jo aiemmin, vuoden 2015 siirtolaiskriisistäkin selvittiin tekemällä sopimus Turkin kanssa.
&#8211; Kyse on samanlaisesta mekanismista. Turkille maksettiin siitä, että se esti ihmisiä lähtemästä. Nyt EU-tason maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa ongelmana on kaunistelu. Itse kuitenkin kannatan suoraa puhetta. Jos haluamme ratkaista asiat, meidän on kyettävä miettimään toimivia keinoja, Purra sanoi, ja heitti kysymyksen puheenjohtajakollegalleen Lindtmanille.
&#8211; Jos Ruanda-malli ei toimi, mikä olisi teidän ratkaisu siihen, että Eurooppaan tulee miljoonia ihmisiä?
Ei enempää kouluttamatonta väkeä Suomeen
Purra korostaa, että myöskään työn verukkeella Suomeen ei pidä pyrkiä haalimaan kouluttamatonta väkeä samoista maista, joista tulee turvapaikanhakijoita.
&#8211; Oleellista on, mitä väkeä Suomeen tulee ja mille sektoreille. Jos saisimme houkuteltua Suomeen tai Eurooppaan esimerkiksi korkeasti koulutettuja aasialaisia tai amerikkalaisia, se olisi hienoa ja tärkeää. Tähän voidaan vaikuttaa joillakin kansallisilla ratkaisuilla.
&#8211; Sen sijaan, että me haalisimme entistä enemmän kouluttamatonta väkeä samoista maista, mistä turvapaikanhakijoitakin tulee, niin sitä en pidä kannatettavana.
Katsoi koko tentti <a href="https://areena.yle.fi/1-70524639">täältä</a>.

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”

