Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ympäristölupa

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Valtiovarainvaliokunta on tänään antanut mietintönsä myös maan turvallisuuden kannalta tärkeisiin hallinnonaloihin liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja, hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkainen haluaa nostaa tärkeimpinä lisämäärärahoina esille Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimintaa turvaavat noin 800 000 euroa, Reserviläisliitto ry:n 100 000 euroa sekä Suomen Reserviupseeriliiton 100 000 euroa.

Kansanedustaja Jari Ronkainen haluaa nostaa esille myös ampumaradat, joiden toiminnan turvaamisesta on päätetty hallitusohjelmaa myöten. Valiokunta lisääkin noin 1,5 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Porin Luotitalo-hankkeelle suunnataan 500 000 euroa, Hälvälän ampumaradan investointeihin 300 000 euroa, Lappeenrannan Muukon ampuradalle 300 000 euroa sekä Limingan Ruutikankaan investointeihin 300 000 euroa.
Maanpuolustuskoulutuksen kysyntä kasvaa
Ronkaisen mukaan Maanpuolustuskoulutus MPK tekee maan kattavinta kokonaisturvallisuuskoulutusta.
&#8211; Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen kysyntä MPK:n eri kursseille ympäri Suomea on suurin piirtein tuplaantunut. On selvää, että Puolustusvoimien antamaa koulutusta täydentävä MPK on lisäresurssinsa ansainnut. Sekin on tärkeää, että MPK kattojärjestönä keskittyy vaativampaan koulutustoimintaan, jotta MPK ja sen jäsenjärjestöt eivät tee päällekkäistä toimintaa, joka vie tarpeettomasti käytettävissä olevia resursseja.
&#8211; Sen lisäksi, että MPK ylläpitää paikallisjoukkojen kenttäkelpoisuutta, tarjoaa se kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Näillä kursseilla yhä useampi oppii varautumaan erilaisiin arjen häiriötilanteisiin ja toimimaan oikein onnettomuustilanteissa.
Ampumaradat tärkeä osa varautumista
Hallitusohjelmassa aivan oikein todetaan, että Suomen ampumaratojen toiminta tulee turvata ja samalla edistää uusien perustamista, sanoo Ronkainen.
&#8211; Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito. Ihan tutkimustenkin mukaan ammunnoilla on tärkeä asema maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ampumaradat ovat erittäin tärkeä osa varautumistamme myös siksi, että meillä on kansainvälisestikin suuri reservi.
&#8211; Ampumaharjoittelun perusedellytys on tiheä, kattava ja monipuolinen ampumarataverkosto. Vuoden 2018 tilastojen mukaan siviiliampumaradoilla ammutaan noin 25 miljoonaa luotia vuosittain ja Puolustusvoimien ampumaradoilla 10–15 miljoonaa luotia (mukaan lukien MPK:n laukausmäärät). Siviiliratojen merkitys tulee lisääntymään entisestään Puolustusvoimien ratakapasiteetin ollessa enenevässä määrin sen omassa käytössä.
&#8211; Sekin on tärkeää, että uusien ratojen ympäristöluvitusta kiirehditään. Uuden ampumaradan perustaminen kestää raskaan lupaprosessin vuoksi pahimmillaan kymmeniä vuosia, ja nopeimmillaankin uusia ratoja saadaan perustettua 5–10 vuoden viiveellä. Valiokunta katsoo, että tilannetta on tältä osin pidettävä kestämättömänä ja prosessia on välttämätöntä saada oleellisesti nopeutettua, Ronkainen sanoo.
&nbsp;

Perussuomalaiset iloitsevat lisärahasta maanpuolustuskoulutukseen ja ampumaradoille – Ronkainen: Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito

Kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ympäristöministeri Maria Ohisalolle voimakkaasti lisääntyvän tuulivoimalarakentamisen haittoja koskevan kirjallisen kysymyksen. Edustaja Juuso kysyy, miten hallitus aikoo taata tuulivoimaloiden vaikutusalueelle jäävien kansalaisten oikeusturvan, kun maaseudun rauhallinen elinpiiri ja hiljaisuus vaihtuvat tuulivoimaloiden meluun ja välkkeeseen.

