Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ympäristö- ja energiapolitiikka

Perussuomalaisilla on käytännönläheinen ote energia- ja ilmastopolitiikkaan. &#8211; Me kannamme vastuuta, mutta järkevästi ja suomalaisten etu edellä. Me haluamme vähentää päästöjä, huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa. Me haluamme, että Suomi on omavarainen ja huoltovarmuus huipussaan. Perussuomalaisten tavoitteena on, että näihin päästään suomalaisten vyötä kiristämättä ja yrittäjiä ja teollisuutta kurittamatta, painotti kansanedustaja Lulu Ranne esitellessään pohjaa puolueen energia- ja ympäristöpolitiikkaohjelmalle.

Suomi ei voi pelastaa maailmaa, eikä toimillamme ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastomuutoksen etenemiseen. Suomen on tehtävä osansa, mutta sen on ennen kaikkea huolehdittava siitä, että suomalaiset ja Suomi voivat hyvin ja arki on sujuvaa, turvallista ja kohtuuhintaista, sanoi Lulu Ranne perussuomalaisten puolueneuvoston kokouksessa Hämeenlinnassa.
&#8211; Hallitus ja sen ylikireää ilmastoahdistuspolitiikkaa pönkittävä media yrittävät syyllistää suomalaisia siitä, että me olemme suuria saastuttajia. Että me turmelemme luontoa valtaisilla päästöillä. 
Ne yrittävät saada meidät potemaan huonoa omaatuntoa siitä, että emme tee riittävästi maailman pelastamiseksi. Että meidän pitäisi tehdä vielä paljon enemmän eikä sekään riitä.
Ranne sanoo, ettei tällainen syyllistävä &#8221;Greta Thunberg -politiikka&#8221; vähennä päästöjä tai suojele luontoa.
&#8211; Se pelottaa lapsia ja nuoria. Lannistaa ja ahdistaa. Me haluamme tehdä tämänkin toisin. Me haluamme aktiivista ja vaikuttavaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jota tehdään tulevaisuutta rakentaen. Kansalaisia kannustaen ja yhteistyössä.
&#8211; Kuten puolueemme puheenjohtaja Riikka Purra eilisessä puheessaan totesi, on perussuomalaisten tehtävä kertoa totuuksia myös ilmasto- ja energiapolitiikasta. Suomi on jo ympäristönsuojelun ja päästövähennysten mallimaa. Me olemme kansa, joka arvostaa, kunnioittaa ja suojelee luontoa ja hyödyntää sitä viisaasti, Ranne totesi.
&#8221;Meillä ei ole syytä huonoon omaantuntoon&#8221;
Suomella on monella mittarilla mitattuna maailman puhtaimmat vedet ja ilma. Teollisuus on valvottua ja vastuullista, ja suomalaiset ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin 50 prosenttia.
&#8211; Meillä ei ole mitään syytä huonoon omaantuntoon. Me saamme sen sijaan olla ylpeitä siitä, kuinka hyviä jo olemme. Muiden pitäisi ottaa meistä mallia, Ranne painotti.
Suomen hiilidioksipäästöt olivat vuonna 2020 noin 31 miljoonaa tonnia. Kiina taas lisäsi viime vuonna 19 päivän välein päästöjään saman verran. Eli pelkkä lisäys oli vuodessa 600 miljoonaa tonnia. 
Kiinassa on rakenteilla 188 uutta hiilivoimalaa ja suunnitteilla vielä 325 hiilivoimalaa lisää.
&#8211; Ja mitä tekee Marinin hallitus? Se vaatii suomalaisia pelastamaan maailmaa, kiristämään vöitä, nostaa elämisen, asumisen ja syömisen hintoja ilmastonmuutoksen tähden. Velvoittaa ja syyllistää suomalaisia lisää.
Muiden ilmastotavoitteet vuosikymmenten päässä
Ranne huomautti, että kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet järjettömän kalliiseen ja suomalaisia näännyttävään ilmastotavoitteeseen vuodelle 2035.
&#8211; Huomionarvoista on, että yli 90 prosenttia maailman muista maista on asettanut tavoitteen vuoteen 2050. Australian tavoite on ehkä joskus 2050-luvulla. Kiina on ilmoittanut, että se kasvattaa nyt päästöjään ja asettaa tavoitteen vuoteen 2060, Ranne luetteli.
&#8211; Vaikka Suomi näännyttäisi itsensä ylikireillä ja kalliilla ilmastotavoitteillaan, ei sillä olisi mitään vaikutusta maapallon päästötasoon. Oleellista sen sijaan on, koska ja kuinka nopeasti suuret saastuttajat kuten Kiina ja Intia alkavat laskea päästöjään. Ainoa, mitä Suomi voi maailman toiseksi nopeimmalla ilmastotavoitteellaan saavuttaa, on oman talouden ja kansalaisten elintason romahdus.
Keulimisesta kärsii koko kansa
Perussuomalaisten esitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen siirtämiselle vuoteen 2050 ei ole ideologinen vaan järkiperäinen. Hallituksen asettama tavoite on Ranteen mielestä teknistaloudellisesti järjetön, eikä sitä tosiasioiden valossa ole edes mahdollista saavuttaa.
&#8211; Perussuomalaiset ovat toistuvasti varoittaneet siitä, miten kalliiksi kuluttajille tulee, jos toimiva infrastruktuuri korvataan ennenaikaisesti kalliilla, teknisesti keskeneräisellä ja pian vanhenevalla teknologialla. On välttämätöntä, että kylmä, pitkien etäisyyksien velkainen ja korkean verotuksen Suomi etenee ilmasto- ja energiapolitiikassa vaikain ja vaikuttavin askelin. Emme saa keulia, sillä siitä kärsii koko kansa, Ranne sanoi.
Aurinko- ja tuulisähkö ja sähköautot eivät ratkaise ongelmaa ilman uusia teknologioita, kuten sähkön varastointia.