Frontexin ex-johtaja väittää EU:n sisäasioista vastaavan komissaarin kehottaneen häntä toivottamaan laittomasti EU-alueelle tulevat siirtolaiset tervetulleiksi, koska Eurooppa on &#8221;vanheneva manner&#8221; ja siirtolaiset tulevat &#8221;rakkauden takia&#8221;. Viime vuonna EU-alueelle tuli poikkeuksellisen paljon laittomia tulijoita. EU-maissa jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta. Tilanne alkaa muistuttaa vuosien 2015-16 kriisiä. 
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ex-johtaja Fabrice Leggeri väittää EU:n sisäasioista vastaavan komissaari Ylva Johanssonin (sd) kehottaneen häntä toivottamaan laittomasti EU-alueelle tulevat siirtolaiset tervetulleiksi, koska Eurooppa on &#8221;vanheneva manner&#8221;. Euroopan komissio on tiedottajansa välityksellä kiistänyt Leggerin väitteen.
Ranskalainen Fabrice Leggeri toimi Frontexin johtajana vuosina 2015–2022. Hänen aloittaessaan tehtävässään Frontex oli alle 300 hengen koordinointiyksikkö, jonka henkilöstö ei saanut suoraan osallistua rajavalvontaan. Hänen lopettaessaan vuonna 2022 työntekijöitä oli 2500 ja budjetti oli kymmenkertaistunut 900 miljoonaan euroon.
&#8221;Mihin te tarvitsette aseita ja univormuja?&#8221;
Leggerin kaudella Frontexista tehtiin oikea rajavartio-organisaatio, jolla on univormut, aseet ja toimivaltuudet. Fabrice Leggeri kertoo ruotsalaisen Riks-kanavan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=w2yznqcXaqk">haastattelussa</a> tavanneensa juuri virassaan aloittaneen Johanssonin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.
&#8211; Mihin te tarvitsette aseita ja univormuja? Leggeri kertoo Ylva Johanssonin kysyneen häneltä.
&#8211; Teidän tehtävänne on toivottaa siirtolaiset tervetulleiksi, Johansson oli sanonut.
&#8211; Siirtolaiset tulevat rakkauden takia.
&#8211; Me olemme vanheneva manner, joten meidän on toivotettava siirtolaiset tervetulleiksi.
Komissaari haluaa lisää laillista maahanmuuttoa
Euroopan komissio on kiistänyt Johanssonin sanoneen noin, mutta Leggerin väittämät lauseet eivät juurikaan poikkea siitä mitä komissaari Johansson yleensä puhuu. Tammikuussa Ateenassa pidetyssä maahanmuuttokonferenssissa Ylva Johansson <a href="https://www.infomigrants.net/en/post/54394/ylva-johansson-highlights-the-need-for-regular-migration">korosti</a> lehdistötilaisuudessa laillisen maahanmuuton edistämisen tarvetta.
&#8211; Meidän yhteiskuntamme ja työmarkkinamme tarvitsevat ihmisresursseja, joten tarvitaan laillista, organisoitua maahanmuuttoa, Johansson sanoi.
Johansson on arvostellut &#8221;takaisintyöntöjä&#8221;
Ylva Johansson aloitti poliittisen uransa kommunistisen puolueen (Vänsterpartiet Kommunisterna) kansanedustajana 1988–1991 ja siirtyi sen jälkeen demareihin. Hänet nimitettiin vuonna 2019 Ursula Von der Leyenin komission Euroopan sisäasioista vastaavaksi komissaariksi, jonka toimialaan kuuluvat muun muassa maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat.
Komissaarina Johansson <a href="https://www.politico.eu/article/frontex-chief-fabrice-leggeri-under-fire-from-eu-commissioner-ylva-johansson/">arvosteli</a> kovin sanoin Frontexia niin kutsutuista takaisintyönnöistä (&#8221;pushback&#8221;). Fabrice Leggeri joutui eroamaan Frontexin johtajan tehtävästä sen jälkeen kun Kreikan vesillä tapahtuneista siirtolaisveneisiin kohdistuneista takaisintyönnöistä nousi kohu.
Le Penin puolueen eurovaaliehdokkaana
Nyt Fabrice Leggeri on Marine Le Penin Kansallisen liittouman ehdokkaana eurovaaleissa. Hänen pitkän virkamiesuransa arvellaan antavan Le Penin puolueelle aivan uudenlaista arvovaltaa.
Leggeri kertoi Riks-kanavan haastattelussa, että yksi hänen vaalikampanjansa kärkiteemoista tulee olemaan EU:n uuden taakanjakosopimuksen vastustaminen. Sopimuksen mukaan taakanjaosta kieltäytyvien jäsenmaiden on maksettava jopa 20 000 euron sakkoa jokaista torjumaansa siirtolaista kohden.
&#8211; Komissio edistää siirtolaisvirtoja taakanjaon kautta, Legger sanoi. Hänen mielestään taakanjako edustaa &#8221;halveksuntaa jäsenmaiden itsemääräämisoikeutta kohtaan&#8221;.
”Mikään ei voi estää ihmisiä ylittämästä rajaa”
Leggerin seuraaja Frontexin johdossa, hollantilainen Hans Leijtens edustaa liberaalimpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Leijtensin <a href="https://brusselssignal.eu/2024/01/head-of-frontex-nothing-can-stop-people-from-crossing-a-border/">mukaan</a> siirtolaisuus on &#8221;realiteetti&#8221;, jota ei voi pysäyttää.
&#8211; Mikään ei voi estää ihmisiä ylittämästä rajaa: ei muuri, ei aita, ei meri, ei joki, Leijtens sanoi saksalaislehden haastattelussa.
Leitjens sanoo tuntevansa sympatiaa Eurooppaan laittomasti yrittäviä kohtaan, koska &#8221;hän tekisi heidän asemassaan samalla tavalla&#8221;. Hän vastustaa puheita rajojen sulkemisesta.
&#8211; Minun tehtäväni on löytää tasapaino tehokkaan rajavalvonnan ja perusoikeuksien kunnioittamisen välillä.
Yli miljoona turvapaikkahakemusta
Tulijoita onkin riittänyt. Frontexin <a href="https://www.frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/significant-rise-in-irregular-border-crossings-in-2023-highest-since-2016-C0gGpm">tilastojen</a> mukaan laittomien rajanylitysten määrä oli kovassa kasvussa vuonna 2023. Noin 380 000 laitonta rajanylitystä on korkein luku vuoden 2016 jälkeen.
EU:n turvapaikkaviraston tilastojen <a href="https://euaa.europa.eu/latest-asylum-trends-asylum">mukaan</a> EU-maissa (ml. Norja ja Sveitsi) jätettiin tammi-marraskuussa 2023 yli miljoona turvapaikkahakemusta. Luku on samaa luokkaa kuin vuosien 2015-16 kriisin aikana. Turvapaikanhakijoiden lisäksi EU-alueella on noin 4,3 miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista.
Saksa on turvapaikanhakijoiden suosikkimaa. Lähes kolmasosa hakemuksista jätetään Saksassa.
Eniten hakemuksia tulee syyrialaisilta, mutta myös turkkilaisten turvapaikkahakemukset ovat kovassa nousussa. Turkki on EU:n jäsenehdokasmaa, jolle EU on <a href="https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20170426STO72401/eu-n-ja-turkin-suhde-yhteistyota-ja-jannitteita">maksanut</a> kuusi miljardia euroa siitä hyvästä, että Turkki suostuisi ottamaan vastaan Kreikasta palautettavat laittomat siirtolaiset.

Frontexin ex-johtaja väittää: Ruotsalaiskomissaari käski avata rajat ”rakkauden takia tuleville” siirtolaisille

Euroopan väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. EU tarjoaa lääkkeeksi taas kerran miljoonien maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolelta. Kansalaiset ovat yhä enemmän eri mieltä. Liika on eurooppalaisillekin liikaa.