Kaisa Juuso tiedustelee myös, keneltä voi vaatia korvausta siitä, että tuulivoimaloiden vaikutusalueella asumisolosuhteiden heikkenemisen seurauksena kiinteistöjen arvo laskee tai niistä voi tulla kokonaan myyntikelvottomia samaan aikaan kun myös matkailuelinkeinon harjoittaminen alueella vaikeutuu.
&#8211; Lisäksi kysyin, minkä vuoksi tuulivoimaloille ei ole laadittu valtakunnallisia suojaetäisyyksiä asuinrakennuksiin, mikä vähentäisi haittavaikutuksia. Halusin myös vastauksen siihen, miksi lainsäädännössä ei tuulivoimaloille vaadita ympäristölupaa, vaikka monilta ympäristövaikutuksiltaan pienemmän mittaluokan hankkeilta ympäristölupa vaaditaan, Juuso kertoo.
<h4>Ympäristöministeri kieltäytyy tunnustamasta haittoja</h4>
Vastauksessaan ministeri Maria Ohisalo kuittaa kiinteistöjen arvonlaskua ja sen mahdollista korvaamista koskevan kysymyksen hyvin lyhyesti. Ministeri mainitsee, että tuulivoimaa koskeva kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa, mutta jo seuraavassa lauseessa toteaa, että kohtuuttomana haittana ei pidetä sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisemminkin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon.
&#8211; Kysymykseeni tuulivoimaloiden ja asutuksen välisestä suojaetäisyydestä ministeri vastaa, ettei pidä aiheellisena valtakunnallisen suojaetäisyyden säätämistä. Kysymykseni ympäristöluvan tarpeellisuudesta ministeri Ohisalo puolestaan torjuu toteamalla, että tuulivoimalaitoksista ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka edellyttäisivät ympäristöluvan hakemista rakennushankkeisiin aina.
&#8211; Selvästikin ministeri Ohisalo kieltäytyy myöntämästä, että jatkuvasti hurjasti kasvavasta tuulivoimarakentamisesta aiheutuu haittoja voimaloiden vaikutusalueen asukkaille. Ministeri ei suhtaudu tilanteeseen rakentavasti eikä myönnä tuulivoimaloiden rakentamista ohjaavan lainsäädännön korjaamisen tarvetta, Juuso harmittelee.
&#8211; Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haittavaikutuksilta. Toivoisin ympäristöministeriltä enemmän vastuuntuntoa tähän asiaan, Juuso toteaa painokkaasti.
&nbsp;

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Perussuomalaisten kansanedustajat Petri Huru ja Vilhelm Junnila vaativat toimenpidealoitteessaan hallitukselta toimia ympäristönsuojelulain uudistamiseksi, jotta ampumaratoja ei suljettaisi jälkikäteen tapahtuvan kaavoituksen vuoksi. Rakennuslupien myöntäminen lähelle ampumaratoja on johtanut valituskierteeseen ampumamelusta, vaikka radat olisivat olleet samalla paikalla vuosikymmeniä.

&#8211; Monien ratojen kohdalla ei olla kaavoitusteknisin keinoin huolehdittu siitä, että ne säilyisivät yhtenä alueensa elinvoimatekijänä. On muun muassa annettu rakennuslupia lähelle ampumarataa, jolloin ampumamelusta on aiheutunut ampumaseuroille kallis valituskierre ja jopa ratojen sulkeminen, Petri Huru ja Vilhelm Junnila kertovat.
Olemassa olevat radat jätettävä rauhaan
Kansanedustajien mielestä ympäristönsuojelulakia tulee uudistaa siten, että olemassa oleviin ampumaratoihin ei sovelleta tiukempia ympäristönormeja sellaisten tahojen vuoksi, jotka ovat tulleet kaavamuutoksen myötä meluvaikutusalueelle radan perustamisen jälkeen.
&#8211; Tuorein esimerkki löytyy Liedosta, jossa paikallinen ampumarata suljettiin toukokuun alussa. Syynä sulkemiseen oli se, että radan läheisyyteen mökkinsä rakentanut henkilö oli tehnyt ympäristöluvasta valituksen, vaikka rata on sijainnut samalla paikalla vuodesta 1965 saakka, Junnila sanoo.
Suljettuja ratoja voitava avata
Ukrainan sota ja siihen liittyvä Venäjän uhka on havahduttanut myös suomalaiset parantamaan varautumistaan mahdollisen kriisitilanteen varalle. Ampumaseuroissa ja reserviläistoiminnassa tämä varautuminen näkyy voimakkaasti kasvavana jäsenmääränä, jossa myös naisten osuus on merkittävä.
&#8211; Haluamme toimia, jotta jo suljettuja ampumaratoja voidaan avata uudelleen ja että ampumaratakapasiteetti saadaan tehokkaaseen käyttöön koko maassa. Vaikka ampumaseuralla olisi halukkuutta ja ymmärrystä hyvän yhteistyön hengessä toimia myös muiden paikkakuntien vastaavaa toimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten kanssa, asia ei käytännössä onnistu, koska lupaehdot ovat liian ankaria. Tämän on muututtava, Huru vaatii.

