Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ympäristölainsäädäntö

Rydman: Sähköistyminen ajoi Euroopan riippuvaiseksi kiinalaisista sähköautoista, akuista ja aurinkopaneeleista – ”Eurooppa joutuu nyt vastaamaan haasteeseen”

Kansanedustaja Sara Seppänen: Ympäristölainsäädäntö on Suomessa kunnossa, valvontaan tarvitaan lisää resursseja

Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen. 
Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.
Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.
&#8221;Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta&#8221;
Politico-nettilehti <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-farmers-party-bbb-mark-rutte-netherlands-big-winner-in-provincial-elections/">luonnehtii</a> vaalien tulosta &#8221;kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta&#8221; ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.
Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti <a href="https://www.ad.nl/video/productie/van-der-plas-viert-feest-na-overwinning-wat-een-avond-363629">puheensa</a> vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että &#8221;What the fuck&#8221; eli &#8221;mitä v*ttua täällä oikein tapahtui&#8221;.
Hallituksen tavoitteena lopettaa joka kolmas karjatila
Kuten Suomen Uutiset on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/alankomaiden-hallitus-pistaa-tuhansia-maatiloja-lunastukseen-tayttaakseen-eun-vaatimukset/">kertonut</a>, Alankomaiden hallitus suunnittelee lunastavansa lähes kolme tuhatta maatilaa. Lunastustarjouksen takana ovat EU:n ympäristösäädökset, jotka edellyttävät typpi- ja ammoniakkipäästöjen merkittävää vähentämistä etenkin Natura 2000 -suojelualueiden lähellä.
Hallituksen omien arvioiden mukaan joka kolmas karjatila joutuisi lopettamaan toimintansa, joten kolmen tuhannen tilan lunastaminen saattaa olla vasta alkua. Lunastettujen tilojen toiminta on tarkoitus lopettaa kokonaan, jolloin maa-alue vapautuu esimerkiksi asuntorakentamiseen.
Viime kesänä Alankomaiden maanteillä nähtiin laajoja <a href="https://stage.sudev.fi/hollannin-maajussit-nousivat-kapinaan-vihreaa-siirtymaa-vastaan-poliisi-ampui-traktoria/">traktoriprotesteja</a>, kun viljelijät tukkivat teitä ja katuja traktoreillaan osoittaakseen mieltään hallituksen suunnitelmia vastaan. Poliisi käytti kovaa voimaa ja jopa tuliaseita mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielenosoituksia on nähty sen jälkeenkin.
Päästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;
Vapauspuolue PPV:n puheenjohtaja Geert Wilders toteaa vaihtoehtomedia <a href="https://www.rebelnews.com/interview_geert_wilders_describes_farmer_rebellion_response">Rebel News</a>in haastattelussa, että hallituksen typpipäästötavoitteet ovat &#8221;vasemmistolaista roskaa&#8221;. Hänen mielestään typpipäästöt ovat tekemällä tehty ongelma, jonka varjolla hallitus yrittää päästä eroon maanviljelijöistä.
&#8211; Todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen, Wilders sanoo.
&#8211; Mutta Alankomaita ei olisi ilman maanviljelijöitä ja kalastajia, Wilders jatkaa. Sitä me olemme. Ne ammatit ovat meidän geeneissämme ja historiassamme. Tämä maa on rakennettu maanviljelijöiden ja kalastajien varaan, joten heillä on meidän kaikkien tuki.

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään useita ns. Fit for 55 -pakettiin kuuluvia lakiehdotuksia, joilla on kaikilla iso vaikutus Suomeen. Euroopan parlamentissa ei ole missään vaiheessa riittänyt ymmärrystä Suomen tilanteelle ja viestit niin maanomistajilta kuin teollisuudeltakin ovat olleet huolten täyttämiä.