Euroopan unionissa ollaan pian tilanteessa, jossa jokaista yli 65-vuotiasta kohden on vain kolme työikäistä henkilöä. Se on nykymittapuulla liian vähän julkisen sektorin menovirtojen kattamiseksi ja sitä kautta kansalaisten palvelujen turvaamiseksi.
&#8211; Tämä tarkoittaa sitä, että laillisen maahanmuuton pitäisi olla enemmän tai vähemmän miljoonan luokkaa vuodessa. On todella haasteellista tehdä se hallitusti, <a href="https://euobserver.com/migration/157888">sanoi</a> sisäasiainkomissaari Ylva Johansson viikko sitten maanantaina Ateenassa.
Johansson on laskuissaan ottanut huomioon sen, että unionin alueelle saapuu vuosittain 3,5 miljoonaa laillista maahanmuuttajaa. Laittomia maahanmuuttajia tuli viime vuonna EU:n <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-migration-policy/">ilmoittamien</a> lukujen mukaan lokakuuhun mennessä 233 139. Luvuissa ei ole mukana Venäjän hyökkäyssodan maanpakoon ajamia ukrainalaisia.
Maahanmuuttokriittisyys nousee Euroopassa
Komission <a href="https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:52016SC0193&amp;qid=1620651019259&amp;from=EN">dokumenttien</a> mukaan EU:n työssäkäyvä väestö romahtaa vuoden 2014 kaikkiaan 334 miljoonasta 238 miljoonaan työlliseen vuonna 2060. Ennusteella tosin on vain matemaattisen ennusteen arvo, sillä siinä ei oteta huomioon todennäköisiä epälineaarisia muutoksia.
Maahanmuuttokriittisyys on madonluvuista huolimatta voimakkaassa <a href="https://stage.sudev.fi/kevaan-eu-vaaleissa-muhii-jattiyllatys-maahanmuuttokriittisyys-nousussa-kautta-euroopan/">nousussa</a> Euroopassa, siitä esimerkkinä Euroopan suurimman sanomalehden (Bild) viidenkymmenen kohdan <a href="https://stage.sudev.fi/maahanmuuttajien-juutalaisviha-vyoryy-saksassa-yli-ayraiden-bild-lehdelta-hatkahdyttava-aari-islamia-torjuva-viidenkymmenen-kohdan-manifesti/">maahanmuuttomanifesti</a>, jonka olennainen viesti kuuluu näin:
”Liittokansleri Angela Merkelin aikana Saksaan saapui lyhyessä ajassa kolme miljoonaa siirtolaista. Tuolloin viljeleltiin runsaasti iskulauseita: ”Kaikki tervetuloa” ja ”Me pystymme siihen”. Mutta liika on saksalaisillekin liikaa.”
Kaikki kykenevät töihin
Venäjä-liehittelyn tahraama Unkari ajaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä huolestuttaa EU:n eliittiä, sillä Unkari on loppuvuoden EU:n puheenjohtajamaa.
Unkari vastusti ainoana jäsenvaltiona lakiesitystä, jonka tarkoituksena on kannustaa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia työskentelemään Euroopassa. Siitäkin huolimatta, että Unkarissa on jäätävä työvoimapula.
&#8211; Unkari tarvitsee 500 000 uutta työntekijää seuraavan parin vuoden aikana, pääministeri Viktor Orbán totesi puheessaan viime vuoden alussa. Työvoiman on pääministerin mukaan löydyttävä maan sisältä.
&#8211; Emme voi laittaa ulkomaalaisia unkarilaisten edelle, Orban perusteli.
&nbsp;

Komissio haluaa unioniin lisää maahanmuuttajia – kansalaiset paljolti toista mieltä

EU:n ulkorajojen valvontaa sekä turvapaikkamenettelyä tiukennetaan ja palautukset suoraan rajalta onnistuvat entistä helpommin. Jäsenvaltioille on tulossa joko velvollisuus vastaanottaa kiintiöpakolaisia tai maksaa korvaus EU:n yhteisrahastoon. Saavutettu sopu on toki historiallinen, mutta vastaanotto on ristiriitainen.

Soutamisen ja huopaamisen vuodet ovat näillä näkymin ohitse, kun EU:ssa viimein päästiin yli yön kestäneissä neuvotteluissa yksimielisyyteen jäsenvaltioiden välejä pahastikin hiertäneestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Erityisen otettu oli unionin sisäasioista ja maahanmuutosta vastaava komissaari Ylva Johansson:
&#8211; Historiallinen saavutus, <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/historisk-migrationspakt-i-eu">tuuletti</a> Johansson uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa.
&#8211; Lopultakin saamme maahanmuuttopolitiikan kuntoon Euroopassa.
Sijoita tai maksa
Sopimuksen mukaan eteläisen Euroopan maat ottavat käyttöön tiukemman turvapaikkamenettelyn EU:n ulkopuolisilla rajoilla. Samalla ne saavat enemmän valtaa poistaa alueeltaan henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on hylätty.
Sisemmällä unionissa olevat maat saavat valita, ottavatko ne vastaan tietyn määrän pakolaisia, vai maksavatko ne sijoittamisen sijasta rahaa EU:n yhteisrahastoon. Julkisuudessa on mainittu taakanjakosopimuksen yhteydessä 20 000 euron korvaus yhdestä ottamatta jätetystä pakolaisesta.
Sopimuksen yksityiskohtia ei ole vielä julkaistu.
”Pragmaattinen ratkaisu”
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola ei pidä Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/eu-migration-deal-roberta-metsola-refugees-migration-asylum-rules/">mukaan</a> saavutettua sopua ”täydellisenä”, pikemminkin kyse on ”pragmaattisesta” ratkaisusta.
Sopimus pitää vielä muodollisesti ratifioida Euroopan parlamentissa sekä Euroopan neuvostossa.
Itse kunkin jäsenmaan pitää saattaa sopimus myös omaan lainsäädäntöönsä, mikä sekin vie aikansa.
”Katastrofaalinen päivä”
Runsaat 50 järjestöä varoittaa avoimessa <a href="https://picum.org/blog/open-letter-eu-human-rights-risks-migration-pact/">kirjeessään</a>, että sopimus sallii lasten pidättämisen ja turvapaikanhakijoiden siirtämisen Euroopan ulkopuolelle. Se mahdollisesti myös lisää rotuun perustuvaa profilointia.
&#8211; Tämä on katastrofaalinen päivä ihmisille, jotka pakenevat sotaa ja väkivaltaa. Euroopan unioni keskittyy turvapaikkauudistuksellaan pidätyskeskusten perustamiseen ja karkotuksiin vaarallisiin kolmansiin maihin. Tämä on kompromissi ihmisoikeuksien kustannuksella, toteaa puolestaan Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustaja.
&nbsp;