Huru ja Junnila vaativat järkeä ampumaratojen ympäristölupakäytäntöihin

Kansanedustaja Petri Huru vaatii kuntia osallistumaan ampumaratojen siirtokustannuksiin tapauksissa, joissa rata joutuu siirtymään kunnan kaavoitustoiminnasta johtuen.

&#8211; On tullut ilmi tapauksia, joissa kunnat kaavoittavat asuinalueita niin lähelle ampumarataa, että niille syntyy meluhaittaa. Kun ampumarata sitten uusii ympäristölupansa ja esimerkiksi mahdollinen meluhaitta tulee ilmi, täytyy ampumaradan siirtyä täysin omakustanteisesti, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru.
Tärkeitä maanpuolustukselle ja harrastajille
&#8211; Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu ja kestämätön, jos kunta on itse omalla kaavoitustoiminnallaan aiheuttanut asumisalueen ja ampuma-alueen kohtaamisen ja ongelmien syntymisen, Huru toteaa.
Huru perustelee ampumaratojen olevan tärkeitä turvallisen ja kattavan harjoittelun kannalta paitsi Suomen Puolustusvoimille myös aktiivisille reserviläisille ja muille harrastajille. Huru jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.
&nbsp;

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Hallituksen on tarkoitus kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vireillä 249 tuulivoimahanketta. Nykyiset teollisen kokoluokan tuulivoimalaitokset ovat suuria, ja niillä on mittavia ympäristövaikutuksia. Siitä huolimatta nykyisen lain mukaan ne eivät tarvitse ympäristölupaa, vaikka monet muut paljon pienemmät laitokset tarvitsevat.

