Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ympäristötavoitteet

Vigelius: Valtiolla vastuu sähkön hinnasta pitkällä aikavälillä

Kaisa Garedew pitää Agenda2030:n tavoitteita epärealistisina – ”Sekä Agenda2030:n toimeenpanosta että ilmastolaista tulisi luopua kokonaan”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sähkön hinnannousuun varautumisesta. Hän kysyy hallitukselta, miten se aikoo tukea suomalaisia sähkön hinnan nostaessa jyrkästi asumisen ja elämisen kustannuksia. Hintataso on jo nyt todella korkea, ja tulevan talven sähkömarkkinatilanne vaikuttaa äärimmäisen haastavalta.

&#8211; Sähkön hinta aiheuttaa laajalti huolta suomalaisten keskuudessa. Tulevat sähkölaskut hirvittävät, sillä jostain niihinkin on rahat raavittava kasaan. Kaikilla ei ole yksinkertaisesti varaa kallistuviin sähkölaskuihin. Meneekö kämppä pimeäksi ja kylmäksi, kun virrat laitetaan poikki maksamattomien laskujen takia? Kike Elomaa kysyy.
Keskituloisetkin joutuvat tiukoille
Pörssisähkön hinta uhkaa nousta tulevana talvena ennätystasolle, ja monet sähkösopimusten myyjät ovat keskeyttäneet määräaikaisten sopimusten tekemisen kasvaneen riskitason seurauksena.
&#8211; Vakiohintaisen määräaikaisen sähkösopimuksen saaminen voi olla vaikeaa, ja niissäkin ovat hinnat sitä luokkaa, että pahaa tekee. Hyviä vaihtoehtoja ei ole olemassa. Pienituloisilta loppuvat rahat ja keskituloisetkin ovat tiukoilla, jos asuminen kuluttaa paljon sähköä, Elomaa pohtii.
Aikaa ei ole hukattavaksi
Hallituspuolueista on väläytelty esimerkiksi sähkön hintakattoa tai verotuksen keventämistä, mutta nyt tarvitaan konkreettinen suunnitelma tiskiin eikä vain yksittäisiä heittoja.
&#8211; Sähkön hinnannousun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin voidaan puuttua muun muassa verotusta keventämällä, energiapolitiikan avulla sekä sosiaalipolitiikan keinoin. Esimerkiksi sähköveron alentaminen olisi yksi keino alentaa sähkön hintaa. Lisäksi energian hintaan vaikuttavia ympäristötavoitteita tulisi viivästyttää reilusti.
&#8211; Myös turpeen käyttö tulisi elvyttää palauttamalla turve uusiutuvien energiamuotojen joukkoon. Toimiin on alettava välittömästi, eikä aikaa ole hukattavaksi, Elomaa vaatii.
Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä
Elomaan mielestä hallituksen on laadittava pikaisesti toimintasuunnitelma sähkön hinnannoususta kärsivien suomalaisten tukemiseksi.
&#8211; Sähkön hinnannousun lisäksi suomalaisten taloutta koettelee kovaa tahtia nouseva yleinen hintataso. Kasvavat kustannukset vaarantavat myös yritystoimintaa. Hallituksen on nähtävä monien suomalaisten todellinen hätä ja saatava tilanne hallintaan. Parin kuukauden kuluttua on jo liian myöhäistä, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Suomen maatalous on kriisissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mukaan tilanne on nyt kärjistynyt siihen pisteeseen, että maataloustuottajat tarvitsevat tukea välittömästi, tai tiloja alkaa kaatumaan kuin dominonappuloita.

Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousukiidossa, ja se lisää suoraan tuottajien kustannuksia. Suomessa ollaan pakkoratkaisujen edessä, ja aikapaine on valtava. Avainasemassa neuvottelupöydässä ovat elintarviketeollisuus ja kauppa. Hallituksella on nyt ottelupallo käsissään ja samalla kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus.
&#8211; Kuinka kauan luullaan, että maataloustuottajat jaksavat tehdä kovaa työtä nollatuloksella tai jopa tappiolla? Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa? Kestävin ratkaisu ongelmiin on tuottajahintojen tuntuvat korotukset. Paremmalla katteella tuottajat voisivat taas nousta pinnan yläpuolelle, ja Suomen maataloudella olisi taas tulevaisuus, uskoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään
Suomessa on paljon tiloja, jotka ovat kamppailleet kannattavuuden kanssa jo kauan ennen energiakriisiä tai Ukrainan sotaa. Kustannusten nousu yli kipurajan tarkoittaa toiminnan loppua. Suomessa on tehty jo pitkään ympäristöpolitiikkaa maataloustuottajista piittaamatta.
&#8211; Tämä on niin ikään nostanut kuluja ja hankaloittanut toimintaa. Ukrainan sota on viimeistään nostanut maatalouden ahdingon tapetille. Tästä huolimatta Sanna Marinin hallitus ei ole valmis joustamaan ympäristötavoitteiden tavoiteaikatauluista, vaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 komeilee edelleen maalitaulun keskellä.
&#8211; Mainittakoon samaan hengenvetoon, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen deadline on vuonna 2050. Suomi on siis ottanut vapaaehtoisesti etumatkaa ja maksaa siitä kovan hinnan talouden, teollisuuden ja tietysti maatalouden toimialoilla. Mielestäni vallitsevassa tilanteessa kiivasta tahtia velkaantuvalla Suomella ei ole varaa näin nopeaan vihreään siirtymään, Elomaa toteaa.
Energiakriisi sysää Suomen tilat alas jyrkänteeltä
Hallitus kohdensi 300 miljoonaa euroa maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Rahojen käyttöä on kritisoitu. Elomaa kysyy, kuinka paljon investoinnit esimerkiksi biotalouden kehittämiseen auttavat juuri tässä hetkessä Suomen viljelijöitä. Näistä miljoonista vain murto-osa päätyy sinne, missä tarve on suurin, eli ahdingossa oleville tiloille.
&#8211; Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000, ja lopettamistahti on noin 1 000 tilaa vuodessa. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta, tälle asialle on tehtävä jotain, emmekä voi jäädä kädet taskussa odottelemaan, miten vallitseva energiakriisi ja Ukrainan sodan myötä solmuun menneet raaka-ainemarkkinat sysäävät Suomen tilat alas jyrkänteeltä, Elomaa sanoo.
Ratkaisun on synnyttävä viipymättä
Elomaan mukaan on kylmä tosiasia, että Suomen tiloista isolla osalla jää viime vuoden tulos pakkasen puolelle. Tulevan vuoden näkymät ovat entistä kehnommat. Viljelijät tarvitsevat tässä ja nyt tiedon siitä, että siemenet kannattaa ylipäätään kylvää tänä keväänä. Tarvitaan hyviä uutisia elintarviketeollisuuden ja kaupan neuvotteluista tai sitten valtion tuntuvia tukitoimia.
&#8211; Ratkaisun on synnyttävä viipymättä, jos haluamme nauttia laadukkaasta, puhtaasta ja antibioottivapaasta sekä eettisesti tuotetusta kotimaisesta ruoasta jatkossakin. Ei ole järin vihreää tuoda piiput savuten kaikin mittarein vähemmän kestävästi tuotettua ruokaa maailmalta.
&#8211; Ruoantuotanto on lisäksi huoltovarmuuden peruspilari, eivätkä armeijatkaan marssi tyhjin vatsoin. Jos nopeaa ratkaisua ei löydy ruokaketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, niin mitä tekee hallitus? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Suomalaisten kotitalouksien lisäksi etenkin kuljetusala on kärsinyt polttoaineiden rajusta hinnannoususta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministeriryhmä on pohtinut kuljetusalan tilannetta, mutta sopua ei tähän mennessä ole syntynyt. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee, pitävätkö vihreät hallitusta panttivankeinaan.

