Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ympäristötoimet

Bensan ja dieselin hinnat laskeneet kaiken aikaa – Helsingin Sanomat närkästyi

Keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin opposition hallitukselle esittämää välikysymystä suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen toi puheessaan esiin huolen siitä, että suomalainen maatalous on ajautunut kriisiin EU:n epäonnistuneiden toimien, huonojen kansallisten päätösten sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

&#8211; Polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden maatalouden peruselementtien hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja inflaatio on jo yli kahdeksan prosenttia. Alkutuottajien kustannukset nousevat kovaa vauhtia, ja heidän saamansa yrittäjätulo per tila on laskenut dramaattisesti, Olli Immonen avasi.
&#8211; Alkutuottajien keskeisin haaste on kannattavuusongelma: kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pelkkä miinus. Läheskään kaikilla tiloilla ei ole puskurivaroja, ja monet ovat jo vakavissa maksuvaikeuksissa. Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt ovat edessä, ja eläimet odottavat navetassa rehua. Lannoitteiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet muutaman edellisen vuoden aikana.
Immonen muistutti, että kasvihuoneviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa merkittävästi kohonneiden sähkölaskujen kanssa, ja kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista.
&#8211; Tilanne on viljelijöiden osalta jo niin vakava ja kriisi niin pitkällä, että kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat vaarassa. Omavaraisuuden vahvistaminen on olennainen osa huoltovarmuutta ja isänmaamme kokonaismaanpuolustusta.
Maatalouden kriisiytyessä myös hallitus on kriisiytynyt
Immosen mukaan maatalouden kriisiytyessä hallitus ei ole kyennyt toimimaan tilanteen korjaamiseksi, vaan sen sijaan hallitus on itse kriisiytynyt.
&#8211; Hallitus riitelee, eikä se ole saanut sopua aikaan maatalouden riittäväksi tukemiseksi. Kärsijän asemassa tässä näytelmässä on valitettavasti koko maatalouselinkeino. Keväällä annettu tukipaketti maataloudelle ei ollut riittävä. Se annettiin myös aivan liian myöhään ja kohdistettiin väärin. Ruoantuotantoa olisi pitänyt tukea enemmän, mutta sen sijaan tukea meni kaikkeen muuhun, esimerkiksi näennäisviljelyyn.
&#8211; Lisäksi maatalouteen kohdistuva byrokraattinen taakka on tällä hetkellä aivan liian suuri, kuten myös vaatimukset ilmasto- ja ympäristötoimista, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Näin vakavassa kriisitilanteessa näistä vaatimuksista tulisi joustaa välittömästi. Ilmasto- ja ympäristötoimet eivät saa kaatua maanviljelijän maksettavaksi.
Tuottajien mustamaalaamisen on loputtava
Immonen painotti, että nyt on aika palauttaa pikaisesti suomalainen ruoantuotanto sille kuuluvaan arvoonsa.
&#8211; Maatalouden tuottajat ovat epäoikeudenmukaisesti kärsineet vuosikausia ilmastosyyllistämisestä ja syytöksistä ympäristön turmelemisesta. Tällaisen mustamaalaamisen on nyt kerta kaikkiaan loputtava.
&#8211; Suomalaiset haluavat syödä puhdasta kotimaista ruokaa. On kaikkien etu, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa elinkeinoaan. Jos hallitus kuitenkin edelleen jatkaa maatalouden laiminlyöntiä, ei ruokaa ole pian kukaan tuottamassa. Kun ala, tuotantomäärät ja osaaminen ajetaan kerran alas, on niitä vaikea enää nostaa ylös.
Maatalouden hätää ei ole otettu vakavasti
Immosen mukaan on myös syytä puuttua siihen epäkohtaan, että omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuontiruoan kanssa.
&#8211; Esimerkiksi Suomessa vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monissa muissa maissa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa. Tuontiruoalta on edellytettävä samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin meillä kotimaassakin.
Perussuomalaiset kritisoivat laajasti hallitusta siitä, ettei hallitus ole ottanut maatalouden hätää vakavasti.
&#8211; Maatalouden on annettu vajota pahimpaan kriisiin pitkään aikaan, vaikka hallituksella on ollut tilaisuuksia reagoida maatilojen ahdinkoon. Perussuomalaiset ovat odottaneet hallitukselta pikaisia lisätoimia, mutta valitettavasti esityksiä ei ole näkynyt. Maatalouden kannattavuutta tulee parantaa lukuisin erilaisin toimenpitein, Immonen vaati.
&#8211; Toimiva kotimainen maa- ja metsätalous on hyvinvoivan ja turvallisen yhteiskuntamme keskeinen peruspilari. Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin.
&nbsp;

Suomalainen ruoantuotanto on pelastettava – Immonen: ”Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin”

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänesti torstaina EU:n metsästrategiasta. Komission julkaiseman strategian tavoitteena on alistaa jäsenmaiden metsät hiilivarastoiksi, määritellä ja ohjata metsien kestävää käyttöä ja suojella kiireellisesti unionin alueen vanhat metsät ja ikimetsät.