Suomeen suunnitellaan maailman suurimpia tuulivoimaloita, joiden lapakorkeus ylettyy jopa 300 metriin. Tuulivoimaloiden ryhmät levittäytyvät laajalle alueelle, jopa sadan neliökilometrin eli kymmenen tuhannen hehtaarin alueelle.
Tuulivoimateollisuus on valtaamassa tuhansien järvien, harjujen ja vaarojen maan valtavalla voimalla. Nykyiset hallituspuolueet ovat kirjanneet hallitusohjelmansa tavoitteeksi kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on karsia lupa- ja kaavoitusprosessia tuulivoimarakentamisen tieltä sekä poistaa tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.
Kansanedustaja Kaisa Juuso pitää tätä uskomattomana. Oikeusvaltiossa lupa- ja kaavoitusprosessin tehtävä on ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntymistä ja suojella ihmisiä ja luontoa teollisten laitosten aiheuttamilta haitallisilta ympäristövaikutuksilta.
&#8211; Usealla paikkakunnalla Suomessa on menossa oikeusprosesseja, joissa asukkaat käyvät oikeutta tuulivoimayhtiöitä vastaan. Se jo osoittaa, että nykyinen lupajärjestelmä ei ole onnistunut suojaamaan alueen ihmisiä ja luontoa tuulivoimaloiden ympäristöhaitoilta. Mielestäni tuulivoimarakentamista ohjaavaa lupalainsäädäntöä on tarpeellista täydentää ja lisätä eikä purkaa pois niin kuin hallitus on asettanut tavoitteeksi, painottaa Juuso.
Arvioidut ympäristöhaitat ovat pelkkiä arvioita
Suomen tuulivoiman rakentamista koskeva lainsäädäntö on laadittu aikana, jolloin suurimmat tuulivoimalat olivat teholtaan ja kooltaan selvästi nykyisin rakentamis- ja suunnitteluvaiheessa olevia pienempiä. Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen voimalarakentamisessa tapahtuvasta kehityksestä. Voimassa oleva ympäristönsuojelulaki ei siis edellytä tuulivoimaloilta ympäristölupaa — ei vaikka on tiedossa, että ne aiheuttavat ympäristömelua, asumismukavuuden vähenemistä ja terveyshaittoja osalle voimaloiden lähistöllä asuvista ihmisistä.
Tällä hetkellä tuulivoimakaavat etenevät kunnissa usein ilman ympäristölupaa. Virkamiehet ja päättäjät luottavat sokeasti ympäristövaikutusten arviointeihin, joita tuulivoimayhtiöt teettävät omilla konsulteillaan. Nämä selostukset ovat pitkiä, usein satoja sivuja paksuja eepoksia. Yva-menettely kylläkin tukee suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa.
&#8211; Sillä on tarkoitus pyrkiä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita, mutta se ei itsessään ole päätöksentekomenettely. Merkille pantava on se fakta, että arvioidut haitat ympäristölle ovat todellakin arvioita ja todellisuus voi rakentamisen jälkeen olla aivan muuta, korostaa Juuso.
Tuulivoimatutkimus Suomessa alkutekijöissään
Tuulivoimaloille voidaan toki hakea ympäristölupa myös jälkeenpäin, jos voidaan osoittaa, että ympäristövaikutuksen arvioinnissa ilmoitetut raja-arvot esimerkiksi melun osalta ylittyvät. Sen osoittaminen ja luvan hakeminen jälkikäteen on kuitenkin pitkä prosessi, joten Juuson mukaan olisi järkevämpää, että ympäristölupa olisi pakollinen ja että se pitäisi hakea jo ennen rakentamisen aloittamista. Se suojaisi nykyistä paremmin asukkaita tuulivoimaloiden aiheuttamilta haitoilta.
&#8211; Tuulivoimatutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissä, mutta maailmalla tuulivoimaa on tutkittu jo pitkään. Tutkimustieto tulisi huomioida tuulivoimateollisuuden sijoittelussa. Vajaa vuosi sitten tuulivoimateollisuuden edustajat Suomessa riemuitsivat, kun THL julkisti tutkimuksen, jonka mukaan infraäänelle altistuminen ei selitä tuulivoimaan liittyvää oireilua. Professori emeritus Kimmo Suomi on juuri julkaistussa tutkimuksessaan osoittanut, että tämä tutkimus ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä lähestulkoonkaan, eikä se siten ole validi eikä uskottava. Eli se siitä, kuittaa Juuso.
Hevostilatkin vaativat ympäristöluvan
Nykyisen lain mukaan tuulivoimaloita paljon pienemmätkin laitokset tarvitsevat ympäristöluvan, esimerkiksi huoltoasemat, suurehkot kalankasvattamot, hevostilat, meijerit ja moottoriurheiluradat.
&#8211; On aivan käsittämätöntä, että ympäristölupa ei ole pakollinen teollisen kokoluokan tuulivoimaloille. Olen tehnyt eduskunnalle lakialoitteen ympäristölain 27 pykälän muuttamisesta. Sen mukaan teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentaminen vaatisi aina viranomaisen ympäristöluvan, kertoo Juuso.
&nbsp;

ympäristölupa

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Perussuomalaiset iloitsevat lisärahasta maanpuolustuskoulutukseen ja ampumaradoille – Ronkainen: Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito

Ministeri Ohisalo sulkee silmänsä tuulivoimaloiden haitoilta – Kaisa Juuso peräänkuuluttaa ministeriltä vastuunkantoa tuulivoimarakentamisen seurauksista

Huru ja Junnila vaativat järkeä ampumaratojen ympäristölupakäytäntöihin

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025