&#8211; Itsepintainen jakeluvelvoitteeseen tarrautuminen ajaa maamme kilpailukyvyn mahdottomaan tilanteeseen, kun maantiekuljetuksiin ei joko ole varaa tai ne eivät enää ole kannattavia. Suomi on globaalin logistiikan näkökulmasta pussinperä, eikä kuljetuskustannusten nousu auta maamme kilpailukykyä tippaakaan. Suomalainen teollisuus tarvitsee tehokasta logistiikkaa, mutta hallituksen toimet lähinnä vaikeuttavat sitä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
Suomi vihreiden panttivankina
Torstain kyselytunnilla perussuomalaiset kysyivät, mihin toimiin hallitus on ryhtymässä auttaakseen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia suomalaisia. Energian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti ja ajaneet useita kotitalouksia sekä kuljetusalan yrityksiä ahtaalle.
&#8211; Kysymykseni ministeri Annika Saarikolle koski sekä suomalaisten tukemista että polttoaineveron laskua ja dieselin käyttövoimaveron poistoa, mutta vastaukseksi tarjottiin lähinnä selittelyjä valtiontalouden heikosta tilasta eikä polttoaineiden hintoja käsitelty sanallakaan. Samaan aikaan, kun rahaa riittää jaettavaksi erilaisiin ilmastotekoihin ulkomaita myöten, oman maamme kilpailukyky unohdetaan.
&#8211; Herää kysymys, pitävätkö vihreät tässä panttivankina hallitusta ja samalla koko kansaa? Kuljetusalan ahdinko heijastuu koko yhteiskuntaamme, sillä valtaosa maamme kuljetuksista kulkee dieselin voimalla maanteillä, Antikainen analysoi.
Hallitus ajaa surutta suomalaiset kurjuuteen
Hallituksen vastaukset olivat kautta linjan ympäripyöreitä. Monet muut Euroopan maat tarjoavat apua polttoaineidenLE ja energian hintojen kanssa kamppaileville kansalaisilleen, mutta täällä hallitus tarjoaa elintasosta tinkimistä ja sossun luukkua. Pienipalkkaisille duunareille ja eläkeläisille ei ole helpotusta luvassa.
Polttoaineiden hinnat ovat ennätysmäisen korkeita, mutta jakeluvelvoitteen nostosta pidetään edelleen itsepintaisesti kiinni.
&#8211; Hallitus ajaa surutta suomalaiset kurjuuteen, kunhan hallituksen itse EU:n edellyttämiä selvästi korkeammiksi asettamat ympäristötavoitteet saavutetaan, Antikainen lataa.
Suomalaiset saavat pärjätä omillaan
Useat Euroopan maat antavat kansalaisilleen lisätukea energian ja polttoaineiden kovan hinnannousun johdosta. Muun muassa Ruotsi tukee kotitalouksia sekä sähkön että polttoaineiden osalta.
&#8211; Kehitysapuun ja ilmastotoimiin riittää rahaa, mutta samalla sanotaan, että valtion talous on kuralla eikä suomalaisten auttamiseen ole varaa. Kaiken huipuksi valtiovarainministeri toteaa, että suomalaisten tulee varautua tinkimään elintasostaan, mutta ulkomaille rahaa syydetään entiseen tahtiin.
&#8211; Hallitus tekee kyllä kaikkensa muiden maiden auttamiseksi, mutta suomalaiset saavat pärjätä omillaan. Tasan eivät käy onnen lahjat maailman onnellisimmaksi väitetyssä maassa, Antikainen toteaa.
&nbsp;

Ministeri Saarikko selittelee ja levittelee käsiään – Antikainen: Onko suomalaisten tingittävä elintasostaan, jotta vihreät pysyvät hallituksessa?

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina perussuomalaisten välikysymyksestä energia- ja polttoainehinnoista. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa nosti omassa puheenvuorossaan esille tavallisten suomalaisten vaikeudet jyrkästi kohoavien kustannusten seurauksena.

