Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Zimbabwe

Elämä on monelle afrikkalaiselle lohdutonta kituuttamista. Kun toivoa ja uskoa paremmasta tarjotaan, sille on kysyntää. Profeetat julistavat nälkäisille näkymää yltäkylläisyydestä sekä vauraudesta, joka on mahdollista kaikille. Tämä viesti lienee syytä ottaa vakavasti myös Euroopassa.

”Timantteja, kultaa, näen niiden nousevan maasta”, kehrää eräs Zimbabwen rikkaimmista henkilöistä ja 30 000 ihmistä huutaa haltioissaan.
Esiintymislavan yläpuolella valtavat näytöt julistavat profeetta <a href="https://www.ufiministries.org/">Emmanuel Makandiwan</a> Mooseksen kirjaa myötäileviä lupauksia tulevaisuudessa odottavasta yltäkylläisyydestä.
Toivoa tarjolla
Näistä itseään <a href="https://theconversation.com/the-rise-of-african-prophets-the-unchecked-power-of-the-leaders-of-pentecostal-churches-221887">profeetoiksi</a> kutsuvista evankelistapastoreista on Afrikan epävakaissa valtioissa tullut vaikutusvaltaisempia kuin poliitikoista , <a href="https://www.telegraph.co.uk/global-health/climate-and-people/african-prophets-evangelist-pastors-christianity-megachurch/">kertoo</a> The Telegraph.
Profeetat tarjoavat toivoa Zimbabwen kaltaisissa korruptoituneissa maissa, joissa mahdollisuudet yhteiskunnalliseen nousuun ovat lähes olemattomat.
Mahdollisuudet ovat kortilla, koska kärjistetysti ilmaistuna Kiina ryöstää luonnonrikkaudet sekä mineraalit, demokratia on kuin harsoinen teräs ja panostukset koulutukseen ovat kutistuneet vuosikymmenten ajan.
Taivas maan päällä
Mutta profeetoilla menee hyvin. Forbes arvioi <a href="https://faithtabernacle.org.ng/">Living Faith Church Worldwide</a> in Nigerian perustajan David Oyedepon omaisuudeksi 150 miljoonaa dollaria ja Makandiwan omaisuuden otaksutaan olevan samaa luokkaa.
Kirkonmiehet ovat luoneet oman valtakuntansa maan päälle. He hallitsevat luomuksiaan itsevaltaisesti. Ero pyytettömyyden ja ahneuden välillä on piirretty raskaaseen veteen. Kannattajat saattavat antaa kirkolle 20 dollaria viikossa 40 dollarin kokonaisansioistaan.
Profeetatta on esikuva
Imperiumit tiettävästi harjoittavat sielunpaimentamisen lisäksi ainakin kaivos-, majoitus- sekä ravitsemustoimintaa ja ovat mukana vähittäiskaupassa.
&#8211; Varsinkin vanhat ihmiset tuppaavat olemaan nostalgisia. Joten profeetat saarnaavat toivoa, toisenlaista yhteiskuntaa kuin se, jossa ihmiset tänään elävät, selittää tohtori Josiah Taru, joka tutkii uskonnollisia ilmiöitä houstonilaisessa <a href="https://boniuk.rice.edu/">oppilaitoksessa</a> Texasissa.
&#8211; Uskonto tarjoaa nuorille tunteen siitä, että kaiken romahtaessa ympärillä elämässä kuitenkin mennään eteenpäin. Talous on kurjassa jamassa, eikä nuorille ole työpaikkoja, joten vauraissa profeetoissa nuorten toiveet ja unelmat tulevat lihaksi.

Profeetat kovassa nosteessa Afrikassa – poliitikot jäävät suosiossa kauas taakse

Brexitin piti katkaista ulkomaisen työvoiman vyöry saarivaltakuntaan mutta toisin kävi. Nyt töihin tullaan Euroopan ulkopuolelta perheen kanssa ja väentulo on suurempaa kuin koskaan. Vaalit ovat pian ovella ja konservatiivihallituksen aikaansaannoksiin ovat tyytymättömiä sekä omat että oppositio.

