

Lehtikuva Seppo Samuli
Toimitus suosittelee
Talousprofessori Thomas Piketty kutsuu euroaluetta hirviöksi – ”Das Monster Eurozone”
Ranskalainen taloustieteen professori Thomas Piketty on tämän hetken tunnetuimpia taloustieteilijöitä maailmalla. Hän julkaisi vuonna 2013 noin 800 sivuisen kirjan ”Capital in the Twenty First Century”. Der Spiegelin mukaan ranskalainen taloustieteen professori Piketty julkaisee lähiaikoina Saksassa uuden teoksen ”Die Schlacht um den Euro” eli ”Kamppailu eurosta”.
Spiegelin haastattelema Piketty kertoo suhtautuvansa erittäin kriittisesti eurojärjestelmään ja kritisoi harjoitettua talouspolitiikkaa ja eurokriisin ratkaisukeinoja. Hän katsoo julkisten talouksien saneerauksen kasvattaneen työttömyyttä ja lisänneen tuloeroja. Piketty iloitsee Syrizan vaalivoitosta Kreikassa ja uskoo, että se voi kääntää koko euroalueen talouspolitiikan suunnan.
– Harjoitettu politiikka on luonut syvän luottamuskriisin koko euroalueelle, hän väittää.
Saksalainen kurinalainen talouspolitiikka Pikettyn mukaan ei sovi kaikille maille, ja hän pitää euroaluetta täysin keskeneräisenä luomuksena. Yhteinen raha ja rahapolitiikka edellyttävät tuekseen yhteistä finanssipolitiikkaa, eurobondeja ja tulonsiirtoja. Hänen mukaan tarvittaisiin laaja yhteisvastuu, jotta euroalue voi selvitä kriisistä ja menestyä tulevaisuudessa. Fiskaalinen unioni on siis Pikettyn mukaan tarpeen. Toisaalta Piketty myös myöntää, että vallan keskittämisellä Brysseliin on suuri vastustus kansalaisten keskuudessa ja aivan erityisesti hänen kotimaassaan Ranskassa.
– Meillä on yhteisvaluutta 19 maassa, mutta kullakin maalla on oma veropolitiikkansa. Maiden harjoittama finanssipolitiikka poikkeaa toisistaan. Tämä ei voi toimia. Olemme luoneet eurojärjestelmän myötä hirviön, Piketty toteaa.
Uudistuskyvytön Ranska
Piketty myös suree sitä, että Ranskan painoarvo EU:ssa on vähentynyt ja Ranska on ollut kyvytön uudistumaan. Hän kritisoi voimakkaasti Ranskan presidenttiä Hollandea.
Piketty on myös erityisen huolissaan siitä, että suuret monikansalliset yritykset kiertävät verojen maksua ja harjoittavat hyvin aggressiivista verosuunnittelua maailmanlaajuisesti. Hänestä pääomien siirtyminen veroparatiiseihin pitäisi pystyä estämään kansainvälisellä yhteistyöllä.
Pikettyn motto on selvästikin se, että nykyisenkaltaisessa kapitalistisessa maailmantaloudessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Mitä Piketty sanoi Suomesta?
Pikettyn kirja (noin 800 sivua) on saanut valtavaa huomiota maailmalla. Teosta on myyty jo 1,4 miljoonaa kappaletta, mikä lienee ennätys alallaan. Myyntiä on ollut suunnilleen yhtä paljon Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Lähes kaikki taloustieteen huippunimet maailmalla ovat arvioineet teosta, viimeksi Suomessa Björn Wahlroos uudessa kirjassaan.
Jesper Roine on julkaissut Suomessa kirjasta tiivistelmän ja arvion nimeltä ”Pääoma 2000-luvulla, kooste ja Pohjoismainen näkökulma”.
Perintöveron suuruudeksi Piketty on suositellut 50-60 prosentin veroa ja suurten perintöjen osalta 80 prosenttia. Piketty kuitenkin pitää Suomen 44 prosentin kokonaisveroastetta ja julkisen sektorin menojen suhdetta BKT:een 58 prosenttia hyvin korkeana. Ne eivät voi enää kasvaa. Piketty on aktiivisesti kritisoinut veroparatiiseja ja suurten monikansallisten yritysten verojen kiertoa äärimmäisen aktiivisella verosuunnittelulla. Piketty ei vastusta kaikkia tuloeroja vaan ainoastaan epäoikeudenmukaisia ja liiallisia.
Piketty esitti kirjassaan, miten talouskasvu, varallisuuden karttuminen, pääoman ja työn tulo-osuudet sekä henkilöiden välinen tulonjako on kehittynyt ja tulee kehittymään tulevaisuudessa yksityisomistukseen perustuvassa kapitalistisessa taloudessa.
Pikettyn pääväittämä on se, että tulo- ja varallisuuserojen jatkuva kasvu vaikuttaa haitallisesti talouksien kasvuun pitkällä ajalla.
Pikettyn aikaisempaa kirjaaa on kritisoitu voimakkaasti, ja jopa hänen käyttämiään tulonjakoa koskevia tilastoja vastaan on hyökätty. EVA:n johtajan Matti Apusen mielestä tiedotusvälineet suosivat Pikettyä ja salailevat Pikettyyn kohdistuvaa kritiikkiä.
Suomessa Piketty palkittiin Yrjö Jahnssonin säätiön taloustieteen palkinnolla vuonna 2013.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Syrizan Lapavitsas esittää Kreikan ratkaisuksi euroeroa

FT: Euron ja EU:n vastustamiseen on järkiperäisiä syitä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








