Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

yrittäjien tukeminen

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen koskien kotimaisen kalatalouden edistämistä. Hän kysyy, miten hallitus aikoo vahvistaa kotimaisen kalatalouden toimintaedellytyksiä ja tulisiko kalataloutta koskevaa sääntelyä uudistaa nykyistä joustavammaksi.

&#8211; Kotimainen kala edustaa terveellistä lähiruokaa ja sen saatavuus on varmistettava luomalla hyvät toimintaedellytykset kalatalouden kotimaisille yrittäjille, kuten esimerkiksi kalastajille ja jalostamoille. Jatkuvasti suitsutetaan sitä, kuinka kalansyöntiä tulisi lisätä terveyssyistä, mutta kotimaisen kalan saatavuuden parantamiseksi ei ole paiskittu tarpeeksi hommia, sanoo Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
&#8211; Ammattikalastajien määrä on laskenut tuntuvasti, ja kotimaisen kalan saatavuus on sen myötä heikentynyt. Enää alle 20 % kuluttajien ostamasta kalasta on kotimaista, vaikka kysyntää sille olisi huomattavasti enemmän, hän jatkaa.
Sinivalkoista kalataloutta tehostettava
Kalatalous on tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta, ja alan 1 750 yritystä työllistävät suuren joukon suomalaisia. Elomaan mukaan toimialalla on kuitenkin paljon enemmän potentiaalia.
&#8211; Kotimaisen kalan suuressa kysynnässä on jo tarpeeksi syytä tehostaa sinivalkoista kalataloutta. Sen lisäksi, että kuluttajat saavat laadukasta ja terveellistä kotimaista kalaa lautasilleen, syntyy työtä ja yrittäjyyttä, Elomaa arvioi.
Yrittäjien tukemiseksi ryhdyttävä toimiin nyt
Ukrainan sodan seuraukset ovat heijastuneet myös kotimaiseen kalatalouteen. Kalarehun ja kalanpoikasten vienti Venäjälle on loppunut, ja polttoaineiden hinnan raju nousu on nostanut alan toimijoiden kustannuksia tuntuvasti.
&#8211; Esimerkiksi vientiin kasvatettujen kalanpoikasten tilanne on noussut otsikoihin viime aikoina. Lupakäytäntöjen seurauksena kasvatetut kalanpoikaset uhkaavat päätyä tuhottaviksi. Tämä hullunkurinen tilanne on selvä viesti siitä, että alaa määritteleviin sääntöihin tarvitaan muutoksia ja joustavuutta, Elomaa vaatii.
&#8211; Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella nopeasti nousseiden kustannusten takia. On selvää, että nyt pitää ryhtyä toimiin yrittäjien tukemiseksi esimerkiksi sääntöviidakkoa raivaamalla tai verotuksellisin keinoin. Myös suoraa taloudellista tukea tulee harkita tarpeen mukaan, hän pohtii.
Kotimainen kalatalous osana huoltovarmuutta
Elomaa nostaa esille kotimaisen kalatalouden aseman osana huoltovarmuuden kokonaisuutta.
&#8211; Ukrainan sodan seurauksena on käyty laajaa keskustelua huoltovarmuudesta, jonka keskeinen osa-alue on ruoantuotanto ja sen omavaraisuusaste. Kotimaisen kalatalouden edistäminen palvelisi näin ollen myös huoltovarmuutta, Elomaa päättää.
&nbsp;