Parlamentti kuitenkin hylkäsi esityksen päästökauppauudistuksesta, hiilitulleista ja sosiaalisesta ilmastorahastosta.
&#8211; Tein useita muutosehdotuksia mm. metsien hiilinielujen laskentaa koskevaan LULUCF-asetukseen ja ehdotin sen maltillistamista, mutta järjen ääni ei voittanut. Komission pohjaesitys oli parlamentin mietintöä parempi, mutta silti liian kunnianhimoinen, kertoo europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.
Riskiesitykset kaatuivat
Huhtasaari on kuitenkin tyytyväinen, että kolme Suomelle haitallista lakiesitystä kaatui.
&#8211; Syyt äänestää vastaan ovat erilaisia, mutta on hienoa, että Suomelle riskejä luovat esitykset kaatuivat. Nyt on pakko palata neuvottelupöytään ja tässä on myös kansallismielisellä politiikalla vaikuttamisen mahdollisuus.
Epäedullisia kompromisseja
EU:n ympäristöpolitiikkaa kiristetään jatkuvasti ja tavoitteet ovat erittäin kovia. Suomen kaltainen maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä, lämmitys on pakollista ja joka elää metsistä, joutuu tekemään jatkuvasti itselleen epäedullisia kompromisseja ja hyväksymään itselleen haitallista säätelyä.
&#8211; Bryssel-keskeinen maailmankuva ei huomioi maiden erityispiirteitä tai tarpeita, vaan on pienen piirin idealistista puuhastelua, jolla tosiasiassa vahingoitetaan teollisuuttamme. Maatalous- ja ympäristöpolitiikan tulisi olla kansallista, ja nykytilanne ei ole Suomen edun mukainen, harmittelee Huhtasaari.
Kaikki arvovalta peliin
Seuraavaksi hyväksytyistä esityksistä neuvotellaan jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston kanssa, ja edessä saattaa olla kuukausien vääntö.
&#8211; Suomen tulisi neuvostossa panna kaikki arvovaltansa peliin eikä hyväksyä mitään itselleen huonoa, sillä kyse on meille todella tärkeistä asioista. Tarvittaessa Suomen pitää uhata jumiuttaa yksimielisyyttä vaativa päätöksenteko, mikäli ympäristölainsäädäntöä ei saada kohtuullistettua, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari: Suomi on häviäjä EU-ympäristölainsäädännössä

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari (ps.) on nimitetty Suomelle tärkeän maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen varjoraportööriksi. Saamastaan luottamuksesta iloitseva Huhtasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta asetuksesta ei tulisi Suomen kannalta kohtuuton.

Identiteetti ja demokratia -ryhmä on päättänyt, että varjoraportöörin tehtävä annetaan Laura Huhtasaarelle.
– Olen erittäin iloinen saamastani luottamuksesta. Haluan parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa asetuksen sisältöön siten, että se ei olisi Suomen kannalta kohtuuton, toteaa Huhtasaari.
EU:n valiokunnissa työtä vetää yhtä ryhmää edustava esittelijä eli &#8221;raportööri&#8221; sekä muita ryhmiä edustavat &#8221;varjoraportöörit&#8221;.
Suomen huoltovarmuus ei saa vaarantua
Maankäyttösektori on Suomelle erityisen tärkeä metsätalouden ja maanviljelyksen takia ja on jo ennakkoon herättänyt paljon keskustelua.
– Ilmastolaskelmien pitää perustua todellisiin päästöihin ja nieluihin. Lisäksi laskennan tulee olla maakohtaista. Kotimaiselle kestävälle metsänkäytölle ei tule lisätä rajoitteita, jotka heikentävät teollisuuden kykyä kehittää ympäristölle ystävällisempiä tuotteita. Maatalouden päästöjen vähentäminen ei saa johtaa siihen, että suomalaisten huoltovarmuus ruuan suhteen vaarantuu, Huhtasaari kommentoi.
Huhtasaari korostaa kaikessa Suomen kansallisen edun huomioonottamista.
– Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle, muistuttaa Huhtasaari.
Komission 14.7.2021 antaman 55-valmiuspaketin (englanniksi &#8221;Fit for 55&#8243;) osana on Suomelle tärkeä maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetusmuutos (LULUCF-asetus). Asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa kaudella 2021–2035.

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

ympäristölainsäädäntö

Rydman: Sähköistyminen ajoi Euroopan riippuvaiseksi kiinalaisista sähköautoista, akuista ja aurinkopaneeleista – ”Eurooppa joutuu nyt vastaamaan haasteeseen”

Kansanedustaja Sara Seppänen: Ympäristölainsäädäntö on Suomessa kunnossa, valvontaan tarvitaan lisää resursseja

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa

Huhtasaari: Suomi on häviäjä EU-ympäristölainsäädännössä

Huhtasaari: ”Kiristyvä ympäristölainsäädäntö yhdistettynä EU:n toimivallan kasvattamiseen on vaarallinen cocktail Suomen metsä- ja maataloudelle”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025