Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ympäristöverot

Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle. 

&#8211; Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.
Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta
Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.
&#8211; Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.
Suomen näkökulmasta vaikea jakauma
Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.
Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.
Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.
Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän
Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).
Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.
EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta
Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.
&#8211; Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.
EU kahmii budjettivaltaa
Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.
&#8211; Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.
Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.
Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.
&nbsp;

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

UPM on sulkemassa paperikoneen Rauman tehtaalta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yhtiö perustelee päätöstä heikolla kustannustehokkuudella, kun kuljetuskustannukset ovat yhä kasvamassa ja energian hintaan liittyy epävarmuutta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää päätöstä merkkinä Suomen liian kireästä ilmastopolitiikasta.

&#8211; Metsäteollisuus on Suomen viennin selkäranka. Itseään työväenpuolueeksi väittävillä sosiaalidemokraateilla ja pääministeri Antti Rinteellä on nyt näytön paikka. Ohjaako hallitusta ilmastohöttö, vai suomalaisen työntekijän asia? perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kysyy.
Kilpailukyky jo valmiiksi heikko
Mäkelä korostaa, että Suomessa ympäristöasiat on hoidettu hyvin ja että teollisuuden pitäminen maassa on suorastaan ekoteko. Mäkelän mukaan työpaikat siirtyvät muun muassa ympäristöverojen korotusten myötä halpamaihin, joissa ympäristöstä tai työntekijästä ei välitetä.
&#8211; Suomessa teollisuuden kilpailukyky on muihin maihin verrattuna jo nyt todella heikko. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, sillä työpaikat voivat olla joko Suomessa tai sitten jossain muualla. Perussuomalaisten linja on selvä – kaikki voitava on tehtävä, jotta työpaikat pysyvät Suomessa, Mäkelä toteaa.
Suomi on harvaan asuttu maa
Mäkelä huomauttaa myös, että Suomen tulee EU-puheenjohtajakautena varmistaa, että Suomen asema harvaan asuttuna maana ymmärretään. Mäkelä toimii suuren valiokunnan varapuheenjohtajana, joka käsittelee eduskunnassa EU-asioita.
&#8211; EU ei saa viedä meiltä mahdollisuutta hyödyntää metsävarojamme, vaan sen tulee tukea viennillemme elintärkeitä väyläyhteyksiä sekä tiehankkeita. Aikooko hallitus pitää teollisuuden kilpailukykyisenä ja hylätä ajatukset sitä rankaisevista ympäristöveroista? Tähän kysymykseen haluaisin vastauksen pääministeriltä, Mäkelä kuittaa.

Perussuomalaiset: Rauman paperiduunarit ensimmäiset Rinteen ilmastopolitiikan uhrit

Maataloustuottajat joutuvat Pohjoismaissa kamppailemaan korkeiden tuotantokustannusten kanssa ja toimeentulo on usein kiikun kaakun. Nykymaailmassa jonkin asteinen omavaraisuus ruokatuotannossa lienee useimpien mielestä kannatettavaa. Siksi maataloutta on tuettava. Eräs konkreettinen keino maatalouden kustannusten leikkaamiseksi on maatalouskoneiden polttoaineverojen laskeminen.
Maatalouskoneiden päästöt ovat <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/nu-hojs-bondernas-dieselsubvention-har-haft-det-tufft">SVT</a>:n mukaan Ruotsissa samaa luokkaa kuin koko kotimaan lentoliikenteessä. Siitä huolimatta maan hallitus on päättänyt tukea fossiilisen dieselpolttoaineen käyttöä maataloudessa yhä suuremmin verohelpotuksin.
Henkilöauton fossiilisen dieselpolttoaineen ympäristöverot ovat Ruotsissa 4,71 kruunua litralta (0,45 euroa). Heinäkuun alusta ruotsalainen maanviljelijä saa maksamastaan fossiilisesta diesellitrasta palautusta 2,43 kruunua (0,23 euroa). Tuki on voimassa vuodenvaihteeseen asti.
<h4>Tuki jakaa puolueet</h4>
Maa- ja metsätalouden dieseltuki on tänä vuonna Ruotsissa 600 miljoonaa kruunua (57 miljoonaa euroa). Puolueet ovat olleet tuesta tukkanuottasilla koko sen olemassaolon ajan. Vasemmistopuolue ja vihreät haluisivat luopua koko maatalouden dieseltuesta. Ruotsidemokraatit taas haluaisivat luopua koko maatalouden dieselverosta.
Maataloustuotannossakin pitää jollakin aikataululla luopua fossiilisista polttoaineista, koska koko yhteiskunnassa toimitaan niin. Ainakaan Ruotsissa ei tiedetä, milloin tämä olisi mahdollista.

