

Toimittajat ja poliitikot twiittaavat innokkaasti Greta Thunbergistä.
Tapaus Greta Thunberg – media rakensi nuoresta tytöstä ilmiön ja ihastui läpikotaisin omasta luomuksestaan
NÄKÖKULMA | Elämme symbolien aikakaudella. Seuraavaa sukupolvea ja aikaa meidän jälkeen edustavat nykyiset nuoret ja lapset. Lapset vetoavat tunteisiin, ja hyviin tapoihin kuuluu kuunnella, ja olla vähättelemättä heitä. Vielä vähemmän sopivaa on vähätellä tyttöä, jolla on psykiatrinen diagnoosi. Tiedetoimittaja Juhani Huopainen kirjoittaa ilmastonmuutoksen lapsiapostolista, Greta Thunbergista.
Isoissa asioissa poliittisen lepokitkan voittamiseen tarvitaan huomiota ja symboleita. Somepöhinää ja telkkariaikaa – kritiikin yläpuolella olevilta tahoilta. Virstanpylväitä, kilometritolppia. Liikennemerkkejä, joissa lukee ”Tie päättyy” tai ”Edessä risteys”.
Suomessa maahanmuuttopolitiikassa tapahtui merkittävä sysäys vuoden 2018 lopulla. Samaan aikaan Ruotsista kuului kummia. Greta Thunberg, näennäisen tavallinen teinityttö, nousi julkisuuteen.
Google-haku listaa 4,5 miljoonaa osumaa hänen nimellään. Vertailun vuoksi, valtionvarainministeri Petteri Orpo 0,5 miljoonaa ja pääministeri Juha Sipilä 1,4 miljoonaa. Twitterissä Thunbergillä on 220.000 seuraajaa.
Mitä tapahtui?
Gretan näyttelijäisä Svante Thunberg ja oopperalaulajaäiti Malena Ernman ovat vuosien varrella antaneet lukuisia haastatteluita yhdessä ja erikseen. He ovat julkisuuden henkilöitä.
Malena kirjoittaa 6. helmikuuta 2017 Dagens Nyheter-lehden mielipidesivuille ilmastonmuutoksesta, yhdessä seitsemän muun taiteilijan, tieteilijän ja urheilijan kanssa. Allekirjoittaneet ilmoittavat lopettavansa lentomatkustamisen.
Malena ja Svante julkaisevat 24. elokuuta 2018 kirjan perhe-elämästään lastensa sairauksien kanssa ja ilmastonmuutoksesta. Myös Greta kertoo kirjassa ympäristöhuolistaan. Lehdistö antaa jo etukäteen näkyvyyttä – kaksi kuukautta ennen kirjan julkaisua Göteborgs Posten julkaisee ensimmäisen puffauksen.
Sattumaa tai ei, 20. elokuuta 2018 – vain muutama päivä ennen kirjan julkaisua – Greta Thunberg menee ”koululakkoon” ja istuu käsinmaalatun kyltin kanssa Ruotsin parlamenttirakennuksen edessä. ”Sattumalta” kuvan näkee ja jakaa sosiaaliseen mediaan pitkään finanssialan viestinnän parissa toiminut ja yhteiskunnallisten asioiden pariin kaipaava pr-mies Ingmar Rentzhog. Ingmar vinkkaa asiasta lehdistöä, ja Greta näkyy pian kaikissa viestimissä.
Aftonbladet haastattelee Gretaa vielä samana päivänä. Aftonbladet antaa myös isälle ja äidille tilaisuuden kertoa uudesta kirjastaan.
Expressenin kulttuuritoimittaja Gunilla Brodrej ihastelee 22. elokuuta, kuinka Greta ”on profeetallisesti asettunut eturintamaan ja kertoo asiat, kuten ne ovat”.