&#8211; Nykyisin varastointi on teknistaloudellisesti mahdotonta riittävässä mittakaavassa. Hintalaput halutaan unohtaa, mutta me kerromme niistäkin.
&#8211; Mineraalit eivät riitä eikä ympäristö kestä fossiilittomaan energiaan siirtymistä nykyteknologioilla. Uusien teknologioiden käyttöönotto keksinnöstä yleiseen käyttöön kestää 25-50 vuotta sovellusalasta riippuen. Suomen 13 vuoden päässä oleva tavoite on teknisestikin mahdoton, vaikka meillä olisi ns. ”putkessa” jo uusia ratkaisuja. Ne eivät ehtisi levitä laajaan käyttöön ja vaikuttaa, Ranne huomautti.
Tuulivoima ei ole ratkaisu
Muut puolueet vannovat tuulivoiman nimeen, mutta unohtavat faktat. Suomi ei voi saavuttaa energiaomavaraisuutta tuuleen tukeutuen.
&#8211; Tuulivoima tuottaa yli puolet ajasta alle 30 prosenttia tehostaan. Se vaatii aina rinnalleen muuta, vakaata energiatuotantoa, jota ei enää ole riittävästi. Norjan vesivoimaa ei riitä kaikille. Tuulivoiman hinta on kestämätön kansalaisen kukkarolle ja ympäristölle. Eihän se sitä paitsi ole energiaomavaraisuutta, että sähköä ei tuoteta itse silloin kun sitä tarvitaan, vaan tuodaan ulkomailta.
&#8211; Tuuli ei ole ratkaisu. Suomi kulutti viime vuonna 86 terawattituntia sähköä, josta nettotuonti oli 20,1 prosenttia. 26 % tuotettiin ydinvoimalla, 18 % vesivoimalla, 15.6 % biomassalla, 9,3 % tuulivoimalla ja 0,3 % aurinkovoimalla. Fossiilisten eli hiilen, öljyn ja maakaasun osuus oli vain 7,8 %, Ranne muistutti.
Energiaomavaraisuus turvattava
Ranne sanoi, että keskusteltaessa puolueen energia- ja ilmastopoliittisista linjauksista, on perussuomalaisten määriteltävä tarkkaan, mitä ollaan tavoittelemassa, mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat ja miten tavoitteisiin päästään.
&#8211; Venäjän karmea hyökkäys on herättänyt kaikki siihen, että meidän on kyettävä huolehtimaan Suomesta itsenäisesti. Suomi tarvitsee hajautettua ja monipuolista energiatuotantoa. Kotimainen tuotanto, omavaraisuus ja huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
&#8211; Meidän on irtauduttava Venäjästä ja turvattava energiaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme. Meidän on vahvistettava elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden toiminta- ja kilpailukykyä. Meidän on huolehdittava kansalaisten elinvoimasta ja ostovoimasta. Meidän on vähennettävä päästöjä hallitusti ja kustannustehokkaasti, Ranne luetteli.
Turvetuotanto käynnistettävä uudelleen
Kotimainen energiapuu ja turve ovat nopeimmin käyttöön otettavia tapoja korvata Venäjältä tuotavaa energiaa etenkin lämmön tuotannossa. Perussuomalaisten mielestä lyhytnäköisesti tuhotulle turvetuotannolle on vero- ja muilla toimin turvattava riittävän pitkä tulevaisuus, jotta sen uudelleenkäynnistyminen voidaan turvata. Hiiltä ja kaasua ei voi korvata tuulella, käyttöä on jatkettava, mutta on löydettävä vaihtoehtoiset toimittajat.
&#8211; Suomen on pyrittävä mahdollisimman korkeaan energiatuotannon omavaraisuuteen myös poikkeusoloissa. Meillä on vielä 6–7 toimintakykyistä kivihiililaitosta. Ne tulee säilyttää varavoimalaitoksina.
&#8211; Suomi tarvitsee myös lisää toimitusvarmaa ja hintavakaata ydinvoimaa. Tarvitsemme ydinvoimaa edistävän teollisen yhteistyön strategian, jolla maailman huippua oleva laatu- ja turvallisuusosaamisemme yhdistetään uusien voimalatyyppien kuten esimerkiksi pienydinvoimaloiden suunnitteluun ja valmistukseen. Hajautettu energiantuotanto on myös turvallisuuspolitiikkaa, Ranne painotti.
Elinkustannukset karkaavat käsistä
Ranne muistutti, että Suomi on Euroopan pussinperä, joka elää viennistä. Edullinen, hintavakaa ja toimitusvarma energia on energiaintensiivisen vientiteollisuutemme ja kaiken logistiikan kilpailuedellytys.
&#8211; Kuljetuskaluston ja energian verotusta ja muuta maksurasitusta on kevennettävä kilpailukyvyn tukemiseksi. Monipuolinen energiatuotanto, turvetuotannon palauttaminen ja ydinvoima ovat ratkaisuja tässäkin.
&#8211; Hallituksen ylikireä energia- ja ilmastopolitiikka aiheuttaa ainoastaan sen, että polttoaineet, joukkoliikenne, asuminen, ravinto maksavat paljon aikaisempaa enemmän. Rahat eivät riitä tavalliseen arkeen ja yhä pahemmaksi uhkaa mennä. Kallistuneet peruselinkustannukset syrjäyttävät muuta kulutusta ja heikentävät talouden elinvoimaa. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa, Ranne painotti.
Perussuomalaisten mielestä Suomen ilmastotavoitteet on siirrettävä vuoteen 2050.
&#8211; Energian kaikkeen vaikuttavaa hintaa tulee alentaa laskemalla valmiste- ja arvonlisäverotusta sekä biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, Ranne vaati.
