Taloustieteen emeritusprofessori Virén: Koronakriisin jälkeen sopeutus vain menoleikkauksin

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ei nostaisi suomalaisten verotusta koronakriisin aiheuttamien talousvaikeuksien sopeuttamiseksi. Virén leikkaisi julkisia menoja, jotka ovat hänen mukaansa ehättäneet paisua länsimaiden kärkisijoille. Hän kirjoitti aiheesta Uuden Suomen Puheenvuorossa.

Virén ottaa kantaa työelämäprofessori VTT Vesa Vihriälän vetämän selvitystyöryhmän loppuraporttiin. Virén antaa tunnustusta työryhmälle siitä, että selvityksessä on pyritty hakemaan koronakriisille hintalappua – ja myös tämän hintalapun merkitystä Suomen kansantaloudelle.

Sen sijaan Virén oudoksuu Suomelle esitetystä tiekartasta kriisin jälkeiseen elämään. Työryhmä esittää parin elvytysvuoden jälkeen sopeutustoimia. Niitä olisivat verojen korotukset, julkisen menojen leikkaukset ja rakenteelliset uudistukset.

Verotus jo umpikireää

Virén tyrmäisi suorilta kaikki veronkorotusajatukset. Hänen mukaansa suomalaisten verotus on jo nyt kireää, eikä esimerkiksi arvonlisäverotukseen riittäisi mikään pieni korotus. Kohoavat verot siirtyvät lähes sellaisinaan myös työn, tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Jo ennestään vaikeuksissa oleva kilpailukyky maailman markkinoilla heikentyisi.

Hänen mielestään verotus on Suomessa siksi kireää, että verorahoilla laahataan perässä jättimäistä kivirekeä, julkista sektoria.

Tästä syystä sopeutustoimet tulisi kohdistaa nimenomaan julkisten menojen leikkauksiin. Virén kirjoittaa, ettei leikkauskohteita näytä juuri koskaan putkahtavan esille. Niitä silti on. Hän antaa esimerkin Uudesta-Seelannista, jossa julkisen sektorin kokoa pudotettiin suhteessa bruttokansantuotteeseen useita prosenttiyksiköitä.

– Eikä maasta ole mitään hirviövaltiota tullut, Virén muistuttaa.