

Yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen esittelee tutkimustuloksia.
Toimitus suosittelee
Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – ”eniten menetettävää”
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen esitteli keskiviikkona Suomen Uutisten tilaaman maahanmuuttotutkimuksen tuloksia. Hänen mukaansa 25-50-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein kriittisimmin, koska heillä on sen myötä eniten menetettävää.
Rahkonen kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla pidetyn tilaisuuden alussa, että suurin osa suomalaista osa ajatteli jo 2010, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhää tai aivan liian löyhää. Siirtolaiskriisi ei ole muuttanut perussuhtautumista dramaattisesti.
– Mielipidemittauksissa mitataan ensi sijassa sitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena. Mikä on hyvin ja oikein yhteiskunnassa. Päivänpoliittiset virtaukset eivät vaikuta niin paljon kuin voisi luulla, Rahkonen täsmensi.
Nuoret kaikkein kriittisimpiä
52 prosenttia suomalaista sanoo, että maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää.
– Kuten usein tutkimuksissa, miehet kannattavat kovempaa linjaa. Naiset painottavat keskimäärin humaanimpia, pehmeämpiä arvoja.
– Kaikkein kriittisimmät kansalaiset löytyvät yhteiskunnan tukipilareista, niistä jotka täällä kaikkein eniten töitä tekevät ja tulevaisuuttaan rakentavat. 25-34-vuotiaat ovat kriittisimpiä. He kannattavat kaikkein tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa.
– Joskus ehkä kuvitellaan, että nuoret ovat kovin kansainvälisiä ja maahanmuuttomyönteisiä. Tämä on kuvitelma, myytti. Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat suhteellisen kriittisiä.
– Kyllä se kriittisyys on selvästi kasvanut heillä, jotka pelkäävät että tilanne tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin.
Puolentoista vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna keskiryhmissä kriittisyys on lisääntynyt selvästi. 25-49-vuotiailla on kriittisyys lisääntynyt eniten.
Ikäihmiset suopeampia
Vanhimmat ihmiset, yli 65-vuotiaat ovat kaikkein suopeimpia. Heissä on vähiten heitä, joiden mielestä pitäisi tiukentaa.
Rahkosen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että eläkkeelle päässeet ihmiset ovat siirtolaiskriisin suhteen päässeet kuin koira veräjästä. Heillä on aikaa ajatella muitakin asioita.
– Nuorilla on tilanne päällä – fokus keskittyy omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja selviämiseen. Ehkä pelätään lapsiperheissä sitä, että lisääntyvä maahanmuutto lisää kilpailua työpaikoista ja sosiaaliturvasta.
Iäkkäimmillä henkilöillä luvut ovat pysyneet samoina kuin puolentoista vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.
Kysymys on hyvin puoluepoliittinen. Perussuomalaisten kannattajat ovat ihan omilla linjoillaan. Maahanmuutto on erityiskysymys, missä perussuomalaisten kannattajat eroavat muusta väestöstä.
Hallituspuolueet oppositiota kriittisempiä
Rahkosen mukaan hallitus-oppositio-erot heijastuvat tuloksiin.
– Muissa hallituspuolueissa ollaan ”punaisemmalla” alueella. Tässä näkyy hallitus-oppositioasetelma selvästi. Vaikka RKP on porvaripuolue, niin näissä asioissa he ovat vihreiden ja vasemmiston linjoilla.
Suomalainen oikeudentaju – tehdään sovitun mukaan
Tässä nähdään, että suomalainen ajatusmaailma on se, että olisi parempi että asiat saataisiin hoidettua virallista reittiä.
– Suomalainen oikeudentaju on hyvin kehittynyt. Halutaan, että asiat menevät oikeudenmukaisesti ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässä eroamme monista muista kansoista. Arvomme ovat hyvin pragmaattisia ja käytännönläheisiä.
– Summa summarum: kun asiat saadaan hoidettua virallista reittiä, niin kyllä sieltä sitten kiintiöpakolaisiakin jonkun verran voidaan ottaa. Mutta on huomattava, että punaista (=kielteistä) on enemmän kuin vihreätä (=myönteistä).
Rajatarkastuksia tai -valvontaa kannattaa 65 prosenttia kansalaisista. Niin ikään Ruotsista tulijoiden palauttaminen saa kannatusta (59 prosenttia).
– Turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen jakaa suomalaiset kahtia. On ne, joiden mielestä nykykäytäntö on sopiva ja ne, joiden mielestä pitäisi olla tiukempaa. Onko varaa ottaa kaikki hakijat vastaan? 29 prosentin mielestä on, 60 prosentin mielestä ei.
EU:lle Australiasta mallia?
Kannattavatko suomalaiset sitä, että turvapaikan saaneilla henkilöillä olisi matalammat tuet kuin suomalaisilla? Tutkimustulosten mukaan 57 prosenttia sanoo ”kyllä”.
– Kansan oikeustajuun näyttäisi vetoavan tällainen ajatus. Ilmeisesti tämä olisi kansainvälisen oikeudenkin mukaan mahdollinen tilanne. Monen on vaikea ottaa tähän asiaan kantaa, 19 ei osaa sanoa.
– Raja menee rajassa, Rahkonen pohdiskelee, ja täsmentää: raja-aitojen rakentamista ei kannateta. Sama asia tuli esille yhdessä toisessakin kyselyssä. Fyysisiä aitoja esimerkiksi Ruotsin rajalle ei haluta.
Sen sijaan kysyttiin Australian mallista – maa ei ota lainkaan vastaan kiintiöiden ulkopuolisia hakijoita. Maa käännyttää veneillä saapuvat hakijat. Suomen kansa jakautuu tässä – 40 prosenttia kannattaa ehdotusta, 45 prosenttia ei.
Uutena kysymyksenä kysyttiin tänä vuonna, että millä puolueella on paras linja maahanmuuttoon.
– Perussuomalaiset menestyi tässä kysymyksessä – puolueella on kansalaisten mielestä paras linja maahanmuuttoon. Sukupuolijako näkyy tässä selvästi. Miesten mielestä perussuomalaisilla on ihan ylivoimaisesti paras linja, kun taas naisten mielestä vihreillä on paras. Tämä toki heijastelee myös kannattajakunnan jakaumaa – perussuomalaisissa on paljon miehiä, vihreissä puolestaan naisia.
– Kyllä siellä vain nähdään, että ne puolueet, joilla joku linja ylipäätään on, menestyivät.
– Huomattavan suuri on kantaansa ilmoittamattomien osuus. Jopa 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei osaa sanoa. Yleensä kyselyissä kantansa jättää ilmoittamatta kymmenisen prosenttia. Mutta tämä on näin vaikea kysymys. Ehkä ihmiset ajattelevat, että ei ole olemassa hyvää linjaa, on vain huonoja vaihtoehtoja. Nähdään tilanteen toivottomuus – ihmiset joutuvat lähtemään kansainvaellukselle, ja tälle ei voida mitään.
Lopuksi käsiteltiin kysymystä siitä, kuinka paljon puolueiden ehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat äänestyspäätöksiin.
– Kaikista vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että asia vaikuttaa joko ratkaisevasti tai paljon. Tämän asian merkitys on selvästi lisääntynyt. Puolitoista vuotta sitten aihe vaikutti selvästi vähemmän. Perussuomalaisten kannattajille tämä on hyvin tärkeä asia.
Taloustutkimus teki tutkimuksen Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1116 vastaajaa ajanjaksolla 28.–30.9.2015. Virhemarginaali on noin ±2,5 prosenttiyksikköä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää

