&#8211; Suomen on torpattava järjestelmällisesti ja varhain kaikki EU:n aloitteet, jotka heikentävät Suomen edellytyksiä päättää omista asioistaan, maksavat Suomelle maltaita tai heikentävät kansallisia etuja tai kilpailukykyä. EU ylläpitää energian hintakriisiä ympäristösyistä! Hintakriisi on lopetettava heti vapauttamalla päästöoikeuksia kustannusten laskemiseksi.
&#8221;Ekana maalissa&#8221; -politiikka kalleinta
Ranne sanoi, että perussuomalaiset haluavat vähentää päästöjä, huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa.
&#8211; Mielestämme päästöjä on vähennettävä erityisesti siellä, missä se on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta. Kuten Kiinassa ja Intiassa.
&#8211; Energiateknologia on murroksessa, nykyinen teknologia ei ratkaise ongelmia eivätkä siihen riitä luonnonvarat, saati kansalaisten sietokyky. Tarvitaan uudenlaista vetyteknologiaa yhdistettynä tuuli- ja ydinvoimaan. Vety ratkaisee tunnettuja ongelmia, mutta vaatii aikaa. Tarvitaan kiertotaloutta, täysin uusia teknologioita, kestävää kuluttamista, malttia ja maalaisjärkeä, Ranne sanoi.
Ranteen mielestä muiden puolueiden ajama ”ekana maalissa”-politiikka on kaikkein kalleinta.
&#8211; Hyvät perussuomalaiset, nyt tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa. Ilmastotavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Suomen on oltava mukana kehittämässä parempia, kestäviä ja joka kukkarolle sopivia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Pakkoinvestoinnit nyt kalliisiin ja nopeasti käsiin vanheneviin teknologioihin on pysäytettävä. Meidän on saatava käyttöömme oikea-aikaisesti kestävään hintaan paras mahdollinen teknologia.
&#8211; Vain niin kykenemme huolehtimaan siitä, että suomalaiset ja Suomi voivat hyvin ja arki on sujuvaa, turvallista ja kohtuuhintaista. Että Suomi selviää ja menestyy. Kannustan kaikkia osallistumaan aktiivisesti keskusteluun, Ranne sanoi.
<iframe loading="lazy" title="Puolueneuvosto 2022, sunnuntai" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/tAXYZx_XxPA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Atte Harjanne (vihr.) ja Heikki Vestman (kok.) ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen pienten ydinreaktoreiden hyödyntämisen edistämisestä. He ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ydinenergialainsäädännön uudistamiseksi, jotta maassamme olisi mahdollista kehittää ja kaupallisesti hyödyntää sarjatuotettuja, modulaarisesti valmistettuja pieniä ydinreaktoreita.
Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Riikka Purran mukaan aloite on erittäin kannatettava. Hän muistuttaa, että pienydinvoima on esiintynyt perussuomalaisten ohjelmissa jo pitkään.
&#8211; Olen positiivisesti yllättynyt erityisesti vihreän ehdokkaan aloitteellisuudesta ydinvoiman suhteen, sillä aivan viime aikoinakin puolueesta on kuulunut ydinvoimakielteisiä viestejä, ja historiallinen painolasti on suuri. Hienoa, mikäli vihreät ovat nyt ymmärtäneet, että ydinvoima on käytännössä ainoa mahdollisuus saavuttaa kunnianhimoisia päästötavoitteita, Purra huomauttaa.
Turvallisin energiantuotantomuoto
Kirkkonummen valtuustossa jätettiin jo joulukuussa 2017 aloite, jonka mukaan kunnan tulisi selvittää pienreaktorin rakentamisen mahdollisuuksia kaukolämmöntuotannossa. Aloitteen alkuunpanijana oli perussuomalaisten valtuustoryhmä, jossa erityisesti valtuutettu Piia Aallonharja on ollut pienydinvoiman suhteen aktiivinen.
&#8211; Kirkkonummi on sitoutunut erittäin kunnianhimoiseen ja vaativaan päästövähennystavoitteeseen, kuten useimmat Suomen kunnat. On vaikea nähdä, miten tähän voitaisiin päästä ilman avointa suhtautumista ydinvoiman tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ydinvoima on myös kaikkein turvallisin energiantuotantomuoto, Purra toteaa.
Myös muutamissa muissa kunnissa perussuomalaiset ovat vieneet asiaa eteenpäin. Muutoksia kaivataan kuitenkin valtiotasolta ja lainsäädännöstä.
Ydinvoima on ympäristöystävällistä
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan Suomen sähköntuotannon selkärankana tulee olla ydinvoima.
Se on ilmastoneutraali ja muutenkin päästötön tuotantotapa. Se on kallis rakentaa, mutta halpa käyttää ja tuottaa sähköä tasaisesti vuoden ympäri. Ydinvoiman avulla on mahdollista varmistaa, että teollisuudelle riittää sähköä tulevaisuudessakin kilpailukykyiseen hintaan, ohjelmassa todetaan.
&#8211; Tulevaisuudessa pienydinvoimalaitosten yhdisteleminen osaksi muuta perinteisempää lämmöntuotantoa voisi alentaa päästöjä huomattavasti ja niiden käyttöönottamiseksi on kehitettävä sääntelyä, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paitsi että ydinvoima on tärkeä isossa mittakaavassa, tarjoavat pienydinvoimalat tulevaisuudessa mahdollisuuksia pienimuotoisempaan energiantuotantoon, esimerkiksi kunta- ja kaupunkitasolla. Kannatan lämpimästi alaan panostamista ja kehitystyötä, jotta Suomi voisi olla edelläkävijä muutenkin kuin vain kunnianhimonsa julistamisessa, Purra toteaa.

