

KUVAKAAPPAUS/YOUTUBE
Talousprofessori Matti Virén: Missä ovat korvaavat elinkeinot niiden tilalle, joita hallituksen ilmastotoimilla ajetaan alas?
Matti Virén muistuttaa, että hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan seuraukset tulevat kohdistumaan lähinnä pienituloiseen kansanosaan. – On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia.
Kehysriihiveivauksen jälkeen pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu edelleen työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa on tällä hetkellä yli 600 000 ihmistä työtä vailla, joista täysin työttömiä yli 300 000. Työttömyys on kasvussa.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo kansanedustaja Ville Tavion vetämässä talousdebatissa ihmettelevänsä sitä, että talous- ja työllisyyspoliittinen keskustelu on Suomessa muuttunut kovin yksipuoliseksi.
– Keskustelussa unohtuu toistuvasti se, että maahanmuuttajien työllisyysaste on melkein parikymmentä prosenttia alempi kuin kantaväestöllä. Se ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesti ongelma. Jos sitten katsotaan lukujen pinnan alle, niin voidaan myös havaita, että maahanmuuttajataustaisten ansiotaso on jopa 40 prosenttia alhaisempi kuin kantaväestöllä.
– Sehän merkitsee sitä, että kun samalla otetaan huomioon progressiivinen verotus, maahanmuuttajilta saatavat verokertymät ovat olennaisesti pienemmät kuin kantaväestöllä.
Miksi haalia maahanmuutosta nettohävikkiä?
Virén huomauttaa myös, että maahanmuuttajat tyypillisesti tarvitsevat – ja myös käyttävät – julkisia palveluja kantaväestöä enemmän.
– Edellä mainitut tosiasiat huomioon ottaen, en ymmärrä, miten tilanne voitaisiin ratkaista siten, että me lisäämme maahanmuutolla julkisen sektorin nettorahoitustaakkaa. Mitä hyötyä siitä oikein on? Virén kysyy.
Talousprofessorin mukaan Suomeen ei kannattaisi tuoda lisää maahanmuuttajia, joiden kuukausipalkka jää alle 3 000 euron, sillä muuten maahanmuutosta kertyy nettohävikkiä julkiselle sektorille.
– Tällä hetkellä julkinen sektori on vahvasti alijäämäinen, joten on vaikea ymmärtää, miksi ottaisimme tässä tilanteessa ”lisää takkiin”, ei kai se voi olla ratkaisu ongelmiin, Virén ihmettelee.
Markkinoiden pelisääntöjen sotkemisella on seurauksensa
Marinin hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsi on asettanut oman tavoitteensa huomattavasti maltillisemmin, eli vasta vuoteen 2045 ja Ranska jopa vuoteen 2050.
Valtioneuvosto on vain muutama viikko sitten teettänyt selvityksen ilmastotoimien vaikutuksesta työllisyyteen. Tutkimus on saattanut jäädä monelta huomaamatta, sillä media ei ole siitä innostunut. Syykin lienee selvä: selvityksessä todetaan, että Suomen muita EU-maita pidemmälle menevät ilmastotoimet vaikuttavat heikentävästi työllisyyteen.
Virén ei ole yllättynyt selvityksen tuloksista.
– On melko lailla selvää, että ilmastopolitiikan rajulla kiristämisellä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Markkinataloudessa on tietyt pelisäännöt, joiden varassa se toimii. Jos tehdään interventioita, muutetaan pelisääntöjä ja estetään jokin toiminta markkinoilla – esimerkiksi kielletään hiilen käyttö – niin tietenkin seuraukset ovat negatiivisia.
– Sellainen politiikka on lähes raivostuttavaa, jossa tehdään konkreettinen päätös, josta tiedetään, että päätöksen seurauksena satoja tai tuhansia ihmisiä jää työttömiksi ja ainoa lohdutus heille on, että he voisivat ehkä työllistyä uusien innovaatioiden avulla. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä ne innovaatiot voisivat olla ja mitkä ovat korvaavia elinkeinoja niiden tilalle, joita ilmastotoimien varjolla ajetaan alas, Viren ihmettelee.
Miljonäärillä on varaa olla edistyksellinen
Virén huomauttaa, että muutenkin valtaosa ilmastotoimista on vaikutuksiltaan regressiivisiä, eli vaikutukset kohdistuvat pitkälti pienituloisiin.