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

EU:n sisäministerit olivat perjantaina koolla etsimässä ratkaisua kriisiksi yltyneisiin laittoman maahanmuuton ongelmiin. Päällimmäisenä oli Afrikasta Välimeren ylitse saapuvan ja alati kasvavan väkijoukon aiheuttama eripura Italian ja Ranskan välillä. Viisasten kiveä ei löytynyt tälläkään kertaa.

EU:n maahanmuutto- ja sisäministerit kokoontuivat perjantaina hätäkokoukseen käsittelemään jäsenmaita voimakkaasti <a href="https://stage.sudev.fi/teuvo-hakkarainen-vaatii-rajoja-kiinni-humanitaarisen-avun-nimissa-toimivien-ihmiskauppiaiden-alukset-on-takavarikoitava/">jakavaa</a> kysymystä laittomasta maahanmuutosta Välimeren yli Eurooppaan.
Kysymys on siitä, kuka kantaa vastuun hyvinvoivan EU:n alueelle pyrkivistä, köyhyyttä pakenevista ihmisistä. Riita on pitkään jäytänyt jäsenvaltioiden suhteita.
Konkreettista tulosta laittoman maahanmuuton ongelmiin ei saatu aikaan tälläkään kertaa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/eu-ministers-meet-ease-tensions-immigration-2022-11-25/">raportoi</a> Reuters. Ministerit suhtautuvat kuitenkin myönteisesti Euroopan komission ehdottamaan 20-kohtaiseen <a href="https://home-affairs.ec.europa.eu/eu-action-plan-central-mediterranean_en">toimintasuunnitelmaan</a> Välimeren keskiosan kiihtyvän muuttoliikkeen ratkaisemiseksi.
Enemmistö tulijoista ei tarvitse suojelua
&#8211; Ratkaisussa on huomioitava se, että huomattava enemmistö nyt keskeisen Välimeren ylitse saapuvista ihmisistä ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/krismote-i-bryssel-migrationsbrak-mellan-frankrike-och-italien">ohjeisti</a> kokouksen osanottajia.
&#8211; Jäsenmaille jaettu toimintasuunnitelma on sinänsä hyvä, mutta se ei sisällä mitään uutta. Joten se ei ratkaise ongelmaa, kommentoi asiaa tunteva diplomaatti AFP:n mukaan jo alkuviikosta.
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Mikael Lith <a href="https://twitter.com/mjlith/status/1596448293336547328?cxt=HHwWgIDUqfbQ3KcsAAAA">muistutti</a> Twitterissä Pohjolan hallitusten erilaisesta suhtautumisesta ongelmaan ja sen ratkaisuun:
”Ruotsi ei aio osallistua laittomien maahanmuuttajien taakanjakoon EU:ssa. Suomi on Marinin sosialistihallituksen toimesta päinvastoin ollut innokas ottamaan vastaan Etelä-Eurooppaan saapuneita laittomia maahantulijoita.”
Kiista kärjistyi Italian ja Ranskan välillä
Ranskalaisen ihmisoikeusjärjestön operoima Ocean Viking purjehti loka-marraskuussa viikkoja pitkin Italian rannikkoa. Aluksella oli mukanaan 234 Välimereltä pelastettua ihmistä.
Giorgia Melonin hallitus ei päästänyt laivaa satamaan Italiassa. Lopulta se pääsi <a href="https://www.france24.com/en/europe/20221111-migrant-rescue-ship-ocean-viking-set-to-dock-in-france-after-italian-refusal">rantautumaan</a> Toulouseen Ranskassa.
Pohjois-Afrikasta on EU:n alueelle saapunut 90 000 laitonta maahanmuuttajaa tai pakolaista tänä vuonna – juuri Välimeren keskistä reittiä joko Italiaan tai Maltalle. Luku on 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021.

Kiista laittomasta maahanmuutosta kiihtyy EU:ssa – kriisikokous ei tuonut ratkaisua Välimeren siirtolaisongelmaan

Noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna pyrkiessään Eurooppaan, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan siirtolaistulva on saatava pysäytettyä tai muuten massaryntäys Eurooppaan tulee vain kiihtymään.