Maahanmuuttoa kuvaavat käppyrät sojottavat tuimasti ylöspäin ja se lyö paatuneet journalistitkin ällikällä:
&#8211; On vaikea pukea sanoiksi, miten valtaisaa siirtolaisuus Britanniaan nyt on, nettomaahanmuutto ei koskaan ole ollut näin korkealla tasolla, <a href="https://twitter.com/EdConwaySky/status/1727657294127608255">todistelee</a> brittitoimittaja viestipalvelu X:ssä grafiikan kera.
Konservatiivihallitus lähti aikoinaan siitä, että maahan saisi muuttaa korkeintaan 100 000 ihmistä vuosittain. Siirtolaisuuden myötä väkiluku Englannissa ja Walesissa kasvoi viime vuonna Guardianin <a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2023/nov/23/net-migration-to-uk-hit-record-745000-in-2022-revised-figures-show#:~:text=Net%20migration%20to%20UK%20hit%20record%20745%2C000%20in%202022%2C%20revised%20figures%20show,-Office%20for%20National&amp;text=Net%20migration%20boosted%20the%20UK,furious%20response%20from%20rightwing%20Conservatives.">mukaan</a> kuitenkin 745 000 henkilöllä. Nopeinta tahtia sitten 1960-luvun.
Laiton maahantulo ja turvapaikanhaku ovat vain osittainen syy ihmisvyöryyn, sillä Britanniassa <a href="https://www.gov.uk/government/statistics/immigration-system-statistics-year-ending-june-2023/how-many-people-do-we-grant-protection-to#:~:text=There%20were%2078%2C768%20asylum%20applications,been%20decreasing%20again%20in%202023.">jätettiin</a> kesäkuun 2022 ja kesäkuun 2023 välisenä aikana 78 000 turvapaikkahakemusta.
Britit eivät halua töihin hoitoalalle 
Nettomuuton kasvu – maahanmuuttajien määrä miinus maastamuuttajien määrä – johtuu pääasiassa töihin saapuvien ihmisten ja heidän perheidensä määrän kasvusta. He ovat tulleet erityisesti paikkaamaan kroonista työvoimapulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa.
Työviisumeiden määrä on kasvanut kaikkiaan 45 prosenttia ja hoitoalalle saapuville työntekijöille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut 157 prosenttia, <a href="https://www.gov.uk/government/statistics/immigration-system-statistics-year-ending-june-2023/why-do-people-come-to-the-uk-to-work">kertoo</a> konservatiivihallituksen tiedote.
&#8211; Elefantti olohuoneessa on siinä, että kovin harvat britit suostuvat tekemään töitä hoitoalalla kehnon palkkauksen takia, <a href="https://www.svd.se/a/GM7mpV/brexit-skulle-minska-invandringen-till-storbritannien-rusar#:~:text=Brexit%20fick%20inte%20bukt%20med,inf%C3%B6rdes%20efter%20uttr%C3%A4det%20ur%20EU.">toteaa</a> ajatuspaja Migrant Observatoryn Madeleine Sumption Svenska Dagbladetin lainauksessa.
Maahanmuutto vaalien keskeinen kysymys
Britteihin tulee työväkeä erityisesti Euroopan ulkopuolelta, sillä Brexitin jälkeen EU-kansalaiset tarvitsevat maahanmuuttoa varten viisumin. Tulijoita on erityisen paljon Intiasta, Nigeriasta ja Zimbabwesta.
Vihaiset parlamentin konservatiiviedustajat vaativat nyt, että pääministeri Rishi Sunak pudottaa nettomaahanmuuton korkeintaan 250 000 henkilöön vuodessa.
Monet edustajista ovat tulleet valituksi työväenpuolueen perinteisiltä alueilta, ja maahanmuutto on todennäköisesti polttava kysymys viimeistään tammikuussa 2025 pidettävissä parlamenttivaaleissa.
Gallup-johdossa olevan oppositio paukuttaa omaa viestiään ja julistaa, että konservatiivihallitus on epäonnistunut sekä maahanmuutto-, että pakolaispolitiikassa, kuten myös maan taloudenpidossa.