Perussuomalaiset ovat pitkään tukeneet pienydinvoiman kehittämistä – Purra: Hienoa, jos vihreätkin ovat viimein ymmärtäneet ydinvoiman merkityksen

Saksa on Euroopan unionin suurin jäsenmaa ja taloudeltaan selvästi vahvin. Sen poliittisilla linjauksilla on suuri merkitys koko EU:lle. Saksan vaikutus näkyy selvästi ilmastopolitiikassa. Kun Saksa teki vuonna 2011 energiakäännöksen, energiewenden, liittokansleri Angela Merkeliä alettiin kutsua ilmastokansleriksi. Saksa päätti tuolloin luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös herätti suurta huomiota maailmalla, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.

Monet pitivät päätöstä hyvin uhkarohkeana. Energiewende on sittemmin ajautunut suuriin ongelmiin ja Angela Merkel on ollut hyvin hiljaa energiapolitiikasta &#8211; paitsi aivan viime aikoina, kun vihreät ovat nousseet gallupeissa suurimmaksi puolueeksi, jopa ohi CDU:n.
Kuluneen kesän aikana Saksan energiapolitiikkaan on tullut uusi keskustelunaihe, joka on kärjistänyt keskustelua kovasti. Tuulivoimaa, jota on rakennettu tukien avulla paljon, on alettu kritisoida hyvin voimakkaasti. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmaston tavoitteiden kannalta. Sillä saadaan aikaan lähes päästötöntä sähköä.
Vähitellen on kuitenkin huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat valtavasti lintuja, lepakkoja, hyönteisiä ja pieneläimiä. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten on alettu kaataa entistä enemmän metsää. Ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä onkin noussut ilmastopolitiikan keskipisteeseen.
Huonosti suunniteltu ja toteutettu
Energiewende-päätös tehtiin nopeasti Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Sen aiheutti maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto. Päätöstä pidettiin historiallisena ja esikuvana muille maille. Juuri mitkään maat eivät ole seuranneet Saksaa ja Ruotsikin on lykännyt ydinvoimasta luopumista pitkälle tulevaisuuteen.
<a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-saksan-viherutopistinen-energiakaannos-energiewende-on-ajautumassa-umpikujaan-kansalaisten-mielesta-kallis-kaoottinen-epaoikeudenmukainen/">Energiewende</a> suunniteltiin ja organisoitiin huonosti. Kunnollista kokonaissuunnitelmaa ei edes tehty. Päätavoitteena oli ydinvoimasta luopuminen ja voimakas uusiutuvan energian edistäminen. Hiilivoimasta ei puhuttu juuri mitään. Varavoiman tarpeeseen ei kiinnitetty huomiota, vaikka hyvin tiedettiin, että tuuli- ja aurinkovoiman saatavuus vaihtelee suuresti säätilan mukaan.
Ydinvoimasta luopuminen on edennyt lähes aikataulun mukaan. Arviolta viiden vuoden kuluessa suljetaan Saksassa viimeinen ydinvoimala. Myös tavoite rakentaa paljon lisää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa sähköntuotantoa on edennyt varsin hyvin. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on kasvanut kymmenessä vuodessa kolmannekseen.
Hajanaista ja tehotonta ilmastopolitiikkaa
Huolimatta näistä saavutuksista Saksan energiapolitiikka on ajautumassa lähes umpikujaan. Ongelmana on se, että peräti neljä viidesosaa Saksassa käytettävästä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähköntuotanto nojaa yhä suurelta osin kivi- ja ruskohiilivoimaloihin. Voimassa oleva tavoite on luopua hiilen käytöstä vuoteen 2037 mennessä. Tätä tavoitetta on jo jouduttu siirtämään. Vihreiden vaatimus on vuoteen 2030 mennessä.
Monet tahot ovat arvioineet, että Saksa ei ole pääsemässä asettamiinsa tavoitteisiin energiantuotannossa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Saksa onkin vastustanut EU:n asettamia päästöjen vähennysaikatauluja. Tunnettujen taloustieteilijöiden ryhmä totesi tänä kesänä Saksan hallituksen tilaamassa raportissa, että Saksan ilmastopolitiikka on ollut hajanaista, tehotonta ja kallista. Joidenkin arvioiden mukaan energiewende on epäonnistunut täysin. Tuulivoiman lisärakentamiseen kohdistuva voimakas kritiikki vaikeuttaa edelleen olennaisesti energiewenden toteuttamista.
Euroopan kalleinta sähköä
Tuulivoimaloita on rakennettu 1990-luvulta lähtien nyt noin 30 000, mutta vuosittainen kasvu on jo alentunut. Osalla tuulivoiman valmistajista on ollut kannattavuusongelmia. Helposti rakennettavat alueet on jo täytetty tuulivoimapuistoilla. Näitä alueita on Pohjanmerellä ja Itämerellä sekä rannikkoseuduilla, joilta myös tuulee enemmän kuin sisämaassa.
Tuulivoimaloissa on esiintynyt yllättävän paljon vikoja ja haavereita. Vuosittain on ollut noin 50 vakavaa vahinkoa. Roottoreista ovat irronneet siivet, jotka voivat painaa tonneja ja ne ovat lentäneet 100 metrin päähän. Myös meluhaitat ovat alkaneet tulla kritiikin aiheeksi.
Tuulivoimalle on myönnetty valtavasti tukea kuten myös aurinkovoimalle. Sähkön hinta onkin Saksassa kotitalouksille EU:n korkeimpia. Energiewenden toteuttamiseksi nykyiset 30 000 tuulivoimalaa eivät riitä alkuunkaan. Useita arvioita on tehty tarvittavasta kokonaismäärästä. Lukumäärä riippuu kivihiilestä luopumisen aikataulusta. Viranomaisten arvio on 60 000 tuulivoimalaa yhteensä. Muut asiantuntijatahot ovat päätyneet lukuun 200 000. Luonnonsuojelijat pitävät tällaisia lukuja katastrofina. He ovatkin laajalti ryhtyneet vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista.
Hakattuja metsiä, kuolleita lintuja
Arvostettu saksalainen yleistieteellinen lehti GEO käsittelee uusimmassa elokuun numerossaan laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Lehden kirjoitus on 20 sivua tästä aiheesta ja siinä siteerataan laajalti alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Kirjoituksen otsake on ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle” eli Gut fürs Klima, schlecht für die Natur. Tämä siis tarkoittaa tuulivoiman käyttöä. Pitkässä kirjoituksessa annetaan perusteellinen kuva tuulivoiman haittavaikutuksista luonnolle. Tämä tarkoittaa lintuja, lepakoita, hyönteisiä ja maassa kulkevia pieneläimiä sekä metsiä.
Tuulivoimalat ovat valtavia laitoksia, suurimmat jopa 240 metriä korkeita ja propellit 70 metriä pitkiä. Tuulivoimapuistot ovat kymmeniä ja usein satoja hehtaareja. Metsää joudutaan kaatamaan niiden tieltä entistä enemmän. Jopa ns. ikimetsiä on kaadettu.
Kun kuolleita lintuja alkoi löytyä entistä enemmän tuulivoimaloiden läheisyydestä, luonnonsuojelijat, lintutieteilijät ja muutkin tutkijat alkoivat tutkia ja seurata näitä ikäviä vaikutuksia. Myös alan tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet selvittämään ja tilastoimaan näitä haittoja. Ilmiö on paisunut laajaksi ja alkanut saada suurta huomiota Saksan lehdistössä ja mediassa.
Luonnonsuojelijat hämillään
Tuulivoiman rakentajat ja heidän etujärjestöt ovat ärtyneet tilanteesta ja väittävät tutkijoiden tietoja liioitteluksi. Luotettavan tuntuiset arviot ovat lähes dramaattisia. Niiden mukaan tuulivoimalat ja erityisesti niiden propellit tappavat vuosittain jo nyt satoja tuhansia lintuja ja lepakoita sekä miljardeja hyönteisiä.
Valtava määrä pieneläimiä kuolee maassa. Suuret linnut kuten haukat ja kotkat ovat vaarassa kadota Saksasta kokonaan. Ongelma syntyy siitä, kun tällaiset linnut saalistavat maassa kulkevia pieneläimiä, hiiret ym. niin ne joutuvat keskittymään pieneläimen liikkumiseen täysin eivätkä huomaa tuulivoimalan valtavia propelleja. Propellit voivat pyöriä jopa 400 km/tunti -vauhtia.
Näiden ongelmien seurauksena ilmaston ja luonnonsuojelijoiden erimielisyydet ovat kasvaneet ja kärjistyneet pahasti. Jyrkät ilmastonsuojelijat eivät välitä lintujen kuolemista, koska he ovat pelastamassa koko maailmaa. Vihreille tämä syntynyt tilanne on hankala, koska heidän tavoitteina on sekä ilmaston suojelu että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tähän saakka vihreät ovat pitäneet tuulivoimaa edullisena molempien tavoitteidensa kannalta.
Tuhansia valituksia ympäri maata
Kun nämä tuulivoimaloiden vakavat haitat luonnolle ovat levinneet julkisuuteen, Saksan viranomaiset ovat myös ryhtyneet tutkimaan asiaa. Tuulivoimaa vastaan on tehty jo tuhat valitusta useissa Saksan osavaltioissa. Valitusten laatijana on myös Saksan tunnetuimpia alan tutkijoita. Tuulivoimateollisuus yrittää puolustella asemiaan ja väittää, että koko energiewendeä ei voida toteuttaa ilman tuulivoiman suurta lisäystä.
Tämä uusi ja sekava tilanne tuulivoiman osalta on nyt johtanut siihen, että monet tunnetut tutkijat ovat alkaneet kannattaa ydinvoimaa. Yhä useammat tutkijat ja professorit ovat todenneet, että ydinvoima on tarpeen, jotta Saksa voi saavuttaa ilmastonsuojelun ja päästöjen vähentämisen tavoitteensa.
Saksan hallitukselle on ollut hankala asia kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC, raportin kannanotto, jonka mukaan ydinvoima on tarpeen, jotta ilmaston lämpeneminen enintään 1,5 asteella voidaan saavuttaa. Saksan esimerkin valossa voidaan hyvin perustein sanoa, että Suomessa pitäisi nyt ryhtyä tutkimaan perusteellisesti tuulivoiman haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.
Korjaus 13.9.2019 klo 14.24: &#8221;70 senttimetriä&#8221; korjattu muotoon &#8221;70 metriä&#8221;.