EU:n komissio julkaisi eilen viisisivuisen asiakirjan, jossa todetaan, että on tarpeellista neuvotella kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa, jotta voidaan luoda erityiset ohjeet kansalaisjärjestöjen veneille, jotka pelastavat ihmisiä ja tuovat heidät Euroopan rannoille. Olli Immosen mukaan EU:n komission tosiasiallisena tarkoituksena näyttäisi olevan tätä kautta mahdollistaa siirtolaisten pääsy Eurooppaan.
&#8211; Sen sijaan, että EU pyrkisi tiukoilla toimilla estämään siirtolaisvyöryn Eurooppaan ja sen myötä myös Suomeen, se jatkaa valitsemallaan tiellä pyrkiäkseen mahdollistamaan siirtolaisten pääsyn mantereellemme. Nähdäkseni tämä manifestoituu EU:n komission uutena ehdotuksena, jonka ilmeisenä tarkoituksena on löysentää siirtolaisia pelastavia veneitä koskevia kansainvälisiä merisääntöjä.
Veneiden läsnäolo vain rohkaisee salakuljettajia
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson totesi eilen, että noin 90 000 ihmistä on ylittänyt Välimeren tänä vuonna, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan noin 15 prosenttia näistä 90 000:sta tuotiin Italiaan kansalaisjärjestöjen laivoilla.
&#8211; Komissaari korosti tarvetta neuvotteluihin IMO:n kanssa ja viittasi vastikään tapahtuneeseen Ranskan ja Italian väliseen kiistaan SOS Mediterraneen pelastusvene Ocean Vikingistä, joka joutui tässä kuussa päästämään ihmisiä maihin Ranskan Toulonissa sen jälkeen, kun Rooma kieltäytyi ottamasta laivaa maihin, Immonen avaa.
Erilaiset kansainväliset toimijat ovat painostaneet Italiaa ottamaan vastaan Välimeren yli tulevat siirtolaiset. Kyseiset tahot ovat vedonneet erityisesti kansainväliseen yleissopimukseen meripelastustoiminnasta (SAR).
&#8211; Italian uusi pääministeri Giorgia Meloni tulkitsee sopimusta kuitenkin siten, että niiden maiden, joiden lipun alla hyväntekeväisyysjärjestöjen alukset purjehtivat, on otettava siirtolaiset vastaan. Italian varapääministeri Matteo Salvini on myös sanonut, että humanitaaristen veneiden läsnäolo vain entisestään rohkaisee salakuljettajia rahtaamaan lisää maahantulijoita Eurooppaan, Immonen sanoo.
EU:n vallankaappausyritykset on torpattava
Italian sisäministeri Matteo Piantedosi ilmoitti lokakuun lopulla, että Italia asettaa kansalaisjärjestöjen veneille rajoituksia ja kieltoja päästä satamiin. Italian hallituksen mukaan kielto perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) artiklaan 19, jonka mukaan saapuvat alukset eivät saa &#8221;haitata rannikkovaltion rauhaa, hyvää järjestystä tai turvallisuutta&#8221;.
&#8211; On aivan oikein, että kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan kansallisvaltioiden kansallista turvallisuutta suojaavalla tavalla, Immonen toteaa.
&#8211; EU-eliitti on tehnyt viime aikoina selväksi, että se pyrkii enenevässä määrin puuttumaan Euroopan kansallisvaltioiden sisäisiin asioihin. Tämä kehitys on pysäytettävä. Suomella, Italialla ja muilla Euroopan mailla tulee jatkossakin olla suvereeni oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan. EU:n vallankaappausyritykset täytyy yksiselitteisesti torpata, ja kansallisvaltioiden itsenäistä päätäntävaltaa on puolustettava määrätietoisesti.
&nbsp;

