

Tanskassa pidettiin mielenosoitus julkisten paikkojen huntukieltoa vastaan elokuussa 2018. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 2/2021 luetuin
Tanskalaistutkimus: Tietyt maahanmuuttajaryhmät eivät kotoudu edes kolmannessa sukupolvessa
Tanskan tilastokeskuksen raportin mukaan eri maahanmuuttajaryhmien kotoutumisessa on suuria eroja. Länsimaista tulevat pärjäävät suunnilleen samalla lailla kuin tanskalaiset, mutta muualta tulevilla on suuria vaikeuksia opinnoissa ja työllistymisessä. Hälyttävintä on se, että ongelmat näyttävät periytyvän sukupolvesta toiseen.
Tanskan tilastokeskus on äskettäin julkaissut uusimman maahanmuuttoa koskevan raporttinsa. Tanskalainen historioitsija ja poliitikko Morten Uhrskov Jensen käy läpi raportin tilastolukuja Den Korte Avis -nettilehden kirjoituksessaan. Jensen keskittyy tarkastelemaan erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven ei-länsimaisia maahanmuuttajia.
Länsimaista tulleet maahanmuuttajat ovat kaikissa tilastoissa suunnilleen samalla tasolla kuin tanskalaiset, toteaa Jensen. Muualta kuin länsimaista tulleet ja heidän jälkeläisensä sen sijaan suoriutuvat selvästi huonommin.
Erot näkyvät peruskoulun päättötodistuksissa
Peruskoulun päättötodistuksessa tanskalaisnuorten keskiarvo on 7,3. Toisen polven ei-länsimaisten maahanmuuttajien keskiarvo on vain 5,9. Tämä ero heijastuu myös jatko-opintoihin.
Kolmekymmentävuotiaina 79,5 prosenttia tanskalaisista on suorittanut ammatillisen tutkinnon, mutta toisen polven maahanmuuttajista vain 64,5 prosenttia. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on maahanmuuttajanaisilla huomattavasti yleisempää kuin miehillä.
Vietnamilaiset työllistyvät – somalit eivät
Tanskan tilastokeskus on vertaillut tanskalaisten ja toisen polven maahanmuuttajien työllisyyttä 20-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Kantaväestön työllisyysaste on otettu indeksiluvuksi 100.
Ainoa ei-länsimaisten maahanmuuttajien ryhmä, joka pärjää kantaväestölle työllisyydessä ovat vietnamilaiset naiset, jotka pääsevät tasan samaan lukuun. Muiden maahanmuuttajaryhmien vertailuarvot ovat välillä 73-91, mutta somalit ovat aivan omalla tasollaan indeksiluvulla 48.
Kolmaskaan sukupolvi ei pärjää
Kolmannen sukupolven ei-länsimaiset maahanmuuttajat eivät saa juurikaan parempia peruskoulun päättötodistuksia kuin vanhempansa. Selkein parannus on pakistanilaisilla, joiden keskiarvo nousee 5,7:stä 6,4:ään kolmannessa sukupolvessa. Mutta jää silti kauas tanskalaisten 7,3:sta.
Tanskan kahden muun suuren maahanmuuttajaryhmän, turkkilaisten ja entisen Jugoslavian alueelta tulleiden kohdalla päättötodistuksen keskiarvoissa ei juurikaan näy parannusta. Edellä mainitut kolme ryhmää ovat pääosin tulleet Tanskaan työperäisinä maahanmuuttajina halpatyöaloille.
Ylisukupolvinen syrjäytyminen
Morten Uhrskov Jensen toteaa, että ei-länsimaisten maahanmuuttajien koulutustaso näyttää pitkälti määrittelevän myös heidän jälkeläistensä mahdollisuudet. Tilastot kertovat karua kieltään siitä, että kotoutuminen ei onnistu. Ei-länsimaisten maahanmuuttajien jatkuvasti kasvava osuus väestöstä tulee siis tekemään Tanskasta tulevaisuudessa aina vain köyhemmän, Jensen kirjoittaa.
Sama asia on huomattu Ruotsissakin, jossa humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylisukupolvisuus työllisyystilastot Tanskan tilastokeskus Morten Uhrskov Jensen Kotouttaminen Tanska maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Suomi luisumassa Ruotsin tielle – ”Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja massamaahanmuutto johtavat maan lopulta totaaliseen kaaokseen”

Tanskan maahanmuuttoministeri haluaa tarkempia tilastoja maahanmuuttajaryhmistä – rikos- ja työttömyystilastot pitää eritellä tarkemmin

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Tanskan ex-maahanmuuttoministeri virkasyytteeseen – yritti suojella lapsimorsiamia

Tanskan kova linja puree: Turvapaikkoja myönnettiin viime vuonna vähiten 30 vuoteen – tavoitteena nollalinja

Immonen: Tanska näyttää esimerkkiä vastuullisesta turvapaikkapolitiikasta – ”Humanitaarinen maahanmuutto on haitallista”

Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: ”Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