&#8211; Tälle välikysymykselle on tilausta. Suomen kansan mitta alkaa olemaan täynnä jatkuvasti kallistuvien arjen menojen kanssa. Bensaa tarvitaan liikkumiseen, ja sähköllä tai öljyllä lämmitetään iso osa taloista, joten näihin liittyvät hinnankorotukset iskevät rajusti tavallisiin suomalaisiin. Sitten kun lätkäistään päälle vielä veronkorotuksia ja muita maksuja, joita hallitus kutsuu ympäristötoimiksi, alkaa ihmisten kukkaro olemaan tyhjä ja mitta todella täysi, kertoi kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Sähkönsiirron myyminen ulkomaille oli paha virhe
Elomaa viittasi puheessaan sähkön jyrkän hinnannousun lisäksi myös kohtuuttoman korkeisiin sähkönsiirtomaksuihin.
&#8211; Sähkönsiirtomaksut ovat olleet jo kauan kohtuuttoman korkealla tasolla ulkolaisten pääomasijoittajien nyhtäessä satumaisia voittoja vuodesta toiseen Energiaviraston ja hallituksen siunauksella. Verkkoyhtiöiden myyminen suurille ulkolaisille pääomasijoittajille on ollut paha virhe. Ei pitäisi viedä lypsäviä lehmiä teuraalle, Elomaa totesi.
Suomalainen maatalous hätätilassa
Myös yritysten ja maatalousyrittäjien tilanne huoletti kansanedustajaa.
&#8211; Energian raketin lailla nouseva hintalappu puree yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiin. On selvää, että polttoaineiden hinnannousu lisää suoraan esimerkiksi logistiikka-alan kustannuksia. Sähkön korkea hinta taas iskee laaja-alaisesti tuotantotoimintaan.
&#8211; Nostan tässä yhteydessä esille suomalaisen maatalouden, joka on suoraan sanottuna hätätilassa. Ympäristöpolitiikan mukanaan tuomat velvoitteet ovat nostaneet toimintamenoja tuntuvasti monilla tiloilla. Energian hinnannousu on myös monilla tiloilla vakava paikka, ja kustannukset kasvavat sen seurauksena entisestään. Sitten kun tähän päälle lisätään vielä esimerkiksi rehuviljan nopea kallistuminen, voi alkaa viimeistään miettimään, voiko toiminta olla enää yhtään kannattavaa, Elomaa sanoi.
Nopeita toimia tarvitaan
Elomaa vaati nopeita toimita maatalousyrittäjien tukemiseksi.
&#8211; Tuottajien osuus kuluttajan maksamasta hinnasta on poljettu alas. Välikädet ja kauppa jyräävät alkutuottajan: siis 2 euron leivästä 7 senttiä alkutuottajalle. Näin ovat asiat, valitettavasti. Maataloudessa meillä on iso pommi viritettynä, sillä tuottajille maksettava hinta ei riitä alkuunkaan kattamaan kuluja, jotka ovat nousseet muun muassa energian hinnan kirittäminä. Tämä on todella vakava asia, ja se pitää ratkoa heti, Elomaa vaati.
Hallituksen ympäristötoimet kohtuuttomia
Elomaa pitää hallituksen ympäristötoimia kohtuuttomina tavallisia suomalaisia sekä elinkeinonharjoittajia kohtaan.
&#8211; Nyt ympäristötavoitteet muun EU:n tasolle heti. Energia- ja polttoainehintojen nousussa on kyse niin isosta asiakokonaisuudesta, että tämä välikysymys on todella tarpeen, totesi Elomaa.

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

EU-taksonomia-asetusta käsiteltiin jälleen maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka sai lausuntonsa valmiiksi torstaina. Taksonomian tausta-ajatuksena on luoda koko EU:n laajuinen kriteeristö ympäristötavoitteille, joiden merkittävä edistäminen olisi asetuksen mukaan ympäristön kannalta kestävää. Oppositiopuolueiden edustajat jättivät aiheesta eriävän mielipiteen.