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

EU:n jäsenmaiden edustajat kokoontuivat pohtimaan ulkorajojen valvontaa. Konferenssin lopuksi 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen, jossa vaadittiin laittomien rajanylitysten estämiseen tiukempia toimia, kuten raja-aitoja. Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Sisäministerin valtiosihteeri arvioi, että Suomen itärajan aitaaminen maksaisi noin 1,3 miljardia euroa eli suunnilleen saman kuin kehitysapu vuodessa ja kysyy: &#8221;Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa?&#8221; 
Liettua, Kreikka, Puola ja Itävalta olivat kutsuneet koolle EU:n jäsenmaiden sekä laajemmin Schengen-järjestelmään osallistuvien maiden edustajat Vilnaan, kirjoittaa sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela <a href="https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/ulkorajojen-managerointia-liettuan-ja-valko-venajan-valilla">blogikirjoituksessaan</a> sisäministeriön sivuilla. Mukana olivat myös komissaari Ylva Johansson, Frontex, Europol sekä EU:n perusoikeusvirasto.
<div class="" data-block="true" data-editor="2d51r" data-offset-key="cjqal-0-0">
Muut rajavaltiot haluavat raja-aitoja &#8211; Suomi ei
Koskela kertoo, miten konferenssin osallistujat ajettiin aamuvarhaisella kenttäretkelle keskelle liettualaista peltoa. Järjestäjät halusivat näyttää heille kolmimetrisen raja-aidan Liettuan ja Valko-Venäjän välillä.
&#8211; [Raja-aita] pilkkoi maisemaa ja teki selväksi, että Liettua haluaa kertoa meille jotakin: Ulkorajojen fyysinen suojaaminen ja erityisesti sen resurssointi kuuluisi EU:n yhteiselle agendalle. Luvattomat rajanylitykset tulisi pysäyttää. Fortress Europe, valtiosihteeri Koskela kirjoittaa.
&#8221;Euroopan aitaaminen olisi merkittävä provokaatio&#8221;
Koskela kuitenkin itse selvästi paheksuu ajatusta &#8221;linnake Euroopasta&#8221;. Siksi Suomi ei suostunut allekirjoittamaan yhteistä julistusta, jossa vaadittiin tiukempia toimia ulkorajapolitiikkaan ja hybridivaikuttamisen estämiseen.
Valtiosihteeri Koskela luonnehtii näitä toimia &#8221;piikkilangaksi&#8221; ja &#8221;provokaatioiksi&#8221;. Yhteensä 16 jäsenmaata allekirjoitti julistuksen.
</div>
<div class="" data-block="true" data-editor="2d51r" data-offset-key="bsgc3-0-0">
<div data-offset-key="bsgc3-0-0">
Puhuessaan Suomen kokemuksista ulkorajavalvonnassa valtiosihteeri Koskela korosti, että Suomi haluaa &#8221;kokonaisvaltaista lähestymistä ja edistystä myös muuttoliikekysymyksissä&#8221;. Hänen mukaansa &#8221;Euroopan aitaaminen olisi paitsi merkittävä provokaatio, myös äärimmäisen kallis hanke ja vuotava seula&#8221;.
Koskela ei tarkenna, ketä raja-aidan rakentaminen provosoisi: Venäjää ja Valko-Venäjääkö? Vaiko ihmissalakuljettajia?
Mihin yhteisiä rahoja halutaan käyttää?
Koskela kirjoittaa, että kilometri aidattua ja teknisesti valvottua rajaa voi maksaa lähes miljoona euroa. Suomella on maaulkorajaa yli 1 300 kilometriä, joten raja-aidan kustannukset olisivat noin 1,3 miljardia euroa, mikä on sattumoisin saman verran kuin vuoden 2021 budjetin mukaiset <a href="https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat">kehitysyhteistyömäärärahat</a> (1 257 miljoonaa euroa).
Suomen itärajan aitaaminen kokonaisuudessaan maksaisi siis sen mitä valtio laittaa joka vuosi kehitysapuun.
&#8211; Mihin sinä käyttäisit sellaisen summan yhteistä rahaa? sisäministeriön valtiosihteeri Koskela kysyy.
</div>
</div>

Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Kreikka, Liettua ja Puola ovat joko rakentaneet tai rakentamassa raja-aitoja EU:n ulkorajoille. Syynä on hallitsematon ja laiton siirtolaisuus. Laittomia rajanylityksiä padonneita EU-maita kohdellaan kuitenkin eri tavoin.