Brexit ei auttanut, kovempia keinoja kaivataan: Britanniaan muuttaa enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin

Dieselpolttoaineen hinta näyttää vakiintuvan bensaa kalliimmaksi. Ajoittain jopa ysikasi on dieseliä halvempaa. Dieselautoilija joutuu kaiken muun päälle pulittamaan käyttövoimaveroa satoja euroja vuodessa. Nykyhinnoilla kyse on rangaistusverosta.

Bensiinin halvimmat <a href="https://www.polttoaine.net/">hinnat</a> torstaina: Ysivitonen Kouvolassa 1.928 euroa litralta, ysikasi Ylivieskassa 2.039 euroa. Diesel on jo jonkin aikaa ollut bensaa kalliimpaa ja nyt lähes tasoissa ysikasin kanssa eli halvin dieselpolttoaine Salossa 2.034 euroa.
Koko maan liikennepolttoaineiden keskihinnat: 2.070 bensa 95, 2.171 bensa 98 ja 2.166 diesel. Autoilija voi lohduttautua sillä, että diesel on vielä <a href="https://www.globalpetrolprices.com/diesel_prices/">kalliimpaa</a> Hong Kongissa ja Zimbabwessa.
Raakaöljy on halventunut merkittävästi loppukesän aikana ja se näkyy myös polttoainepumpulla. Venäjän hyökättyä Ukrainaan <a href="https://www.investing.com/commodities/brent-oil">Brent</a> öljy maksoi 120 dollaria barrelilta ja nyt 91 dollaria.
Dieselauto monelle ainoa mahdollinen
Polttoaineiden raju <a href="https://stage.sudev.fi/antikainen-pommi-tulossa-hallitus-aikoo-nostaa-polttoaineveroa/">hinnannousu</a> on kurittanut sekä suomalaisia kotitalouksia että kuljetusalaa. Dieselin hinta on vuodessa lähes tuplaantunut, mikä vaikuttaa henkilöautoilijan lisäksi dieseliä käyttävän kuljetusalan kustannuksiin ja sitä kautta jokaiseen kuluttajaan.
Dieselautojen käyttövoimavero on 5,5 senttiä per päivä jokaiselta alkavalta auton 100 kilogrammalta. Keskikokoisen dieselauton käyttövoimavero on siten 300–400 euroa vuodessa. Löpöä sillä saisi päivän hinnalla vuodessa lähes 200 litraa.
Suomessa on edelleen yli 700 000 dieselkäyttöisiä autoa eli yli neljännes koko henkilöautokannasta. Monet näistä autoista ovat käytössä maaseudulla, jossa dieselauto on usein hinnaltaankin ainoa mahdollinen kulkuneuvo, kun julkista liikennettä ei ole.