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen kirjoitti Uuden Suomen blogillaan otsikolla <a href="https://kumppaniblogit.uusisuomi.fi/vaaliblogi-2019/metsateollisuus-saako-metsateollisuus-kukoistaa-suomessa">Saako metsäteollisuus kukoistaa Suomessa?</a> listan tavoitteita, joita metsäteollisuudella on seuraavalle hallituskaudelle. Vaatimukset muistuttavat perussuomalaisten vaaliohjelmia.

Jaatisen mukaan vaalitulos ja siitä kumpuavat poliittiset päätökset vaikuttavat siihen kukoistaako metsäteollisuus Suomessa myös tulevaisuudessa. Mikään itsestäänselvyys metsäteollisuuden menestys ei nimittäin ole.
&#8211; Vaalikeskusteluissa moni on jo halunnut laittaa käden metsäteollisuuden taskuun tai rajoittaa sen menestymisen mahdollisuuksia, Jaatinen kirjoittaa.
Jaatinen muistuttaa, että Suomi elää edelleen metsästä, vaikkei tietenkään yhtä yksipuolisesti kuin ennen. Metsäteollisuus tuottaa noin neljän miljardin verokertymän ja työllistää eri puolilla Suomea suoraan tai välillisesti yli 140 000 ihmistä. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo ylitti 13 miljardia euroa.
Mielikuvat metsäteollisuudesta ovat vaihtuneet vain kymmenen vuoden aikana useaan otteeseen.
<h4>Metsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala</h4>
&#8211; Ensin oli digitaalisen median läpimurrosta ja paperin kysynnän laskusta seurannut keskustelu auringonlaskun alasta, sitten nopeasti kasvanut biotalous-buumi monine investointeineen, ja nyt jo joku haluaa jarruttaa menestymisen mahdollisuuksia.
Jaatisen mukaan on tärkeää, että Suomessa tehdään kaikki mahdollinen, jotta vahvistetaan kansainvälisen kaupan pelisääntöjä, jatketaan työelämän uudistamista, turvataan puuraaka-aineen saatavuus ja rakennetaan kilpailukykyistä energia- ja liikennepolitiikkaa sekä kestävää ympäristöpolitiikkaa.
Juuri perussuomalaiset ovat vaatineet kohtuutta energian ja liikkumisen hintaan. Perussuomalaisille käy, että metsiä käytetään muuhunkin kuin hiilinieluiksi ja liito-oravien pesäpaikoiksi.
<h4>Tehtaanpiippu Suomessa on ekoteko</h4>
Jaatinen ottaa kantaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan melkein samoilla sanoilla kuin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho: &#8221;Tuotanto Suomessa on globaali ekoteko&#8221;.
&#8211; On syytä toivoa, että myös vaalien jälkeen teollisen tuotannon kilpailu- ja investointiympäristö pysyy Suomessa houkuttelevana, ja puusta valmistettuja tuotteita tehdään paljon juuri Suomessa. Valtaosassa Suomen kilpailijamaita teollisesta toiminnasta ympäristölle aiheutuvat rasitteet ovat suurempia kuin Suomessa, Jaatinen kirjoittaa.
&#8211; Kun metsäteollisuuden nykyiset ja uudenlaiset tuotteet ovat tarpeellisia ja haluttuja, kannattaa niitä tehdä siellä missä se on vastuullisinta. Siksi metsäteollisuuden soisi kukoistavan Suomessa vielä tulevaisuudessakin, Jaatinen perustelee.
Metsäteollisuustuotteilla on 575 miljardin euron globaali kysyntä ja tämän odotetaan edelleen kasvavan, Pöyryn selvityksen mukaan jopa 770 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.