Valiokunnan jäsen ja ryhmänsä varjoraportoija Teuvo Hakkarainen (ps., ID-ryhmä) pitää kehitystä monella tapaa huolestuttavana.
&#8211; ENVI-valiokunta luovuttaa mielihyvin vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta: metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta, Hakkarainen napauttaa.
EU ujuttautuu jäsenmaidensa tontille
EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikkaan ja kansallisiin metsänhoitokäytäntöihin, mutta ympäristötoimivallan kautta se ujuttautuu jäsenmaiden tontille.
&#8211; Jäsenmailla on paras tieto ja osaaminen metsäasioissa, omat perinteensä, aluepolitiikkansa ja metsänkäyttöstrategiansa, joihin kuuluu myös ympäristöpuoli, Hakkarainen toteaa.
Tämä ei kuitenkaan riitä komissiolle, joka on luomassa muun muassa uusia kynnysarvoja metsänhoidolle. Harmonisointia seuraa luonnollisesti lisääntyvä valvonta ja byrokratia.
&#8211; Taas pyritään kuihduttamaan EU:n kilpailukykyä ja metsäisten maiden taloutta, vaikka samaan aikaan ollaan muka huolissaan energia- ja raaka-aineriippuvuudesta ja heikommista ympäristönormeista kolmansissa maissa, Hakkarainen kummastelee.
Peli puhallettava poikki nyt
Myöskään investointi- ja oikeusvarmuus eivät EU:n arvoissa paina, sillä vanhat metsät ja ikimetsät halutaan suojella kiireellisesti ilman, että niistä on luotu yhteistä määritelmää.
Myös biotalouden roolin osalta ENVI:n lausunto jäi hyvin ohueksi.
&#8211; Valiokunnassa ei ole todellista ymmärrystä ja pyrkimystä kehittää metsäpohjaista biotaloutta, Hakkarainen harmittelee.
Tästä kertoo sekin, ettei metsiä haluta nähdä uusiutuvana energianlähteenä ENVI:n tuoreen kannanoton mukaan.
&#8211; Metsistä elävien maiden olisi viimeistään nyt puhallettava komission peli poikki ennen kuin niiden kansallisomaisuus, tuottavat metsät, alistetaan EU:n yhteiseksi omaisuudeksi.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: ”Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Perussuomalaisten eivät hyväksy hallituksen äärimmäisen ankaraa tavoitetta vuoden 2035 hiilineutraaliudesta &#8211; vuosi 2050 olisi sekin erittäin kova tavoite. Perussuomalaisten mielestä hallitusohjelma tulisi laittaa uusiksi etenkin ilmastopolitiikan osalta, joka vaarantaa Suomen koko teollisuuden ja sen toimintakyvyn. Hallitus on kääntänyt Suomen energia- ja ilmastopolitiikan sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille. 

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan käsittelyssä olleeseen ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Perussuomalaiset kiinnittivät selonteossa erityisesti huomiota ilmastopolitiikan näkökulmiin ja sen vaikutuksiin Suomen teollisuuteen ja suomalaisten arkeen.
&#8211; Hallitus on kääntänyt Suomen energia- ja ilmastopolitiikan sekä epävakaalle että ennustamattomalle kurssille. Sama suuntaus on nähtävissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, toteavat perussuomalaisten kansanedustajat Mauri Peltokangas, Sheikki Laakso ja Petri Huru.
&#8211; Ennen tätä vaalikautta päätöksentekosektorilla on ollut edes vähän sitä vakautta, joka palvelee yhteiskuntaa ja Suomen kokonaisetua ja tuo siihen yli vaalikausien kestävää johdonmukaisuutta. Nyt tätä vakautta ja ennustettavuutta ei enää ole.
<h4>Teollisuuden toimintakyky ja työpaikat vaarassa</h4>
Perussuomalaisten mielestä hallitusohjelma pitäisi laittaa uusiksi etenkin ilmastopolitiikan osalta.
&#8211; Hallituksen ajamat tavoitteet hiilineutraalisuudesta ovat kunnianhimoisempia kuin muualla. Euroopan tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on sekin haastava tavoite, sillä se vaatii kireitä ilmastotoimia, jotka vaarantavat sekä Suomen teollisuuden toimintakyvyn että siihen liittyvät työpaikat.
&#8211; Saati sitten Suomen hallituksen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä! Tätä emme voi hyväksyä, sillä kärsijöinä ovat suomalaiset, edustajat toteavat.
<h4>Ei pakolaiskiintiön nostolle</h4>
Selonteossa mainitaan myös pakolaiskiintiön nostaminen, jota perussuomalaiset kertovat vastustavansa.
&#8211; Eivät ihmiset pakolaisiksi ilmaston takia lähde, vaan paremman elintason perässä. Elintaso-ongelmat, joita kehitysmaissa on, kaipaavat pikemminkin sisäpoliittisia toimia kuin Suomen tekemiä ympäristötekoja. Jos maassa kärsitään esimerkiksi kuivuudesta, sen tulee itse taloudellisin tai ympäristöpoliittisin keinoin puuttua asiaan, ei Suomen.
<h4>Ilmastopolitiikka vaarantaa myös perusoikeudet</h4>
Perussuomalaiset ilmaisivat huolensa myös perusoikeuksien toteutumisesta EU:n ilmastotoimissa.
&#8211; Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa olisi hyvin voitu tutkia, miten esimerkiksi omistusoikeus toteutuu perusoikeutena nyt, kun EU sanelee Suomen metsäpolitiikkaa uudistuksillaan. Ihmisoikeuksista puhuttaessa ei voida tietysti ikinä korostaa myöskään sananvapauden tärkeyttä, joka tässä on nyt puutteellista, edustajat sanovat.