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-hallituksen-suunnitelmista-tukea-yrittajia-ja-yrittamista-koronapandemian-keskella">kirjallisen kysymyksen</a> yrittäjien asemasta koronapandemian ja rajoitusten keskellä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet merkittävällä tavalla monen yrityksen toimintaa viimeisten kahden vuoden aikana.
&#8211; Erityisesti ravintola- ja matkailualalla yleisö- ja aukiolorajoitukset eivät mahdollista taloudellisesti kestävää toimintaa. Monet yritykset ovat pandemian aikana nähneet pientä helpotusta kesäisin, mutta normaaliin toimintaan ei ole juuri pystytty palaamaan, Wihonen toteaa.
Käsittelyt keskitetty ja odottelu kuukauden mittainen
Yrittäjille on tarjottu erilaisia tukia, mutta esimerkiksi väliaikainen yrittäjien työmarkkinatuki lakkautettiin marraskuussa vedoten siihen, että koronapassin avulla päästään normaaliin toimintaan.
&#8211; Ei mennyt kauaa, kun koronatilanteen todettiin heikentyneen ja palattiin jälleen rajoitusten aikaan. Nyt on jälleen nähty, että rajoituksia jatketaan ilman selvää kuvaa toiminnan jatkamisesta, Wihonen kuvaa parin viime kuukauden tilannetta.
Nyt työmarkkinatukea ollaan palauttamassa, mutta moni yrittäjä on joutunut tässä välissä olemaan käytännössä ilman tuloja. TE-toimistojen ja Kelan kautta on saatavilla muun muassa toimeentulotukea, mutta tällä hetkellä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet ja päätöksissä kestää liki kuukauden, jopa ylikin. Ja tukia saadakseen yrittäjät joutuvat jopa ajamaan yrityksen toiminnan alas.
&#8211; Saamassani kansalaispalautteessa ihmetellään, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen tuenhakijoiden päätöksiä käsitellään Uudenmaan TE-keskuksessa. Nopeampaan käsittelyyn keskittäminen ei selvästi ole ainakaan johtanut, Wihonen sanoo.
Yrittäjien mielenterveys koetuksella
&#8211; Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä hinta rajoituksilla käytännössä on? Yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ollaan hyvin herkästi valmiita rajoittamaan, mutta rajoitusten purkamisella ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Rajoituksia jatketaan ilman, että tarjotaan selkeitä mittareita ja perusteluita siitä, miten rajoitukset käytännössä vaikuttavat eri toimialoilla, Wihonen ihmettelee.
&#8211; Julistetaan uusia tukitoimia, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lisää odottelua, paperityötä ja lisää odottelua. Kaiken tämän aikaa yrittäjät joutuvat katsomaan, kun kulut juoksevat ja tuloja ei ole.
Wihosen mukaan riskit kuuluvat yrittämiseen, mutta yksikään yritys tai yrittäjä ei ole voinut varautua siihen, että toiminta käytännössä kielletään mielivaltaisesti lyhyellä varoitusajalla ilman minkäänlaista kuvaa siitä, milloin toimintaa voi jatkaa.
Onko rajoitustoimien hintaa punnittu?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tehostetusti ja nopeutetusti tukea koronarajoitusten takia hätään joutuneita yrittäjiä ja turvata heidän toimeentuloaan. Hän haluaa tietää myös, miten toimeentulohakemusten käsittelyn keskittäminen Pohjois-Karjalasta Uudenmaan TE-toimistolle on nopeuttanut käsittelyaikoja ja voivatko hakijat olettaa, että hakemuksia käsiteltäisiin nopeammin kuin kuukaudessa.
Lisäksi Wihonen perää hallitukselta ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä vastausta siihen, onko rajoitustoimien aiheuttamien haittojen vaikutusta ja hintaa yrityksille ja yhteiskunnalle punnittu ja ovatko voimassa olevat rajoitukset olleet oikeasuhtaisia ja vaikuttavia estääkseen omikron-variantin leviämistä.
&nbsp;

Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yli 65-vuotiaiden yrittäjien asemasta.

&#8211; Koronaepidemian vaikutukset näkyvät yrityskentällä, ja monet yrittäjät ovat joutuneet tuskailemaan pandemian keskellä. Valtio on avustanut yrityksiä erilaisilla tuilla ja lainoilla. Osa yrityksistä on selvinnyt kriisin keskellä, mutta toisissa on jouduttu jopa laittamaan lappu luukulle, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen avaa tilannetta.
Koronan aikaan yrittäjille on tarjottu väliaikaista työttömyysturvaa, jos yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai hänen yrittäjätulonsa on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa saadakseen tukea.
Pienyrittäjien vaihtoehdot vähissä
Wihonen kuvaa tuen olevan erittäin tervetullutta, mutta jos yrittäjä on yli 65-vuotias, hän ei ole tukeen oikeutettu.
&#8211; Varsinkin pienissä yrityksissä omistajat jatkavat työntekoaan niin pitkään kuin pystyvät, ja yrittäminen ei lopu automaattisesti, kun täyttää 65 vuotta. Toisaalta yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiinkaan. Vaihtoehdot jäävät varsin vähäisiksi, Wihonen pohtii yrittäjän asemaa.
Vanhempien yksinyrittäjien hankala tilanne
Wihosen saamassa kansalaispostissa eräs yli 65-vuotias yksinyrittäjä tuskaili tilannetta, jossa hän oli hakenut koronan aiheuttamien työnmenetysten takia työmarkkinatukea ja saanut työ- ja elinkeinotoimistolta lausunnon, ettei mitään työvoimapoliittista estettä tuen maksamiselle ole. Yrittäjä oli toimittanut lausunnon ja hakemuksen Kelaan ohjeiden mukaisesti vain saadakseen Kelasta hylkäävän päätöksen, koska on täyttänyt 65 vuotta.
&#8211; Päätöksessään Kela katsoo, että yrittäjä on työtön työnhakija, jolle ei voi maksaa työmarkkinatukea. Yrittäjä on yrittänyt saada Kelasta perustoimeentulotukea, mutta Kela vaatii, että hänen ja vaimon pitää ensin myydä omaisuutensa.
Yrittäjien elämää ei saa entisestään vaikeuttaa
&#8211; Kun yrittäjän työttömyysturva on lähtökohtaisestikin palkansaajaa heikompi, niin voisi toivoa, että nyt koronan aikaan yrittäjiä autettaisiin entistä paremmin, ikään katsomatta. Kun yrittäjillä ei ole mahdollisuuksia eläkeputkiin, eikä eläkkeelle siirrytä muutoinkaan noin vain, ei yrittäjien elämää tulisi tehdä yhtään vaikeammaksi, Wihonen toteaa.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy, tiedostaako hallitus ongelman yrittäjien työttömyysturvan maksamisessa vanhemmille yrittäjille ja aikooko hallitus ulottaa tuen maksamista myös vanhemmille yrittäjille. Wihonen kysyy myös, miten hallitus aikoo parantaa vanhempien yrittäjien huomioimista lainsäädännössä, ymmärretäänkö päätöksenteossa ja lainsäädännössä yrittäjyyden luonnetta ja miten asiaa voidaan korjata.
&nbsp;