Asetuksessa ympäristötavoitteet ja niiden kriteerit ohjaisivat rahoitusvirtoja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin. EU:n kestävän rahoituksen taksonomian hyvästä tarkoitusperästä huolimatta käytännön toteutus uhkaa Suomen useita eri aloja, jopa metsäteollisuutta arvoketjuineen, koska kriteeristö ei ota huomioon Suomen erityispiirteitä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät yhteisen eriävän mielipiteen EU-taksonomiaa koskien. Puolueiden kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa (ps), Jenna Simula (ps), Mikko Lundén (ps), Arto Satonen (kok), Markku Eestilä (kok) ja Peter Östman (kd) katsovat taksonomian kriteereiden olevan haitallisia Suomelle.
&#8211; Pidämme ehdottoman tärkeänä, että päätösvalta metsistämme pidetään kansallisissa käsissä, ja nyt ehdotettu EU-taksonomia alkaisi tosiasiassa säännellä suomalaisia metsiä rahoituskriteerien kautta, edustajat toteavat.
Uhkana kilpailun vääristyminen
Edustajat huomauttavat, että esitys uhkaa luoda Euroopan sisämarkkinoille merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja siten se on koko Euroopan unionin hengen vastainen.
&#8211; Suomalainen maatalous ei tule saavuttamaan taksonomian ympäristökriteereitä edes luomuviljelyn osalta. Esitetyt kriteerit ovat osittain huomattavan monimutkaisia ja toisaalta ne keskittyvät Suomen kannalta epäolennaisuuksiin. Niin ikään suomalaiset metsäteollisuusyritykset arvoketjuineen eivät voi saavuttaa taksonomian ympäristökriteereitä ja ne lisäävät huomattavasti byrokratiaa, koska suomalainen metsäomistajuus poikkeaa muista EU-maista merkittävästi.
Ongelmat tuotava esille
Oppositioedustajien mielestä valtioneuvoston kanta ei ole ollut tarpeeksi selkeä ajamaan Suomen linjaa vaikuttavimmalla tavalla.
&#8211; Ongelmakohdat ja jopa mahdottomuudet on tuotava esille nykyistä voimakkaammin jo valmisteluvaiheessa, ettei tällaista Suomelle selkeästi haitallista sääntelyä pääse syntymään. On mahdollista, että EU:n taksonomiakriteereitä otetaan tulevaisuudessa mukaan myös muihin EU-kehikoihin. Siksi on ehdottoman tärkeää, että kriteerit on laadittu laadukkaasti ja vaikutuksiltaan tasapuolisesti, edustajat huomauttavat.
Edustajat esittävät eriävässä mielipiteessään, että hallituksen olisi edistettävä asian palauttamista kokonaan uudelleen valmisteltavaksi ja sen tulisi olla myös Suomen kanta.

Oppositiopuolueet: EU-taksonomian kriteerit Suomen edun vastaisia

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa vetoaa hallitusta miettimään tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen ja kuluttajiin ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet. Sanna Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.

