

LEHTIKUVA
Tanska repii ongelmalähiöt maan tasalle – rinnakkaisyhteiskunnat jäävät historiaan asukkaiden muuttaessa muualle
Tanskassa eivät automaattiaseet rätise Ruotsin tapaan ja räjäytykset ovat nekin tuiki harvinaisia. Lähes kaikkien puolueiden hyväksymä linja maahanmuuttoa kohtaan on avoimen realistinen. Rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja maassa eletään pohjoismaisen mallin mukaan. Siksi monella on edessä muutto muualle.
Armagerin kaduilla Kööpenhaminassa kävelijän ohitse soljuu katkeamaton pyöräilijöiden virta. Kellään ei ole kypärää, mutta monella sauhuaa tupakka mukavasti suussa.
Köyhyys ja kurjuus loistavat poissaolollaan, eikä kenkään julista uskoaan peittävällä pukeutumisella.
Pieni särö kuvaan tulee Christianian tanhuvilla, kun päihtynyt inuiitti hakkaa jonkun onnettoman hyväosaisen sähköpyörää vasten talon seinää. Huuto on kovaa kuin satamahinaajalla. Grönlannin väki on usein pahasti syrjäytynyttä emämaan arjesta.
Rinnakkaiskulttuuri tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan
Toisenlainenkin todellisuus Tanskasta löytyy. Odensen Vollsmosen alueella 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia työikäisistä on työttöminä.
Ihmisiltä puuttuu koulutus ja rikollisuutta on paljon. Lähiön lasten sosiaaliset ongelmat ovat valtavia.
Tanskan sosialidemokraattinen maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek kommentoi Fokus-uutissivustolla vastaavien alueiden tilannetta suoraan sanoen, että ”jos on asuinalueita, joissa kukaan ei lähde aamulla töihin, niin seurauksena on hyvinvointiyhteiskunnalle tuhoisa rinnakkaiskulttuuri”.
Kööpenhaminan ghetto omistusasunnoiksi
Paljon pienemmässä Kööpenhaminan Mjølnerparkenin korttelilähiössä tilanne oli aikanaan samankaltainen kuin Vollsmosessa. Ympyrän muotoon kuin suljetuiksi linnoituksiksi rakennetut talot muodostivat otollisen kasvualustan segregaatiolle sekä rikollisjengeille.
Kaksi alueen neljästä korttelista on jo myyty yksityiselle kiinteistöyritykselle. Talot remontoidaan perusteellisesti myyntikuntoon ja asukkaat vaihtuvat samassa rytäkässä.
Mjølnerparken on ajan myötä muutama alueelle tyypillinen kortteli Nørrebron iloisenpulskeassa kaupunginosassa, ei enää ongelmalähiö.
Kööpenhaminassa asunnot menevät kiljuen vinkuen kaupaksi, sillä kaupungissa on huutava asuntopula. Vuokrataso on ainakin suomalaisin silmin sekin huimaava. Siksi keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue kiinnostaa sijoittajia.
Ongelmalähiöt historiaan 6 vuodessa
Purkaminen, kunnostaminen, tiivistäminen, uusi infrastruktuuri ja yksityistäminen. Vanha kelvoton tuhotaan ja muokataan uusiksi. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen osuus asuntokannasta supistuu 40 prosenttiin.
Tanskan viittätoista ongelmalähiötä yhdistää nyt ”rinnakkaisyhteiskuntasopimus”, joka koskee 40 000 ihmistä. Heistä 11 000 joutuu muuttamaan muualle.
Vuonna 2030 vieraskielisten osuus alueen asukkaista saa olla korkeintaan 30 prosenttia ja ongelmalähiön käsite pitäisi Tanskassa olla tuttu ainoastaan historiasta.
– Haluamme luoda monipuolisia alueita, joissa asuu sekä tanskalaisen, että muun etnisen taustan omaavia ihmisiä, muotoili Tanskan tuolloinen asuntoministeri Kaare Dybvad Bek jo muutama vuosi sitten.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusi infrastruktuuri tiivistäminen kunnostaminen Purkaminen rinnakkaisyhteiskuntasopimus Christiania Armager taustaltaan Euroopan ulkopuoliset Nørrebro Vollsmose Mjølnerparken Odense Kaare Dybvad Bek rinnakkaisyhteiskunta konsensus jengirikolliset ongelmalähiö vieraskieliset Kööpenhamina rikollisjengit maahanmuuttajat Tanska Yksityistäminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsidemokraatit haluavat Hamasin hännystelijät ulos maasta – maahanmuuttoministeri on samaa mieltä

Sisäministeri Mari Rantaselta tyly viesti katujengiuraa suunnitteleville nuorille: ”Kadut eivät kuulu jengeille, joten tänne on turha tulla hillumaan – Suomessa on tehokas poliisi”

Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen

Demarien jäljet pelottavat Ruotsissa – nyt sosiaalityöntekijätkin pakenevat ongelmalähiöstä

Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Jengisota heijastuu jo asuntojen hintoihin Ruotsissa – ammuskelu saa asunnonvaihtajat etsiytymään turvallisemmille seuduille

Punavihreät päättäjät taisteluun segregaatiota vastaan Göteborgissa: Maahanmuuttajat asutetaan varakkaamman väestön lähiöihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