-Kun ilmastotoimien nimissä nostetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hintaa, niin onhan se selvää, että vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin ihmisiin. Ilmastotoimet eivät juurikaan vaikuta hyvin toimeentulevien ja turvattua elämää elävien ihmisten, kuten valtion virkamiesten arkeen.
Virenin mukaan miljonäärillä on aina varaa olla edistyksellinen, vaikka sitten ilmastoasioissa.
– Mutta jos ajatellaan syrjäseuduilla asuvia ihmisiä, niin kyllä ilmastotavoitteiden nimissä tehtävät toimet ”raapaisevat” konkreettisesti juuri heidän elämäänsä. Sitä ei vain ole laskettu, kuka eniten ”saa nokkiinsa” kunnianhimoisista ilmastotoimista.
Olisi rehellistä kertoa, miksi elvytyspakettia ajetaan läpi
Hallituksen koronaelvytyksen kärkihanke näyttää olevan elvyttää asiansa huonosti hoitaneiden eteläisen Euroopan veronkiertomaita, kuten Italiaa, EU-velkaelvytyksellä.
Lähteekö Suomen vienti vetämään, kun Italiaan lapioidaan rahaa EU-elvytyspaketin kautta? Virénin mielestä tilanne on absurdi.
– Elvytyspakettia kuvataan ”ainutkertaiseksi” ratkaisuksi. Kuitenkin samalla toistellaan, kuinka hyvä ratkaisu paketti on. Miksi sitä ainutkertaisuutta pitää korostaa, jos kuitenkin samaan aikaan kuulemme hokemia, kuinka hyvä paketti tämä oikein onkaan? Nämä tarinat pitäisi siirtää sivuun.
Virénin mukaan olisi rehellisempää vain kertoa, mistä syystä on nyt tehty poliittinen päätös edistää elvytyspakettia.
– Pitäisi siis suoraan kertoa, onko taustalla esimerkiksi painostusta hyväksyä paketti. Pitäisi myös myöntää, että elvytyspaketti on enemmänkin poliittinen ratkaisu, joka ei ole perusteltavissa taloudellisella hyödyllä, koska taloudellisesti ratkaisu ei ole hyvä.
Suomella ei ole varaa auttaa muita
Viren katsoo, että elvytyspaketin keskeinen piirre, tulonsiirrot, on jäänyt sivuseikaksi keskustelussa elvytyspaketista.
– Siis juuri se, mitä aikaisemmin ei ole EU-järjestelmässä ollut, eli nyt tehdään massiivisia tulonsiirtoja ja avustetaan tiettyjä maita, osin niiden epäonnistuneen talouden ja osin menetetyn kilpailukyvyn vuoksi.
Virenin mukaan skenaario on pelottava, koska Suomella ei ole taloudellisia reservejä ryhtyä auttamaan asiansa huonosti hoitaneita EU-maita.
– Suomen talous ei kasva, ja tiedossa on vain entistä suurempia julkisen sektorin menoja, esimerkiksi ikääntymisen seurauksena. Jatkossa EU-tulonsiirrot tulevat kasvamaan – ja kun me olemme kerran hyväksyneet tämän ajatuksen, niin onko enää olemassa tapaa joilla niistä voitaisiin luopua? Virén kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkiset palvelut punavihreä ilmastopolitiikka EU-tukipaketit hiilineutraalius työpaikat tulonsiirrot halpatyövoima Ville Tavio Matti Virén Velkaantuminen hallitus talous työttömyys Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Perussuomalaiset jätti Sanna Marinin hallitukselle välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista – Tavio vertaa hanketta tuhopolttoon: ”Kaikkien aikojen huonoin diili”

Talousprofessori Matti Virén lyttää EU-elpymispaketin: ”Julkisten menojen kasvu myrkkyä kustannuskehitykselle ja kilpailukyvylle – ei tahdo millään mennä jakeluun poliitikkojen keskuudessa”

Taloustieteen emeritusprofessori Virén valtioneuvoston EU-elvytyspaketin saldosta: ”Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että elvytysvaikutus on nolla”

Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua

Hallitus vie työpaikkoja pois ja tuo tilalle halpatyövoimaa polkemaan palkkoja – Grönroos: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka enää puolustaa suomalaista työtä”

Tavion vappupuhe korosti itsenäisyyttä, työtä sekä kieltä ja kulttuuria: ”Tarvitsemme tervettä kansallista itsetuntoa, emmekä jatkuvaa nöyristelyä joka suuntaan”

EU:n elpymispaketin ratifiointiin hoputetaan – EU-velan selkeä takaisinmaksusuunnitelma loistaa poissaolollaan

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








