

Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / SU
Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”
Eduskunnan talousvaliokuntassa puitiin keskiviikkona kansalaisaloitetta, joka peräänkuuluttaa kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Jäsenyyteen kriittisesti suhtautuva, Suomen Pankista eläkkeelle jäänyt VTT Heikki Koskenkylä painotti omassa valiokunnalle antamassaan lausunnossa euromaiden uudistuskyvyttömyyttä mutta totesi myös, ettei maan talouden ongelmia voida ratkaista pelkällä valuutan vaihdoksella.
– Sopeutuminen euron aikaan takkuaa pahasti erityisesti Italiassa ja Ranskassa kuten myös Suomessa. Rakenteellisia uudistuksia ja kilpailukyvyn parantamista ei millään saada aikaan. Ranskan varsin vaatimaton työmarkkinoiden reformi kohtaa parhaillaan jyrkkää vastustusta ay-liikkeen taholta, Koskenkylä toteaa.
Hän muistuttaa, että euro oli alun perinkin ensi sijassa poliittinen hanke.
– Euroalue ei ole lainkaan optimaalinen valuutta-alue eikä se edes näytä kehittyvän siihen suuntaan. Alueen kehitysnäkymät ovat pitkällä ajalla varsin heikot.
Hän toteaa kuitenkin, että edes eurosta eroaminen ja oman rahan sekä rahapolitiikan käyttöönotto ei yksin ratkaisisi Suomen kansantalouden ongelmia. Joustava valuuttakurssi toki parantaisi talouden sopeutumiskykyä.
– Ongelmamme ovat kuitenkin paljon syvemmällä kuin siinä, että euro on ollut meille viime vuosina liian vahva valuutta. Taloutemme ongelmat ovat suurelta osin rakenteellisia. Euroon liityttäessä olisi pitänyt aloittaa nopeasti työmarkkinoiden uudistaminen. Työmarkkinamme ovat aivan liian jäykät yhteisen rahan olosuhteissa. Joustavuutta ja paikallista sopimista olisi tarvittu ratkaisevasti lisää.
Toisena keskeisenä perusongelmana hän pitää liian suurta julkista sektoria.
– Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 60 prosenttia. Suomi on Ranskan kanssa tässä suhteessa EU:n korkeimmalla tasolla. Saksan vastaava luku on alle 50 prosenttia. Ylisuuri ja tehoton julkinen talous on myös johtanut liian korkeaan kokonaisveroasteeseen. Tämä luku on meillä 45 prosenttia, joka on EU:n korkeinta tasoa. Liian korkea kokonaisveroaste on haitallista talouden kasvulle.
Koskenkylä on syvästi huolissaan Suomen vähittäisestä ajautumisesta kohti liittovaltiotyyppistä mallia. Tämä tarkoittaisi jatkuvaa taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.
– Yhteisvastuuta veloista ja riskeistä ollaan edelleen kasvattamassa. Pankkiunioni halutaan viimeistellä täydelliseksi, jolloin siihen tulisi myös yhteinen talletussuojajärjestelmä. Lisäksi on kaavailtu euroalueelle omaa yhteistä budjettia, suhdannetasausjärjestelmää, yhteistä verotusta ja jopa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja. Laajan federalismin ja poliittisen unionin kannattajat vievät kaiken aikaa näitä hankkeita eteenpäin. Tavoitteena näyttääkin olevan laajan tulonsiirtounionin luominen.
– Kansalaisaloitteessa todetaankin aivan oikein, että jatkossa menetämme yhä enemmän taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttämme jos jatkamme eurossa.
Pitäisikö eurojäsenyydestä järjestää kansanäänestys? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Koskenkylän mukaan äänestystä puoltaisi se, että tällä tavoin olisi mahdollisuus korjata poliittinen virhe, joka eurojäsenyyteen liityttäessä aikanaan tehtiin. Mutta toisaalta äänestystä pitäisi valmistella huolellisesti, ja vaihtoehdosta tulisi käydä laajaa ja syvällistä keskustelua kaikilla varteenotettavilla tahoilla. Kansanäänestyksen valmistelu ja siihen liittyvä keskustelu veisi kaiken huomion, eikä hallitus pysyisi suuntaamaan huomiotaan riittävässä määrin talouden vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Kansanäänestys voisi tulla kyseeseen, muttei kuitenkaan ”pystymetsästä”. Äänestys vaatisi huolellista ja laajaa valmistelevaa keskustelua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Voiko eurovaluutta pelastua – mitä asiantuntijat sanovat?

Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli ”eräänlaisen euforian vallassa”

Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Euroäänestys PS-kansanedustajille omantunnon asia – Terho: ” Kansan on korkea aika saada sanoa asiassa sanansa”

Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – ”Erittäin huolestuttavaa”

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








