

LEHTIKUVA
Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen
Vuoden loppusuoralla julkaistut talousennusteet povaavat Suomelle vaivaista prosentin tuntumassa olevaa talouskasvua. Yksi ennuste poikkeaa muista jyrkästi.
Suomen Pankin, valtiovarainministeriön ja OECD:n kasvuennusteet ovat hyvin yksimielisiä. VM ja OECD uskovat Suomen ensi vuoden talouskasvun olevan yhdessä prosentissa. Suomen Pankki arvelee kasvun jäävän 0,9 prosenttiin.
Kasvun hidastumisen syiksi ennusteet nojaavat pitkälti maailmankaupan supistumiseen. Lisäksi kasvumoottorin – Kiinan – talouskasvun hidastuminen on johtanut kokonaistuotannon taipumiseen. Kasvu painottuu nyt enemmän kuluttajien kuin vientiyritysten harteille.
Suomen velkataakka nousuun
Suomen valtiovelka lähtee SP:n katsauksen mukaan nousuun neljän vuoden supistumisen jälkeen. Maailmantalouden kasvun hyytymisen lisäksi valtio aloittaa elvyttävän talouspolitiikan, mikä lisää julkisia menoja.
SP kertoo katsauksessaan ennusteiden olevan epävarmoja juuri maailmantalouden tilanteen vuoksi. Keskuspankki arvioi euroalueen rahapolitiikan pysyvän kuitenkin kevyenä ja elvyttävänä ainakin parin seuraavan vuoden ajan.
Kauhuskenaario GnS Economicsilta
Kymmenen vuotta sitten maailmantalous oli tämän hetken tapaan nuupahtamassa. Todellinen talouden katastrofi alkoi Yhdysvalloista ja se yllätti voimakkuudellaan ja laajuudellaan myös Suomessa tuolloin laaditut talousennusteet.
Suomalainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics on pitkään varoittanut maailmantalouden huterasta tilasta. Yhtiön ennuste alleviivaa Yhdysvaltain rahoitusmarkkinoilla syyskuussa ilmennyttä häiriötä.
Tuolloin talouden putkistoksi kutsuttu rahoitusmarkkina ajautui Yhdysvalloissa paniikkiin, kun lyhytaikaisten vakuudellisten luottojen korot ampaisivat ylös kymmenen prosentin tuntumaan. Nyt pelkona on, että pankkien lakisääteisenä raportointipäivänä uudenvuodenaattona talouden putkisto menee jumiin korkojen ampaistessa uudelleen pilviin.
Rahoitusmarkkinapaniikki johtaisi inhaan ketjureaktioon, mikä sysäisi finanssikriisin tavoin talouden kaaokseen. Tämän syntyneen kaaoksen keskellä Suomen talous pakittaisi ensi vuonna peräti kuusi prosenttia.
Häiriölle monta syytä
Talouslehti Financial Times on koonnut mahdollisimman selkokielisen koosteen siitä, mitä rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut kahden viime vuoden aikana.
Rahoitusmarkkinoiden umpikuja johtuu siitä, että lyhytaikaisella luotolla (usein vain yksi vuorokausi) yritykset hoitavat päivittäistä rahoitustaan, mutta syyskuun 16. päivänä tätä rahoitusta ei ollut saatavilla totuttuun tapaan. Yhdysvalloissa neljä suurta pankkia hoitavat tätä päivittäistä luototusta lähestulkoon kokonaan.
Pankkien kassavarat alkoivat huveta vuonna 2017, kun Yhdysvaltain keskuspankki alkoi kutistaa tasettaan. Toisin sanoen keskuspankki myi markkinoille aiemmin ostamiaan Yhdysvaltain velkakirjoja. Jonkun piti ostaa ne. Suuret pankit ostivat velkakirjoja, mutta samalla niiden rahoitusmarkkinoille ”tarkoitettu” kassavarallisuus hupeni.
Yhdysvaltain elvyttävä talouspolitiikka kasvatti liittovaltion alijäämää ja se puolestaan toi markkinoille lisää Yhdysvaltain velkakirjoja. Ulkomaiset sijoittajat vetäytyivät Yhdysvaltain velasta Fedin koronnostojen vuoksi, mikä lisäsi yhdysvaltalaispankkien velkakirjaostoja kutistaen samalla niiden kassavaroja.
Maailmankaupan jännitteiden syvetessä monet sijoittajat luopuivat Yhdysvaltain velkakirjoista pankkien jatkaessa ostojaan. Lopulta rahoituksesta huolehtineiden pankkien kassavarat ehtyivät niin pahoin, että vene keikahti.
Vuoden lopussa jännitys tiivistyy
Vuoden viimeisenä päivänä pankit pitävät tavanomaisesti mahdollisimman tukevia kassareservejä, koska niillä on lakisääteinen raportointipäivä. Ja sen vuoksi arvellaan, että rahoitusmarkkinoilta loppuu käteinen.
Fed on vastannut pumppaamalla 490 miljardia dollaria ”rahoitusputkistoon” toivoen, että se riittää. Fedin panostuksen määrä kielii ainakin siitä, ettei rahoitusmarkkinahäiriöitä pidetä täysin satupuheina. Fedin väliintulo on tällä erää suurempi kuin vuonna 2008, jolloin markkinat ajautuivat täyteen kriisiin.
Talousmaailmalle vuoden loppu tarjoaa kuitenkin jännitystä. Onko kyseessä Y2K-paniikin kaltainen turha huoli vai hoippuuko talous taas kanveesiin?
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus on viemässä Suomea turmioon vastoin kansan tahtoa, sillä kansa ei äänestänyt tämän hallituskokoonpanon puolesta

Perussuomalaiset valtion talousarviosta: Kylmää kyytiä luvassa – kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy

Puisto: Suomalaiset voivat joutua euroalueen huonokuntoisen pankkisektorin maksumiehiksi

Perussuomalaiset: Elämme kriittisiä aikoja – ”Kilpailukyky ja ostovoima pelastettava”

Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Meri: ”Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille”

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Suomen talous supistui loppuvuonna – euroalueen talouskasvu lähes pysähtyi

Fed laittoi ”kaikki peliin” – pörssit jatkavat luisujaan
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