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen varautumisesta konkurssihakemusten kasvavaan määrään koronapandemian jälkeen.

Koronan taloudelliset vaikutukset yrityksille ovat olleet mittavia. Helpottaakseen yrittäjien toimintaa hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti niin, että velkojan hakemuksesta konkurssiin asettamista rajoitettiin. Lain myötä velkoja ei ole voinut käyttää maaliskuun jälkeen syntyneitä rästejä konkurssihakemuksen perusteena.
Verrattuna edeltävään vuoteen konkurssien määrä onkin laskenut tilastokeskuksen mukaan lähes 12 prosenttia tammi-syyskuun aikana. Lakimuutosta on tarkoitus jatkaa vuodenvaihteen yli, muttei enää pidemmälle kevääseen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei konkurssiin aseteta yrityksiä, joiden taloudellinen ahdinko on koronaepidemian aiheuttamaa.
&#8211; Tarkoitusperä on hyvä ja yritysten tukeminen vaikeana aikana on elintärkeää. Huolta on kuitenkin esitetty siitä, että pinnan alla kytisi suurempi ongelma, Jussi Wihonen toteaa.
Uhkana konkurssien räjähdysmäinen kasvu
Esimerkiksi konkurssiasiamies Helena Kontkanen toteaa Ylen haastattelussa konkurssihakemusten vähäisen määrän ja niiden jäämisen selvästi alle normaalin tason kielivän siitä, että markkinoilla on nyt myös paljon kannattamattomia ja maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalisti olisi asetettu konkurssiin.
Pelkona on, että lakimuutoksen voimassaoloajan päättyminen näkyisi konkurssihakemusten räjähtävänä kasvuna, joka ruuhkauttaa käräjäoikeudet, konkurssiasiamiehen toimiston, konkurssipesiä hoitavat asianajotoimistot ja palkkaturvaviranomaiset.
&#8211; Toisaalta yrityksille, jotka olisivat menneet normaalitilanteessa konkurssiin, tarjoutuu tilaisuus kaikessa rauhassa siivota omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai maksaa laskujaan vain osalle velkojista. Verot ja lakisääteiset maksut jätetään maksamatta, Wihonen sanoo.
Yrittäjien tukeminen elintärkeää Suomen taloudelle
Wihonen painottaa, että yritysten tukeminen koronaepidemian yli on elintärkeää Suomen taloudelle.
&#8211; Yrityksiä pelastavat vain tilaukset ja maksavat asiakkaat. Yrittäjät tarvitsevat tukea ja matalan kynnyksen palveluita selvitäkseen ahdingostaan. On tärkeää, ettei samalla luoda rakenteita, jotka heikentävät yrittäjien asemaa tai mahdollistavat epäterveen kilpailun.
Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo huolehtia, ettei konkurssien määrässä tapahdu räjähdysmäistä kasvua lakimuutoksen päättymisen jälkeen, ja miten konkurssiin hakeutuvia yrittäjiä aiotaan tukea, jotta he pääsevät nopeasti jaloilleen eivätkä jää velkavankeuteen.

Wihonen: Miten estetään räjähdysmäinen konkurssien kasvu?

yrittäjien tukeminen

Kotimainen kalatalous kaipaa arvostusta – Elomaa: ”Koko toimialan kannattavuus on tällä hetkellä koetuksella”

Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Wihonen: Unohdettiinko vanhemmat yrittäjät kokonaan?

Wihonen: Miten estetään räjähdysmäinen konkurssien kasvu?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025