Diesel jo bensaa kalliimpaa – käyttövoimavero on nyt rangaistusvero

Taleban-joukoissa kiduttajana toiminutta miestä ei haluta karkottaa Iso-Britanniasta, koska sisäministeriön mukaan on olemassa vaara, että hän joutuisi Afganistanissa kidutetuksi. Kyseessä ei ole läheskään ainoa länsimaihin tullut turvapaikanhakija, joka on itse syyllistynyt sotarikoksiin. 
Entinen Talebanin turvallisuusjoukkojen upseeri on saanut oikeuden jäädä Britanniaan <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-10681479/Taliban-torturer-NOT-deported-UK-case-TORTURED-himself.html">vedottuaan</a> siihen, että karkotus takaisin Afganistaniin vaarantaisi hänen ihmisoikeutensa, koska hän saattaisi joutua itse kidutettavaksi.
Sisäministeriö hyväksyi miehen turvapaikkavalituksessa esittämän väitteen todeten, että kidutetuksi joutumisen riski on todellinen ja että karkotus rikkoisi miehen ihmisoikeuksia.
Yleni lapsisotilaasta kiduttajien päälliköksi
Nyt 42-vuotiaaksi itseään väittävä mies värvättiin Taleban-joukkoihin lapsisotilaana 1990-luvulla. Taisteltuaan eturintamalla Talebanin vallatessa Kabulin kommunistihallitukselta vuonna 1995 mies yleni nopeasti. Hänestä tuli vankien kiduttamisesta vastaava upseeri.
Kuulustelijana toimiessaan mies kohdisti vankeihin erilaisia kidutustoimia, kuten ruoskintaa, nukkumisen estämistä ja &#8221;vesilautailua&#8221; eli hukkumisen simulointia. Hänen alaisuudessaan toimi muitakin kiduttajia.
Jo toista kertaa turvapaikkaa hakemassa
Mies saapui Britanniaan turvapaikanhakijana ensimmäisen kerran vuonna 2006, mutta tuolloin hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin ja hänet käännytettiin muutaman kuukauden kuluessa. Vuonna 2010 hän tuli uudelleen hakemaan turvapaikkaa, mutta silloinkin hänen turvapaikkahakemuksensa hylättiin. Hän sai silti jäädä maahan.
Uusimmassa turvapaikkavalituksessaan mies vetosi siihen, että ensimmäisen Afganistaniin palautuksen jälkeen hän oli jäänyt Talebania vastaan taistelevan Pohjoisen liiton vangiksi ja joutunut kidutetuksi. Kidutus oli aiheuttanut hänelle &#8221;monimutkaisia henkisiä ongelmia&#8221;.
Niinpä Britannian sisäministeriö myönsi hänelle toistaiseksi voimassa olevan oleskeluluvan Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti. Häntä ei yritetä palauttaa Afganistaniin, jossa hänen oma ryhmittymänsä Taleban on nykyään vallassa.
Myös Mugaben kiduttaja sai jäädä Britanniaan
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Britannia on ottanut vastaan entisen kiduttajan turvapaikanhakijana. Zimbabwen entisen diktaattorin Robert Mugaben henkivartijana toiminut Phillip Machemedze sai vuonna 2011 jäädä Britanniaan, vaikka oli kotimaassaan syyllistynyt raakoihin väkivallantekoihin ja kidutukseen.
Myös Machemedzen tapauksessa oleskelulupaa <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-2002340/Philip-Machemedze-enjoyed-Mugabes-torturer--judge-says-human-right-stay-taxpayers-expense.html">perusteltiin</a> ihmisoikeuksilla, eli sillä, että hän olisi itse vaarassa joutua kidutetuksi tai teloitetuksi, jos hänet palautettaisiin Zimbabween. Karkotuksen kieltävän päätöksen tehnyt tuomari oli tietoinen Phillip Machemedzen rikoksista, koska tämä oli turvapaikkahakemusta tehdessään myöntänyt toimineensa kiduttajana ja jopa kertonut nauttineensa tehtävistään.

Kiduttaja-talebania ei karkoteta Britanniasta – saattaisi joutua itse kidutetuksi Afganistanissa

Afrikka-komissaari Jutta Urpilaisen mielestä Afrikkaan pitäisi pumpata nyt rahaa korona-apuna tai millä tahansa tekosyyllä, koska se on sijoitus tulevaisuuteen. &#8211; Näinköhän on? Entäs Kreikan lainat, paljonko tienattiin? Entäs kotimaan hätätila? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen.