&#8211; Maatalouden alamäki sai alkunsa viime vuosituhannen puolella Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi. Tuolloin neuvottelutulos oli Suomen kannalta kehno erityisesti maatalouden kohdalla. 2000-luvun alku oli EU:n järjettömän laajentumisvimman voittokulkua. Uudet Itä-Euroopan jäsenvaltiot saivat mittavia tukia maatalouden kehittämiseen ja kiilasivat edullisine tuotteineen pysyvästi unionin sisämarkkinoille, kertoo kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Toisin sanoen suomalaiset tuottajat ajautuivat rajun hintakilpailun armottomaan mankeliin. Tuottajien kustannukset ovat korkeat kasvuympäristön ja tuotantoa koskevien laatuvaatimusten seurauksena, mutta silti pitäisi hinnalla pystyä kilpailemaan.
Raja alkaa tulla vastaan
Brexitin myötä muodostunutta kassavajetta on EU:ssa paikkailtu muun muassa maataloustukia karsimalla. Tämä iskee kovaa Suomen maatiloihin, vaikka hallitus on yrittänyt kompensoida EU:n maataloustukien ehtymistä. Sanna Marinin hallitus tekee kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa eikä ilmastovimmassaan ota huomioon tavallisia suomalaisia, saati maatalousyrittäjiä.
&#8211; Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä ja hinnalla millä hyvänsä. Bensan litrahinta lähentelee jo kahta euroa, eikä tankkaajaa hymyilytä. Polttoaineverot ja öljyn hinnannousu ovat myrkkyä autoilijoiden lisäksi maatalousyrittäjille. Suomen maatilat ovat toki tottuneet nielemään poliittisten päätöksentekijöiden juottamaa tervaa, mutta nyt alkaa tulemaan raja vastaan, Elomaa sanoo.
Ympäristötoimien seurauksena maataloustuotantoa koskevia vaatimuksia tulee jatkuvasti lisää, mikä nostaa suoraan tuotantokustannuksia. Pilviin nousevat kustannukset ovat suoraan pois tuottajien tilipussista. Kauppa kyllä ottaa oman osuutensa, mutta alkutuottajalle jäävä osuus vähenee jatkuvasti kaupan kasvattaessa pottiaan. Elomaa pelkää, että Marinin hallitus ympäristötavoitteineen on sammuttamassa viimeisenkin toivonkipinän Suomen maaseudulta.
Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan?
Elomaan mielestä kotimaista maataloustuotantoa on puolustettava, koska suomalainen ruoka on laadukasta, puhdasta, eettisesti tuotettua ja antibioottivapaata. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä kaikissa EU-jäsenmaissa, ja eläinten ala-arvoinen kohtelu sekä vakavat puutteet hygieniassa ovat valitettavan yleisiä ongelmia. Maatalous työllistää Suomessa suuren määrän ihmisiä, välillisesti yli 300 000 henkeä, ja maataloussektori on taloudellisesti merkittävä.
Maatalous on keskiössä myös maaseudun elinvoimaisuutta ajatellen. Kotimaisen laadukkaan ruoan saatavuuden turvaaminen on lisäksi huoltovarmuuskysymys. Sitä mukaa kuin tiloja joudutaan ajamaan alas, ruoantuotanto supistuu.
&#8211; Tietyn pisteen jälkeen ruoantuotannon omavaraisuusaste on huoltovarmuuden kannalta tarkasteltuna kestämättömällä tasolla. Aiheesta keskusteltiin koronapandemian alussa, jolloin huoltovarmuuskysymykset olivat pinnalla, mutta nyt teema on vaipunut taka-alalle.
&#8211; Hallituksen tulisi nyt istua alas ja miettiä tarkkaan ilmastotoimiensa vaikutuksia maatalouteen sekä kuluttajiin ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet. Kun ruoantuotanto Suomessa hiipuu, joudutaan elintarvikkeita rahtaamaan tänne entistä kauempaa. Siitä puolestaan syntyy mittavat päästöt, ja tietysti itse tuotanto synnyttää päästöjä vaikkakin Suomen rajojen ulkopuolella. Näinkö ilmastonmuutosta torjutaan? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne ihmetteli torstain kyselytunnilla budjettiesityksen uuskieltä, jossa järjetöntä velkaantumista väitetään kestäväksi kasvuksi. 

Lulu Ranteen mukaan pääministeri Sanna Marinin hallitus käyttää koronaa suojaverhona muuttaessaan Suomea punavihreäksi sääntelytaloudeksi.
Tähtitieteellisen kallista
Ranne muistutti, että avoimessa markkinataloudessa kuluttajat ja yrittäjät omaksuvat uutta, ympäristöystävällisempää teknologiaa sitten, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Kilpailu toimii ja resurssit ovat tehokkaassa käytössä, Ranne sanoi ja jatkoi:
&#8211; Sääntelytaloudessa hallinto pakottaa yhteiskunnan teknisesti keskeneräisiin ja taloudellisesti älyttömiin ratkaisuihin. Sellainen tulee tähtitieteellisen kalliiksi kuluttajille, yrityksille ja veronmaksajille.
Ideologialla mennään
Ranteen mukaan käyttämällä sääntelyä ja valtavaa määrää velkarahaa, hallitus pyrkii koronakriisin varjolla väkisin muuttamaan Suomen kulutus- ja tuotantorakennetta ideologiansa mukaiseksi.
&#8211; Seuraukset ovat kansantaloudellisesti hirveitä, eivätkä lopulta edistä edes ympäristötavoitteita.
&#8211; Punavihreät hallituspuolueet taitavat tietää, ettei seuraavaa kautta tule, ja siksi kiirehtivät tekemään nyt vaikeasti korjattavia muutoksia avoimeen markkinatalouteemme, Ranne sanoo.
&nbsp;

Ranne: Suomea muutetaan väkisin punavihreäksi sääntelytaloudeksi – ”Hallituspuolueet taitavat tietää, ettei seuraavaa kautta tule”