Metsäteollisuuden tavoitteet kuin suoraan perussuomalaisten ohjelmasta

Olkiluoto 3 -tyyppisten mammuttiydinvoimaloiden aika saattaa olla ohi. Ydinreaktoritekniikan uusi trendi on pienet, modulaariset ydinlaitokset, jotka saattavat olla tehtaissa sarjavalmistettuja ja tyyppihyväksyttyjä. Niitä voidaan käyttää paitsi sähkön, myös vedyn tai kaukolämmön tuotantoon. Suomen lainsäädäntöä valmistellaan seuraavan sukupolven ydinvoimatekniikkaa varten, kertoo <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/pienet-ja-mikrot-ydinreaktorit-saavat-suomessa-ensimmaiset-lakipykalansa-lahivuosina-valttamatonta-koska-kiinnostus-on-niin-suurta-6762416">Tekniikka ja Talous</a>.

Modulaariset pienreaktorit ovat nykyisiä ydinvoimaloita pienempiä ydinreaktoreita, joita kehitetään monissa maissa pienentämään ydinvoimalarakentamisen paisuneita kustannuksia, <a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/pienet-ja-mikrot-ydinreaktorit-saavat-suomessa-ensimmaiset-lakipykalansa-lahivuosina-valttamatonta-koska-kiinnostus-on-niin-suurta-6762416">Tekniikka ja Talous</a> kertoo. Lainsäädäntö on välttämätöntä, jotta yritykset uskaltaisivat suunnitella investointeja niihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Jouko Louvannon mukaan 30 vuotta vanhan ydinenergialain päivitys on alkamassa ja pienet voimalat ovat saamassa osuutensa uudistuneessa laissa.
&#8211; Kunnat ja uudet energiayhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita pienistä reaktoreista muun muassa kaukolämmön tuottamiseksi. Alalle on tulossa uusia toimittajia, uusia teknologioita ja kenties myös uusia sijoituspaikkoja, joten tarvetta säädöksille on, hän sanoi Helsingissä pidetyssä energia-alan tilaisuudessa perjantaina Tekniikka ja Talouden mukaan.
<h4>Pienydinvoima myös perussuomalaisten energiaohjelmassa</h4>
Perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/Ymparisto_ja_energiapolitiikka_15.1.2019.pdf">ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman</a> mukaan Suomen sähköntuotannon selkärankana tulee olla ydinvoima.
&#8211; Se on ilmastoneutraali ja muutenkin päästötön tuotantotapa. Se on kallis rakentaa, mutta halpa käyttää ja tuottaa sähköä tasaisesti vuoden ympäri. Ydinvoiman avulla on mahdollista varmistaa, että teollisuudelle riittää sähköä tulevaisuudessakin kilpailukykyiseen hintaan, ohjelmassa todetaan.
Perussuomalaisten ohjelma on ajan tasalla myös uusien tekniikoiden suhteen. Ohjelman mukaan kaupunkien kaukolämmön tuotantoa varten pitää tarkastella myös pienten modulaaristen ydinreaktoreiden eli pienydinvoimaloiden käyttöä.
&#8211; Tulevaisuudessa tällaisten laitosten yhdisteleminen osaksi muuta perinteisempää lämmöntuotantoa voisi alentaa päästöjä huomattavasti ja niiden käyttöönottamiseksi on kehitettävä sääntelyä, perussuomalaisten ympäristö- ja energiaohjelmassa vaaditaan.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa pykäliä, joita voisi soveltaa pienreaktoreihin, joten PS:n vaatimus on paikallaan.
Tekniikka ja Talous -lehden uutisen mukaan kaupunkien kaukolämmityksessä pienreaktorit voisivat olla lämpöteholtaan 150-900 megawatin tai vain 20-50 megawatin mikroreaktoreita. Vertailun vuoksi: Kun Olkiluoto 3 aikanaan otetaan käyttöön, sen lämpöteho tulee olemaan huikeat 4 300 megawattia.
<h4>Teollisuus odottaa jo uutta lainsäädäntöä</h4>
&#8211; Haluamme lain valmiiksi, jotta alan teollisuus saa toimintamahdollisuudet, Työ- ja elinkeinoministeriön Louvanto sanoo.
Ministeriö ja Säteilyturvakeskus ovat jo aloittaneet pienreaktorien luvitukseen ja turvallisuus- ja ydinjätevaatimuksiin liittyviä keskusteluja. Teollisuusalan tähtäimessä on, että pienten reaktorien luvitus olisi kevyempi prosessi kuin nykyisten suurten ydinvoimaloiden, Tekniikka ja Talous kertoo.

Perussuomalaisten kannattamat pienet, modulaariset ydinreaktorit saavat oman lainsäädännön lähivuosina

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikissa ilmastopoliittisissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun &#8211; eikä mitään ratkaisuja pidä tehdä ideologisista syistä.

Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten tänään julkaistua ympäristö- ja energiapoliittista ohjelmaa, jota on valmisteltu keväästä saakka.
&#8211; Perussuomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan lähtökohta on se, suomalainen luonto on korvaamaton. Meillä on kauniit järvet ja metsät, puhdas ilma ja lähiluonto, mikä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu ja ainutlaatuinen asuinympäristö. Tämän ymmärtää viimeistään silloin, kun lähtee Suomesta pois pidemmäksi aikaa.
&#8211; Näemme myös, että luonnonvarojemme, kuten metsien, veden ja mineraalien ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, koska maailmassa on resurssiniukkuutta. Kansallisvarallisuus on siis pidettävä omissa käsissä. Aito luontosuhde on suomalaisuuskasvatusta parhaimmillaan ja vastavoima luonnosta vieraantuneille aatteille.
Perussuomalaisten mielestä suomalainen ympäristöosaaminen on saatava paremmin käyttöön.
&#8211; Meillä on paljon teknologista osaamista, mitä voisimme viedä ja hyödyntää entistä paremmin. Esimerkiksi Kiinassa, missä itse olen asunut, on valtava tarve vesiteknologialle ja erilaisille älykkäille ratkaisuille, Puisto kertoo.
Suomi ei ole ilmastopahis
Perussuomalaisten ohjelmassa esitetään, että ilmastopolitiikassa taakanjaon epäkohdat on korjattava
&#8211; Suomi ei ole ilmastopahis. Keskeistä siis on se, että suurimmat saastuttajat saadaan mukaan talkoisiin. Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on samalla hyvää ilmastopolitiikkaa, jonka pitää nimenomaan perustua teknilliseen ja taloudelliseen realismiin.
Energia- ja ilmastopolitiikan kaikissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun, joten ideologisista syistä ei pidä tehdä tehottomia tai jopa vahingollisia ratkaisuja.
&#8211; Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiatuotannon ja maailmantalouden järjestelmätason muutoksilla. Voimme kuitenkin toimia hyvänä esimerkkinä modernista yhteiskunnasta joka sovittaa fiksusti yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat, Puisto kertoo.
Asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei voi enää nostaa
Puisto painottaa, että on tärkeää pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä.
&#8211; Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden nopea käytön kasvu kehittyvissä maissa ja teollisuuden siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin, joista tavarat sitten rahdataan öljyn voimalla muualle maailmaan.
&#8211; Varoittava esimerkki on Saksa, joka tehnyt periaatepäätöksen luopua sekä ydinvoimasta että kivihiilestä. Tämä epärealistinen tavoite on johtanut siihen, että Saksassa on jouduttu lisäämään runsaasti hiilivoiman käyttöä.
Niin kutsutun energiakäänteen jälkeen energian hinta on noussut, mutta päästöt ovat pysyneet korkealla.
&#8211; Myös realiteetit on aina pidettävä mielessä, kuten se, että Suomen olosuhteissa lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään kalliimpaa, jolloin veronmaksajan kustannettavaksi jäävät paitsi kalliimmat asumiskustannukset, myös alati kohoavat asumistukikustannukset.
Järkeviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia
Ilmastotoimia on suunniteltava järkevästi ja kustannustehokkaasti.
&#8211; Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on elinehto. Maailman mittakaavassa keskeistä on saada suurimmat saastuttajat mukaan ilmastopolitiikkaan, sillä niiden osalta tehty ympäristöinvestointi tuottaa suurimman tuloksen.
&#8211; Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välisesti nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisempia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava.
Suomen hiilipäästöt henkilöä kohden ovat eurooppalaista keskitasoa vaikka meillä on suuri lämmitystarve, ja pitkät etäisyydet.
&#8211; Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperi- ja metalliteollisuutta, joiden tuotteet menevät suurelta osalta vientiin.
Aikaan sidottujen lupausten suhteen, kuten fossiilisista polttoaineista luopumiseen määräaikaan mennessä täytyy olla kriittinen.
&#8211; Jos tavoitteita halutaan asettaa, on parasta ilmoittaa ne kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmäärinä, ja jättää keinot valittaviksi sen mukaan, mikä on edullisinta ja kannattavinta, Puisto sanoo.
Sähkön siirtohinnoittelun oltava kohtuullista
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että EU:n sisäisen taakanjaon epäkohdat on korjattava. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille perussuomalaiset kannattaa ilmastotullia.
&#8211; Kannatamme ominaispäästöjärjestelmää, jossa sovitaan sektorikohtaiset rajat, jossa ylittävästä toiminnasta maksetaan sakkomaksuja.
Energiapolitiikassa perussuomalaiset kannattaa monipuolista, hajautettua ja omavaraista energiatuotantoa
&#8211; Kotitalouksien sähköveroja tulee laskea EU:n minimitasolle, Ruotsin tapaan. Sähkön siirtohinnoittelu on pidettävä kohtuudessa. Tärkeää on myös se, että verkkoyhtiöt pidetään kotimaisessa omistuksessa.
Perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa Suomen sähkön perustuotannon selkärankana.
&#8211; Olemme myös myönteisiä uusille teknologiamahdollisuuksille ydinvoiman suhteen, kuten pienvoimaloille. Energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa. On tärkeää muistaa se, että poliitikot eivät aina tiedä parhaita ratkaisua, vaan usein erilaiset innovaatiot syntyvät paikallistasolla.
Liikenteen toimiin tarvitaan järkeä
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu etenkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla on usein välttämätöntä. Perussuomalaiset kannattaa autoveron laskemista alemmaksi, jolloin samalla saadaan uudistettua autokantaa.
&#8211; Olemme myös kritisoineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, eli että sitä ei pitäisi tehdä muita EU-maita korkeammin tai aikaisemmin.
Mitä sähköautoihin tulee, Puisto muistuttaa, etteivät myöskään sähköautot ole täysin päästöttömiä.
&#8211; Vaikka sähköautoilla ei ole paikallispäästöjä, muita päästövaikutuksia saattaa olla. Lisäksi tällaisten autojen tuotannossa ja akkuteollisuudessa tarvitaan erilaisia metalleja kuten kobolttia ja nikkeliä. Kuitenkin sähköautot ovat tulevaisuutta, ja myös me haluamme olla siinä mukana, eli perussuomalaiset kannattaa täyssähköautojen vapauttamista arvonlisäverosta.

PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle

Poliittinen suunnittelija Riikka Purra kertoi Työmiehen tuumaustunnilla pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kokoon kutsumasta eduskuntapuolueiden yhteisestä ilmastotyöryhmästä ja syistä, jotka johtivat alkuviikosta perussuomalaisten irtautumiseen neuvotteluista.