Afrikka on manner, jossa on valtavasti luonnonvaroja ja siksi monet Euroopan maat perustivat sinne aikoinaan siirtomaita.
&#8211; Afrikan maiden itsenäistyessä siellä on edelleen valtavat luonnonvarat. Myöskään ongelmia väestön ruokkimiseen ei pitäisi olla, koska Afrikassa on mahdollista saada jopa kolme satoa vuodessa. Maan alla on vettä yllin kyllin kasteluvedeksi, jopa Saharan alla on valtava vesivaranto! Me täällä Pohjolassa yritetään saada edes se yksi sato vuodessa. Meidänkö pitää nyt pumpata rahaa Afrikkaan, kun he eivät itse pysty viljelemään tehokkaasti? Missähän se ongelma on? ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jukka Mäkynen.
Kehitysapua pumpataan avuttomille
Mäkysen mukaan ongelma on monimutkainen ja siitä on vaikea puhua niin, ettei se suututtaisi vihervasemmistolaisia.
&#8211; Tottakai hädänalaisia pitää auttaa, mutta niin ettei syntyisi riippuvuussuhdetta avunantajaan tai että välissä olisi valtavia, vähintäänkin kyseenalaisia ”avustusjärjestöjä”. Kehitys- ja ruoka-avun pumppaaminen joihinkin maihin niin, ettei paikallisväestö enää kykene itse mihinkään, on mielestäni kaikin puolin edesvastuutonta ja typerää.
&#8211; Sen sijaan se, että jollekin annetaan eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi, on toimivaa kehitysapua. Tietenkin, jos tätä apua ei haluta riippuvaisuuden takia hyödyntää, niin se on kyllä sitten jo oma vika ja kurja olo itse aiheutettua, Mäkynen sanoo.
Afrikkalaiset opetettu saamattomiksi
Mäkysen mielestä kenenkään ei tulisi olettaa, että joku muu aina tulee ja huolehtii ruokaa pöytään tai kylälle kaivon.
&#8211; Suurimpana syyllisenä Afrikan ahdinkoon pidän länsimaisia maailmanparantajia, jotka lievittävät omaatuntoaan rahallisella kehitysavulla ja ruoka-avulla. Juuri he ovat opettaneet afrikkalaiset saamattomiksi.
&#8211; Porakaivoja on nyt tehty miljardeilla ja sillä rahamäärällä Afrikan pitäisi olla lähes reikäjuustoa. Vaan eipä ole. Rahat ovat menneet aivan muihin hankkeisiin ja korruptiona heimopäälliköiden ökyautoihin, Mäkynen muistuttaa.
Mustien rasismi ajoi osaajat pois
Ylen viimeisimmän uutisen mukaan eteläinen Afrikka on kärsimässä nälänhädästä ilmastonmuutoksen seurauksena.
&#8211; En ole samaa mieltä. Onkohan perimmäinen syy kuitenkaan ilmastonmuutos? Valkoihoiset farmarit olivat tehneet kovan työn esimerkiksi Zimbabwessa ja saaneet maan tuottamaan. Maata kutsuttiin jopa “Afrikan leipäkoriksi”.
&#8211; Nyt mustien rasismin ja vallanhimon vaikutuksesta valkoiset maatilalliset on ajettu pois, heitä on murhattu ja kidutettu &#8211; tilanne on muuttunut radikaalisti. Länsimainen maatalouden tietotaito on hiljalleen poistumassa eteläisestä Afrikasta, eikä paikallista farmaria, insinööriä ja moniosaajaa ole löytynyt tilalle, Mäkynen sanoo.
Apua vain vapaaehtoistyönä ja koulutuksena
Mäkysen mukaan koulutuksen ja tiedon puute on edelleen ongelmana kehitysmaissa, vaikka siihen on panostettu miljardeilla.
&#8211; Hyvänä esimerkkinä ovat alikehittyneistä maista tulleet siirtolaiset, jotka tulivat Kreikan Lesboksen saarelle. Siirtolaiset tietämättömyyttään kaatoivat saarella tuhansia oliivipuita polttopuiksi, jotka olivat paikallisväestön elinkeinoksi tarkoitettuja.
&#8211; Suosittelenkin, että rahahanat Afrikkaan suljetaan välittömästi. Sen sijaan annetaan koulutuksella ja tietotaidollamme eväät pystyä selviämään itse ja keksimään omia ratkaisuja tilanteiden selvittämiseksi. Kehitysapua voidaan antaa vapaaehtoistyönä ja koulutuksena &#8211; se on sitä kestävämpää kehitystyötä. Kuten tavataan sanoa, älä anna köyhälle kalaa, vaan opeta hänet kalastamaan.
Rahat kotimaisen koronakriisin hoitoon
Mäkynen käyttäisi kehitysapurahat työllisyyteen ja koronakriisin hoitoon kotimaassa.
&#8211; Jos rahaa pitää kehitysmaihin lahjoittaa, se voidaan tehdä henkilökohtaisesti vapaaehtoisena lahjoituksena, eikä lain määräämänä kiintiönä. Tämä olisi sitä lähimmäisenrakkautta, tasa-arvoa ja inhimillisyyttä, joka huomioi kaikkia osapuolia, sekä avunantajaa että avunsaajaa.

Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan

Euroopassa koronaa vastaan taistellaan sulkemalla alueita, pitämällä sosiaalista etäisyyttä ja korostamalla hygienian merkitystä. Afrikassa moiset ohjeet ovat usein hyödyttömiä, sillä pelkkä käsien peseminenkin on juoksevan veden puuttuessa mahdotonta. Afrikan koronatilanteesta raportoi Kurier-verkkomedia.
Korona jätti pitkään Afrikan rauhaan. Toiveissa oli jopa, että maanosan kuumasta ilmastosta johtuen virus jättäisi tulematta. Toisin kuitenkin kävi ja koronavirus on <a href="https://kurier.at/chronik/welt/coronavirus-afrika-als-tickende-zeitbombe/400791944">levinnyt</a> ainakin 40 Afrikan maahan ja Covid-19-tautiin kuolleita on virallisten tietojenkin mukaan yli tuhat.
Valtavat erot valtioiden välillä
Sudanin ja Zimbabwen välisessä Afrikassa eletään kädestä suuhun ja kansalaisten taloudelliset puskurit ovat haave vain. Ihmisillä voi olla useampia sairauksia ja monet kärsivät kroonisesta aliravitsemuksesta. Asiantuntijat pitävät juuri näitä valtioita Afrikan tikittävänä korona-aikapommina.
Kehittyneessä Etelä-Afrikassa on torstaihin mennessä <a href="https://www.businessinsider.co.za/coronavirus-in-south-africa-everything-we-know-about-covid-19-in-sa-2020-3">tilastoitu</a> 709 koronatartuntaa ja maahan on julistettu ulkonaliikkumiskielto, joka astuu voimaan perjantaina. Kielto on voimassa toistaiseksi ja ainakin 21 päivää, kertoo Business Insider. Sairastuneiden määrä kasvaa kiihtyvää vauhtia ja ihmisiä on jo tehohoidossa. Koronakuolemista ei ole vielä raportoitu.
Korona kasvaa köyhyydessä
Hygienia ja jatkuva käsien peseminen on kaiken ydin koronan vastaisessa taistelussa. Monessa Afrikan maassa peseytyminen kaatuu yksinkertaisesti siihen, että saippuaa ja juoksevaa vettä ei ole saatavilla. Ongelma ei koske yksin kaupunkeja, vaan se korostuu maaseudulla.
Vielä on mahdotonta ennustaa, millaisia vaikutuksia koronavirus saa aikaan maanosan eri valtioissa. Kuten Suomen Uutisissa on <a href="https://stage.sudev.fi/nahtiin-sitten-tamakin-paiva-useat-afrikan-maat-laittavat-rajat-kiinni-eurooppalaisilta-koronaviruksen-takia/">kerrottu</a>, Afrikan väestö on kuitenkin keskimäärin erittäin nuorta, vain kolme prosenttia mantereen asukkaista on yli 65-vuotiaita. Ja korona iskee lujimmin ikääntyneisiin ja monisairaisiin.
&nbsp;

Zimbabwe

Profeetat kovassa nosteessa Afrikassa – poliitikot jäävät suosiossa kauas taakse

Brexit ei auttanut, kovempia keinoja kaivataan: Britanniaan muuttaa enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin

Diesel jo bensaa kalliimpaa – käyttövoimavero on nyt rangaistusvero

Kiduttaja-talebania ei karkoteta Britanniasta – saattaisi joutua itse kidutetuksi Afganistanissa

Mäkynen: Ei enää senttiäkään rahaa Afrikkaan

Koronapommi tikittää Afrikassa – eurooppalaiset torjuntaohjeet käytännössä hyödyttömiä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025