Ilmastonmuutos on todellinen ilmiö, mutta ratkaisu ei löydy identiteettipolitiikasta, moraaliposeerauksesta tai länsimaalaisen ihmisen itseruoskinnasta, muistuttaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Halla-aho pohtii Facebookissa, mitä pitäisi tehdä, jos kasvihuonepäästöjä oikeasti halutaan vähentää.
Ydinvoimasta vähäpäästöistä energiaa
Hänen mielestään energiantuotannon pitäisi perustua pääasiassa ydinvoimaan.
&#8211; Uusiutuvia energianlähteitä pitää hyödyntää paikallisesti mahdollisuuksien mukaan, mutta ne eivät ole vastaus suureen kysymykseen. Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa vaadittavissa volyymeissä järkevällä hinnalla. Ydinvoimalaitosten hinta saadaan laskemaan nostamalla kysyntää ja sillä tavoin tarjontaa.
&#8211; Ikävä kyllä poseerauspolitiikan seurauksena ydinvoimaa ollaan esimerkiksi Saksassa korvaamassa hiilivoimalla. Ei näin, Halla-aho painottaa.
Sakkovero pahimpien saastuttajien tuotteille
Halla-aho huomauttaa, että kuljetuksista syntyy noin viidennes maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä.
&#8211; Talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumista on ryhdyttävä purkamaan määräämällä ilmastovero tuontituotteille yleensä ja sakkovero pahimpien saastuttajien tuontituotteille.
&#8211; Paikallisen tuotannon lisääntyminen merkitsee väheneviä kuljetuksia ja väheneviä päästöjä. Se merkitsee myös paikallista työtä ja hyvinvointia, mutta ei mennä tässä siihen. Sakkotulleilla voidaan niinikään ohjata saastuttajien tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan, Halla-aho ehdottaa.
Suomalainen savupiippu on ekoteko
Perussuomalaisten mielestä kotimaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä pitää parantaa laskemalla energian ja kuljetusten hintaa verotuksellisin keinoin ja asettamalla vähemmän kunnianhimoisia ympäristötavoitteita.
&#8211; Vain tällä tavoin voidaan estää teollisuuden ulosliputus Kiinaan ja Intiaan, joissa viis veisataan mistään tavoitteista. Suomalainen savupiippu on ympäristöteko.
&#8211; Asuminen kuluttaa enemmän energiaa pohjoisessa kuin etelässä. Muuttoliike etelästä pohjoiseen pitää lopettaa. Tähän on tietysti monia muitakin perusteita, mutta ei mennä niihinkään nyt. Kysymys kuuluukin, halutaanko ilmastonmuutokselle oikeasti tehdä jotakin, vai halutaanko vain poseerata ja lennellä jonnekin Balille ilmastokokouksiin.

Halla-aho: Kotimaiseen teollisuuteen satsaaminen on ekoteko – ilmastonmuutosta ei hillitä moraaliposeeraamalla ja lentelemällä Balille ilmastokokouksiin

ympäristötavoitteet

Vigelius: Valtiolla vastuu sähkön hinnasta pitkällä aikavälillä

Kaisa Garedew pitää Agenda2030:n tavoitteita epärealistisina – ”Sekä Agenda2030:n toimeenpanosta että ilmastolaista tulisi luopua kokonaan”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Maatalouden kriisi on kärjistynyt siihen pisteeseen, että tukea tarvitaan välittömästi – ”Suomen maatalouden tulevaisuudesta päätetään nyt”

Ministeri Saarikko selittelee ja levittelee käsiään – Antikainen: Onko suomalaisten tingittävä elintasostaan, jotta vihreät pysyvät hallituksessa?

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

Oppositiopuolueet: EU-taksonomian kriteerit Suomen edun vastaisia

Elomaa: Kotimaisen maatalouden alasajo ei ilmastonmuutosta jarruta

Ranne: Suomea muutetaan väkisin punavihreäksi sääntelytaloudeksi – ”Hallituspuolueet taitavat tietää, ettei seuraavaa kautta tule”

Halla-aho: Kotimaiseen teollisuuteen satsaaminen on ekoteko – ilmastonmuutosta ei hillitä moraaliposeeraamalla ja lentelemällä Balille ilmastokokouksiin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025