Taloustieteen emeritusprofessori Virén varoittaa elpymisvälineen korkoansasta

Suomi saa velkarahaa huokeammalla korolla. Välimeren mailla on toinen tilanne: maiden lainakorot ovat EU:n korkoa korkeammat. Korkoerojen vuoksi jälkimmäiset maat hyötyvät merkittävästi EU:n yhteisvelasta. Suomelle tämä merkitsee tulonsiirtoa eteläisiin maihin. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kirjoitti aiheesta Puheenvuoron blogissaan.

Professori Matti Virén hämmästelee kansanedustaja Johannes Koskisen (sd.) laskelmia siitä, että Suomen kokema korkohaitta häviää elpymisvälineen pitkään takaisinmaksuaikaan ja pirteään talouskasvuun.

Virénin mukaan tällainen olettamus vaatii keskenään yhteensopimattomia talousmuuttujia. Korkotason pitäisi pysyä nollan tuntumassa vuosikymmenten ajan samaan aikaan, kun inflaatio ja talouskasvu porskuttelisivat noin kahden prosentin nousussa.

– Ongelma vaan on, että tällainen skenaario ole mahdollinen, Virén huomauttaa.

Merkittävä korkoansa

Hänen mukaansa Koskisen esittelemässä skenaariossa korot eivät todellakaan pysy nollassa. Suomen elpymisvälineen maksuosuus (6,6 miljardia euroa) kaksinkertaistuisi helposti Koskisen talouskasvuvisiossa.

Virén huomauttaa toisin sanoen merkittävästä ”korkoansasta”. Nollakorkoja on ylläpidetty erityisesti siksi, että erityisesti Italian talouskasvu on junnannut paikoillaan.

Lisäpaketteja odotellessa

Virén muistuttaa, ettei kyseinen EU-paketti jääne ainutkertaiseksi. Mahdollisilla uusilla paketeilla olisi sama Suomen taloushaitta kuin nyt viriteltävällä paketilla. Hän ei tarkastele vaihtoehtoa, että Suomi olisikin yhtäkkiä nettosaajamaiden joukossa uusien pakettien kohdalla.

Hänen mukaansa Kreikan ja Italian velkaisuusasteet ovat niin korkeita, ettei EU:lla kenties ole muuta vaihtoehtoa kuin velkaantua näiden maiden puolesta. Hän arvelee, ettei EU:n velkaantuminen pysähdy tähän.

– Mutta miksi se pysähtyisi, jos halpaa rahaa on yllin kyllin tarjolla? Virén kysyy.