Puola aikoo rakentaa <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-58303921">raja-aidan</a> Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen Liettuan tavoin. Euroopan komissio suhtautuu nyt paljon ymmärtäväisemmin rajavalvonnan lisäämiseen kuin vielä muutama vuosi sitten.
Komission sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi, että Liettuan raja-aita voisi olla ihan <a href="https://www.politico.eu/article/belarus-migrant-arrivals-growing-lithuania-minister-warns/">hyvä ajatus</a>. Puola ja Liettua ravistelevat komissiota ymmärtämään, että laittomilla rajanylityksillä halutaan painostaa ja kiristää unionia. Viesti on alkanut mennä perille.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Kreikan tehostettua rajavalvontaa todeten alkuvuonna 2020 Kreikan olevan <a href="https://www.ekathimerini.com/news/250186/new-closed-center-in-northern-greece-as-eu-pledges-aid/">EU:n &#8221;kilpi&#8221;</a>, minkä hän ilmaisi vieläpä kreikaksi. Laittoman siirtolaisuuden kriisin räjähdettyä käsiin vuonna 2015 komission ymmärrys aiheesta oli varsin rajallisempi.
Unkarille sapiskaa
Vuosina 2015-16 komissio suhtautui rajamuureihin hyvin penseästi. Komissio riiteli Unkarin kanssa maan tehostettua merkittävästi rajavalvontaansa. Vuonna 2015 alkanut laittomien rajanylitysten aiheuttama kriisi johti noin miljoonan ihmisen vaellusta läpi erilaisten EU-maiden.
Huhtikuussa 2015 Unkarin valtaapitävän Fidesz-puolueen kannatus oli noi 39 prosentissa. Fidesz vastasi määrätietoisin ottein alkusyksystä alkaneeseen hallitsemattomaan ja laittomaan siirtolaisuuteen rakentaen muureja rajoilleen. Puolueen suosio kasvoi. Vuoden 2015 lopussa puolueen kannatus oli lähes 50 prosenttia.
Euroopan komissio ei norsunluutornissaan niellyt äänestäjien kannattamaa politiikkaa. Komission silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin toimintaa &#8221;lyhytnäköisenä&#8221;. Junckerin mukaan <a href="https://www.politico.eu/article/orban-crash-juncker-party-asylum-council-september-migration/">Eurooppa jakaantuu siirtolaisvastaisten muurien vuoksi</a>.
Syksyllä 2016 Luxemburgin pitkäaikainen ulkoministeri Jean Asselborn halusi <a href="https://www.politico.eu/article/luxembourg-foreign-minister-jean-asselborn-hungary-should-leave-eu/">nakata Unkarin pihalle koko unionista</a>. Hän sanoi, ettei hän voi hyväksyä EU:n perusarvoja rikottavan. Asselborn on maan sosialistisen työväenpuolueen jäsen.
Unkarin ystävät olivat vähässä. Itävalta tosin lähetti 60 henkilöä avustamaan Unkarin rajavalvontaa marraskuussa 2016. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz totesi hiljattain, ettei maahan ole tulossa <a href="https://stage.sudev.fi/itavaltakin-purran-linjalle-ei-enaa-ainuttakaan-pakolaista-afganistanista/">ainoatakaan afgaania</a>.
Onko komissio ymmärtänyt yskän?
Komission suhtautuminen ihmissalakuljettajien liiketoimintamalliin on muuttunut kielteisemmäksi. Se on kiistatonta. Mahdollisia syitä tähän ilmapiirin muutokseen voi olla useampikin.
Komissio on voinut oppia: laiton siirtolaisuus on herkkä aihe Euroopassa. Tämä näkyy poliittisina heilahduksina ja komissio saattaa pelätä, että laittomia rajanylityksiä estämään voi nousta puolueita, joilla on paljonkin hampaankolossa EU:ta vastaan. Esimerkiksi Unkarin lehdissä nostetaan <a href="https://magyarnemzet.hu/english/2021/08/its-time-to-talk-about-huxit">perusteltuja syitä maan EU-erolle</a>.
Vaikka Asselbornin haave Unkarin EU-erosta toteutuisikin, se olisi silti arvovaltatappio EU:lle.
Komission ja Unkarin sapelien kalistelu on voinut vaikuttaa komission kaksoisstandardien käyttöön. Arvovalta murenisi myös silloin, jos EU myöntäisi EU:lle hankalaksi käyneen Unkarin olleen oikeassa.
Liettuan ja Puolan rajakysymyksissä EU:lla on selkeä vihollinen: Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka. Unkarin kohdatessa massiivisia laittomia rajanylityksiä kyse oli Saksan liittokansleri Angela Merkelin linjauksesta tarjota kaikille syyrialaisille turvapaikanhakijoille turvapaikka.
Komissio yrittää osoittaa, että Valko-Venäjän hallinnon toiminta on masinoitua ja se on siksi torjuttavaa. Unkarin tai Liettuan rajoilla itse tilanne ja viranomaisten kohtaamat haasteet ovat silti samoja.
Unkaria on moitittu myös liiallisesta voimankäytöstä rajoilla. Satojentuhansien laittomien rajanylitysten sattuessa lyhyessä ajassa johtaa sekasortoiseen tilanteeseen, jossa viranomaisten on toisinaan välttämätöntä turvautua riittäviin keinoihin järjestyksen ylläpitämiseksi. Vastaavaa kaaosta on saatu nyt seurata tv-kuvista Kabulin lentokentällä.

Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut

EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson teki kahden vuorokauden vierailun Kreikkaan tutustuen kreikkalaissaarien turvapaikanhakijoiden oloihin. Hänen aikomuksensa rakennuttaa viidelle kreikkalaissaarelle <a href="https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/johansson/blog/spring-best-time-prepare-winter-why-i-am-visiting-lesvos-now_en">avoimet vastaanottokeskukset</a> saivat kreikkalaiset tuohtumaan. Lesboksen saarella <a href="https://www.politico.eu/article/eu-commissioner-ylva-johansson-greece-migrant-camps/">sadat vihaiset kreikkalaiset</a> kertoivat vastustavansa kyseisten keskusten rakentamista.

Komissaari Ylva Johansson kertoi ymmärtävänsä syyt <a href="https://www.ekathimerini.com/news/1158139/eu-commissioner-stresses-need-for-solidarity-on-migration/">kreikkalaisten tuohtumukselle</a>. Kaikella kärsivällisyydellä on hänen mukaan rajansa. Komissio on vuosia yrittänyt ratkoa pakolaiskriisiä varsin laihoin tuloksin.
Valtioilla on rajansa
Kreikan maahanmuuttoministeri Notis Mitarakis torjui joidenkin ihmisoikeusjärjestöjen väitteet siitä, että Kreikan rajavalvojat työntäisivät tulijoita pois maan aluevesiltä. Hän kertoi Kreikan noudattavan kansainvälisiä lakeja.
– Meidän on pakko selventää, että valtioilla on rajansa ja että on olemassa säännöt, kuinka pätevät viranomaiset harjoittavat ja suorittavat perustuslaillista velvoitettaan suojella valtionsa rajoja, Mitarakis totesi.
Mitarakisin mukaan Kreikan rajavalvonta on aiheuttanut mittavia taloudellisia menetyksiä ihmissalakuljetusrenkaille, ja näiden tappioidensa vuoksi rikolliset levittävät valeuutisiaan Kreikan rannikkovartiostosta.
Paikallisia ei kuunnella
Pohjoisen Egeanmeren aluekuvernööri Kostas Moutzouris harmitteli, ettei Euroopan komissio kuuntele paikallisten mielipiteitä. Hän perui tapaamisensa Johanssonin kanssa luettuaan Johanssonin aikeista rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia Kreikan saarille.
Moutzourisin mukaan aiemmin on kaavailtu rakennettavaksi suljettuja vastaanottokeskuksia. Johansson tyrmäsi tällaiset ajatukset kertoen, ettei ketään voida pitää vankilassa vain siksi, että on maahanmuuttaja.