Perussuomalaiset: Ihmisoikeuspoliittinen selonteko vaarantaa ilmastopolitiikan kautta Suomen teollisuuden ja sen toimintakyvyn – samoin työpaikat

Eduskunnassa keskusteltiin tiistaina perussuomalaisten välikysymyksestä energia- ja polttoainehinnoista. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa nosti omassa puheenvuorossaan esille tavallisten suomalaisten vaikeudet jyrkästi kohoavien kustannusten seurauksena.

&#8211; Tälle välikysymykselle on tilausta. Suomen kansan mitta alkaa olemaan täynnä jatkuvasti kallistuvien arjen menojen kanssa. Bensaa tarvitaan liikkumiseen, ja sähköllä tai öljyllä lämmitetään iso osa taloista, joten näihin liittyvät hinnankorotukset iskevät rajusti tavallisiin suomalaisiin. Sitten kun lätkäistään päälle vielä veronkorotuksia ja muita maksuja, joita hallitus kutsuu ympäristötoimiksi, alkaa ihmisten kukkaro olemaan tyhjä ja mitta todella täysi, kertoi kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Sähkönsiirron myyminen ulkomaille oli paha virhe
Elomaa viittasi puheessaan sähkön jyrkän hinnannousun lisäksi myös kohtuuttoman korkeisiin sähkönsiirtomaksuihin.
&#8211; Sähkönsiirtomaksut ovat olleet jo kauan kohtuuttoman korkealla tasolla ulkolaisten pääomasijoittajien nyhtäessä satumaisia voittoja vuodesta toiseen Energiaviraston ja hallituksen siunauksella. Verkkoyhtiöiden myyminen suurille ulkolaisille pääomasijoittajille on ollut paha virhe. Ei pitäisi viedä lypsäviä lehmiä teuraalle, Elomaa totesi.
Suomalainen maatalous hätätilassa
Myös yritysten ja maatalousyrittäjien tilanne huoletti kansanedustajaa.
&#8211; Energian raketin lailla nouseva hintalappu puree yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiin. On selvää, että polttoaineiden hinnannousu lisää suoraan esimerkiksi logistiikka-alan kustannuksia. Sähkön korkea hinta taas iskee laaja-alaisesti tuotantotoimintaan.
&#8211; Nostan tässä yhteydessä esille suomalaisen maatalouden, joka on suoraan sanottuna hätätilassa. Ympäristöpolitiikan mukanaan tuomat velvoitteet ovat nostaneet toimintamenoja tuntuvasti monilla tiloilla. Energian hinnannousu on myös monilla tiloilla vakava paikka, ja kustannukset kasvavat sen seurauksena entisestään. Sitten kun tähän päälle lisätään vielä esimerkiksi rehuviljan nopea kallistuminen, voi alkaa viimeistään miettimään, voiko toiminta olla enää yhtään kannattavaa, Elomaa sanoi.
Nopeita toimia tarvitaan
Elomaa vaati nopeita toimita maatalousyrittäjien tukemiseksi.
&#8211; Tuottajien osuus kuluttajan maksamasta hinnasta on poljettu alas. Välikädet ja kauppa jyräävät alkutuottajan: siis 2 euron leivästä 7 senttiä alkutuottajalle. Näin ovat asiat, valitettavasti. Maataloudessa meillä on iso pommi viritettynä, sillä tuottajille maksettava hinta ei riitä alkuunkaan kattamaan kuluja, jotka ovat nousseet muun muassa energian hinnan kirittäminä. Tämä on todella vakava asia, ja se pitää ratkoa heti, Elomaa vaati.
Hallituksen ympäristötoimet kohtuuttomia
Elomaa pitää hallituksen ympäristötoimia kohtuuttomina tavallisia suomalaisia sekä elinkeinonharjoittajia kohtaan.
&#8211; Nyt ympäristötavoitteet muun EU:n tasolle heti. Energia- ja polttoainehintojen nousussa on kyse niin isosta asiakokonaisuudesta, että tämä välikysymys on todella tarpeen, totesi Elomaa.

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

ympäristötoimet

Bensan ja dieselin hinnat laskeneet kaiken aikaa – Helsingin Sanomat närkästyi

Suomalainen ruoantuotanto on pelastettava – Immonen: ”Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin”

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: ”Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Perussuomalaiset: Ihmisoikeuspoliittinen selonteko vaarantaa ilmastopolitiikan kautta Suomen teollisuuden ja sen toimintakyvyn – samoin työpaikat

Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025