Tukidieseliä traktorin tankkiin – Ruotsin maatalouden kilpailukyky riippuu polttonesteiden hinnoista

Perussuomalaiset pelattiin ulos hallituksesta ja meitä äänestäneiden tahtoa ei kunnioitettu lainkaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kutsuu tulevaa hallitusta kansanrintamahallitukseksi.
&#8211; Kuitenkin on jo hallituspohjan perusteella selvää, että hallituksen ohjelma tulee olemaan sellainen, joka kurjistaa rankalla kädellä erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla eläviä, eikä tavallinen duunari, pienyrittäjästä puhumattakaan, todellakaan voita, kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.
&#8211; Työvoiman tarveharkinnasta luovutaan ja samalla avataan ovet selkosen selälleen ulkomaalaiselle halpatyövoimalle, jolloin suomalaisduunarit menettävät työpaikkansa.
Ympäristöveroilla lisätään elinkustannuksia
Antikaisen mielestä on selvää, että tämä hallituspohja tulee todennäköisesti säätämään useita erilaisia ympäristöveroja, joilla tehdään tavallisten suomalaisten asumisesta, liikkumisesta ja elämästä ylipäänsä paljon nykyistä kalliimpaa.
&#8211; Monelta suomalaiselta teollisuusduunarilta menee työpaikka ja verotulot kärsivät, kun yritykset siirtyvät ympäristöverojen takia muihin maihin, eikä hallituksella tämän jälkeen ole enää varaa perua edeltäjänsä tekemiä leikkauksia.
Suomesta koko maailman sosiaalitoimisto
Antikainen varoittaa, että niiden suomalaisten, jotka työllään kustantavat kaiken, elämästä tehdään paljon kurjempaa, mutta samaan aikaan rajat ja veronmaksajien kukkarot avataan niille, jotka haluavat muuttaa Suomeen sosiaaliturvan perässä.
&#8211; Jos Suomi ei jo tähän mennessä ole ollut koko maailman sosiaalitoimisto, viimeistään aloittava punaviherhallitus tekee siitä varmasti sellaisen. Suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus unohdetaan, samoin kuin rajavalvonta, kun Suomesta tehdään 24/7/365 Maailma kylässä -tapahtuma, Antikainen lataa.
Keskusta koplaa johdolleen edut
Antikainen uskoo hallituksen syntyvän, jos keskustalaiset taipuvat kompromisseihin äänestäjiensä, maaseudun yrittäjien ja muiden maaseudun asukkaiden kustannuksella saadakseen aikaan maakunta-soten ja varmistaakseen eduskunnasta tippuneille kansanedustajilleen kovapalkkaiset suojatyöpaikat maakuntahallinnossa.
&#8211; Vihreät tulevat vaatimaan hallitusohjelmaan sellaiset ympäristöverot, että teollisuudesta, maataloudesta ja erityisesti karjataloudesta tehdään Suomessa kannattamatonta, ja kepun on pakko suostua tähän varmistaakseen nimekkäiden kepupoliitikkojen henkilökohtaisen edun.
&#8211; Kepu tulee maksamaan koplauksestaan kovan hinnan seuraavissa kuntavaaleissa: kuten vanha sananlasku sanoo, ahneella on p*******n loppu! Suomalaiset, pitäkää kukkaroistanne kiinni, sillä nyt mennään alas ja lujaa, Antikainen toteaa.

Antikainen hallituskuvioista: Suomalaiset, pitäkää kukkaroistanne kiinni

ympäristöverot

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Perussuomalaiset: Rauman paperiduunarit ensimmäiset Rinteen ilmastopolitiikan uhrit

Tukidieseliä traktorin tankkiin – Ruotsin maatalouden kilpailukyky riippuu polttonesteiden hinnoista

Antikainen hallituskuvioista: Suomalaiset, pitäkää kukkaroistanne kiinni

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025