Kreikalla meni hermot komission aikeisiin rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia kreikkalaissaarille

Kovin harva kielteisen turvapaikkapäätöksen EU:n alueella saaneista palaa lähtömaahansa. Unioni haluaisi nyt nopeuttaa karkotuksia osana yhteisön uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Monet, erityisesti Lähi-idän ja Afrikan valtiot eivät syystä tai toisesta halua kansalaisiaan takaisin ja sekin on todellinen ongelma.

EU:n sisäasioiden komissaari Ylva Johansson käy parhaillaan neuvotteluja jäsenmaiden kanssa unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Hän yrittää saada turvapaikanhakijoihin nihkeästi suhtautuvat Puolan ja Unkarin mukaan yhteiseen rintamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamiseksi takaisin lähtömaihinsa.
Vuonna 2020 Eurooppaan saapui laittomasti noin 120 000 henkilöä. Paperittomien tarkkaa kokonaismäärää unionin alueella ei tiedä kukaan. Harva ilmoittautuu vapaaehtoisesti laittomasti maassa olevaksi ja paperittomat vaihtavat usein maata EU:n sisällä.
&#8221;Meillä on oltava toimiva karkotusjärjestelmä&#8221;
Sekä EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexia että eräiden jäsenmaiden rajaviranomaisia on kritisoitu siitä, että nämä ovat käännyttäneet laittomia maahan yrittäjiä saman tien paluumatkalle, vailla mahdollisuutta ilmoittautua pakolaiseksi ja turvapaikanhakijaksi.
&#8211; Ihmisille on oikeus saada hakemuksensa käsitellyksi mutta siihen liittyen meillä on oltava myös toimiva karkotusjärjestelmä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ylva-johansson-vi-maste-ha-ett-fungerande-atervandande-system">sanoo</a> komissaari Johansson SVT:lle.
&#8211; Jäsenmaat voisivat parantaa toimiaan niin, että kielteinen turvapaikkapäätös ja karkotuspäätös tehtäisiin saman aikaan, jolloin luppoaika päätösten väliltä jäisi pois.
Paperittoman henkilöllisyys usein arvoitus
Ilman viranomaisyhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen lähtömaahansa on hankalaa tai mahdotonta. Eritoten, jos henkilöt itsekin vastustavat palauttamista. Umpikuja on valmis.
&#8211; Monet valtiot ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisiksi lähteneitä kansalaisiaan, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/migranter-i-europa-som-ska-utvisas-och-inte-vill-aka-hem">toteaa</a> Ruotsin rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Ruotsin yleisradion haastattelussa.
&#8211; Syitä on paljon ja vuonna 2020 eräs merkittävä syy oli pandemia. Henkilöitä ei ole vaikeata löytää mutta on vaikeata tietää, kenestä on kyse, Engström toteaa.
Väliaikainen työlupa voisi vähentää pakolaisuutta
Viranomaiset eivät siis tiedä, mihin maahan henkilö pitäisi palauttaa. Ja valtiot vastaanottavat – jos ylipäänsä niin tekevät &#8211; vain todistettavasti omia kansalaisiaan. Tilanne on tosin jonkin verran parantunut ja esimerkiksi Afganistanin ja Etiopian viranomaisten kanssa viranomaisten yhteistyö on alkanut sujua. Viimeisin positiivinen reaktio palautuksiin on tullut Marokosta.
Keskeinen kysymys voisi viranomaisten mukaan olla väliaikaisen työlupakäytännön luominen, jolloin teollisuus, maatalous sekä palvelusektori saisivat tarvitsemansa sesonkityöntekijät turvautumatta pimeään työvoimaan eli käytännössä paperittomiin. Rikollisten työvoiman välittäjien ansaintamahdollisuudet kutistuisivat samalla.
&nbsp;

Ylva Johansson

Siirtolaispaine kestämätön, lisäkeinoja ehdottavat nyt yhdessä Suomi, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Romania

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”

Frontexin ex-johtaja väittää: Ruotsalaiskomissaari käski avata rajat ”rakkauden takia tuleville” siirtolaisille

Komissio haluaa unioniin lisää maahanmuuttajia – kansalaiset paljolti toista mieltä

Ristiriitainen vastaanotto – EU viimein sopuun pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta

Kiista laittomasta maahanmuutosta kiihtyy EU:ssa – kriisikokous ei tuonut ratkaisua Välimeren siirtolaisongelmaan

Immonen: Siirtolaistulva Eurooppaan on pysäytettävä – ”Välimeren yli tullut 50 % enemmän siirtolaisia kuin vuonna 2021”

Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Komissio kehuu nyt rajamuureja rakentavia reunavaltioitaan – Unkari sai aikanaan samasta toiminnasta roimat torut

Kreikalla meni hermot komission aikeisiin rakennuttaa avoimia vastaanottokeskuksia kreikkalaissaarille

EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025