Riikka Purra toteaa perussuomalaisten näkemyksen olleen alusta asti se, että olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun että globaalin mittakaavan.
Tämä ei kuitenkaan ollut muun työryhmän näkemys.
&#8211; Muut puolueet halusivat sopia mahdollisimman kovia tavoitetasoja, joihin ”kaikki sitoutuvat” &#8211; ilman että mistään keinoista saavuttaa nuo tavoitteet on tietoa, yhteisymmärryksestä puhumattakaan.
Utopistisia tavoitteita
Tällaisia tavoitetasoja Purran mukaan ovat esimerkiksi kokonaishiilineutraaliuden ja -hiilinegatiivisuuden saavuttaminen tiettyyn vuoteen mennessä, liikenteen päästöttömyys tiettyyn vuoteen mennessä ja Suomen päästöjen vähennystaso suhteessa EU:n tavoitetasoon.
&#8211; Tavoitetasot on määritetty Suomen Ilmastopaneelin eli siis asiantuntijatiedon pohjalta. Suomi haluaa olla EU:ta ”kunnianhimoisempi”. Muut puolueet kokoontuvat tänään Sipilän johdolla noin kello 13, joten varmasti pian kuulette näistä tavoitteista tarkemmin. Joka tapauksessa ne ovat utopistisia juuri siksi, että niihin pääsemisestä tai pääsemisen hinnasta ja maksajista ei ole mitään käsitystä, Purra sanoo.
Asiantuntijat eivät mieti tavoitteiden maksajaa
Purra huomauttaa, että ilmastoasiantuntijoiden tehtävänä ei ole miettiä, mistä raha saadaan, millä joku tavoite oikeasti saavutetaan, kuka sen maksaa tai edes sitä, paljonko se maksaa.
&#8211; Ilmastoasiantuntijat eivät myöskään voi ottaa kantaa siihen, mitä jonkun maan kannattaa tehdä, mikäli muut maat tekevät tietyllä tavalla. Kyllä se jää – tai sen pitäisi jäädä – poliitikoille.
&#8211; On järjetöntä, että Suomi seisoo rinta rottingilla taas etulinjassa ja tekee enemmän kuin muut. Tämä on typerää myös ilmaston kannalta, koska totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.
Myös Ilmastopaneeli myöntää, että taistelu ilmastonmuutoksen torjumiseksi voitetaan vain, jos suuret saastuttajat vähentävät päästöjään.
Suomi vähensi jo eniten päästöjään
Suomi vähensi hiilipäästöjään viime vuonna lähes kuusi prosenttia, eli eniten kaikista EU-jäsenvaltioista. Maailman mittakaavassa Suomen osuus hiilipäästöistä on vain promillen luokkaa.
&#8211; Miksi Suomen reilun promillen päästöillään pitää olla kaikkein kunnianhimoisin Teollisuutemme ja vientisektorimme ovat energiaintensiivisiä, maan välimatkat pitkiä ja sää kylmä. Yhtälö ei toimi.
Asuminen ja liikkuminen yhä kalliimpaa
Elämisen ja liikkumisen kallistuminen kohdistuu pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin.
&#8211; Autoilu on yhä kalliimpaa, asuminen on yhä kalliimpaa, eläminen on yhä kalliimpaa. Kustannukset kohdistuvat ennen muuta pieni- ja keskituloisiin suomalaisiin. Kaikkialla Suomessa, mutta erityisesti maakunnissa asuvien arkeen, Purra kertoo linjausten seurauksista suomalaisille.
&#8211; Vasemmistopuolueet halusivat linjauksiin mukaan kohdan, jossa sanotaan, että kansallinen ilmastopaketti pitää tehdä oikeudenmukaisesti. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että tarvitaan yhä enemmän rahaa. Ensin tekemään nämä teollisuutta, kuluttajaa ja veronmaksajaa rokottavat päätökset ja sitten uudelleen kompensoimaan niiden ihmisille aiheuttamat kustannukset. Rahaa liikkuu. Vaikutukset ovat valtavia.
Suomen vetäydyttävä ilmastorahastosta
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen on vetäydyttävä myös ilmastorahastosta, mikäli Kiina ja Intia eivät osallistu siihen yhdenvertaisina maksajina.
&#8211; On käsittämätöntä niin kilpailukyvyn, maailmankaupan kuin ympäristönkin kannalta, että maailman suurin kansantalous saa surutta rakentaa edelleen uusia kivihiilivoimaloita kaiken muun kilpailuedun ja ylivallan ohella.
&#8211; Ja täällä mietitään, että kyllä kainuulaisen perheen pitää hankkia sähköauto tai maailma ei pelastu, Purra hämmästelee.
Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko
Perussuomalaiset pyrkivät lähestymään asioita realistisesti ja moralisoimatta.
&#8211; Globaalin ympäristön hoitaminen edellyttää juuri siitä, mitä me peräänkuulutamme muutenkin. Ensinnäkin radikaalia kansallisvaltion arvonpalautusta ja uudenlaista talouden paradigmaa, jossa mahtavana juttuna ei nähdä sitä, että ihmiset siirtyvät kehitysmaista tänne ja teollisuus täältä sinne, jossa sitten tavaraa tuotetaan halvalla, huonoissa työoloissa, saastuttaen – ja sitten kuskataan laivalla tänne, jossa suoranainen ihmisoikeus on ostaa sitä halvalla.
&#8211; Me olemme sitä mieltä, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, ja jokaisen valtion tärkein tehtävä on huolehtia niin omien kansalaistensa hyvinvoinnista kuin ympäristöstäkin, Purra painottaa.

ympäristö- ja energiapolitiikka

Syyllistävä ”Greta Thunberg -politiikka” ei vähennä päästöjä tai suojele luontoa – Ranne: Ilmastotoimissa tarvitaan malttia ja itsesuojeluvaistoa

Perussuomalaiset ovat pitkään tukeneet pienydinvoiman kehittämistä – Purra: Hienoa, jos vihreätkin ovat viimein ymmärtäneet ydinvoiman merkityksen

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Metsäteollisuuden tavoitteet kuin suoraan perussuomalaisten ohjelmasta

Perussuomalaisten kannattamat pienet, modulaariset ydinreaktorit saavat oman lainsäädännön lähivuosina

PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle

Purra eduskunnan ilmastotyöryhmän linjauksista: Suomi haluaa taas tehdä enemmän kuin muut – kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025