Dagens Nyheter julkaisee 23. elokuuta isän ja äidin pitkän haastattelun uudesta kirjasta, ja Gretan koululakko päätyy luonnollisesti kuvitukseksi. Päivää ennen kirjan julkaisua.
Helsingin Sanomat kirjoittaa 24. elokuuta Gretan koululakosta: ”Ei voi välttyä ajattelemasta Astrid Lindgrenin vahvoja lapsihahmoja, jotka ovat usein viisaampia kuin aikuiset.”
PR-mies Ingmar Rentzhog istuu 24. elokuuta Gretan seuraksi parlamenttitalon eteen ja somettaa raivokkaasti Gretaa ja ilmastoasiaa – ja ennenkaikkea itseään ja yritystään.
Ruotsissa järjestettiin parlamenttivaalit 9. syyskuuta 2018. Ajankohta tuskin on sattumaa. Pakolaisten ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat vanhemmat yrittävät tietenkin vaikuttaa vaalitulokseen. Tämä on aivan oikein ja ymmärrettävää.
Rentzhog myöntää tehneensä pr-työtä Gretan kampanjan hyväksi. Hän värvää Gretan järjestönsä, We Don’t Have Time -säätiön palkattomaksi nuorisoneuvonantajaksi, ja käyttää Gretan nimeä ja kuvaa ilman lupaa, kun hänen voittoa tavoitteleva We Don’t Have Time-osakeyhtiönsä kerää osakeannilla 10 miljoonaa kruuunua (n. miljoona euroa). Sijoittajille suunnatussa materiaalissa Rentzhog väittää ”löytäneensä” Gretan. Greta ja hänen perheensä irtisanoutuu.
Tulee vähän hiljaisempi jakso.
Puolan Katowicessa pidetään ilmastokokous. Media luonnollisesti seuraa tapahtumaa tiiviisti. Myös Greta tulee tilaisuuteen pitämään puheen. SVT kertoo videopätkänsä saatesanoissa, että ministerien puheiden välissä teini nousi lavalle, ja puhui ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä. Videopätkästä kuitenkin näkyy selvästi, että Greta piti puheensa käytännössä tyhjälle salille. Somessa jaetaan ja katsellaan kuitenkin lähinnä huolellisesti Gretaan rajattua videota.

Puolan Katowicen ilmastokokous, jossa Ruotsin yleisradioyhtiö kertoo Gretan puhuneen ”ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä”. Mutta sali on käytännössä tyhjä. Kuva videon kohdasta 1 min 17 sek.
HS kertoo 15. joulukuuta, mitä Katowicen kokouksesta tullaan muistamaan:
”Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 15, jaksoi väsymättä kahden viikon ajan paikan päällä vaatia 196 maan edustajilta kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä. Thunberg on ollut ilmastopoliittisessa koululakossa jo kuukausia, ja hänen esimerkkiään ovat seuranneet opiskelijat eri puolilla maailmaa. Kun paikalla olleista poliitikoista ei ollut ilmastojohtajiksi, paikan otti 15-vuotias koululainen.”
Davosin tammikuisessa talouden ja politiikan edustajien huippukokouksessa Greta puhui lyhyesti lounastavalle eliitille. CNN:n mukaan puhetta seurasi lyhyt tauko, jonka jälkeen Bono alkoi taputtaa. Kuinka kaunista.
HS:n kulttuurisivujen lauantaiesseessä 9. helmikuuta Gretaa ja hänen vanhempiaan käsitellään laajasti.
12. helmikuuta HS:n kulttuurisivut kertovat perheen kesällä julkaistun kirjan ilmestyvän suomeksi käännettynä, nimellä ”Sydämen asioita – perhe ja planeetta kriisissä”. Kuvituskuvana toimii Greta istumassa Davosissa lumihangessa koululakko-kylttinsä kanssa.
17. helmikuuta HS:n Marko Junkkari kirjoittaa, että aikuistenkin on aika ahdistua ilmastokriisistä, ja lainaa ”maailman päättäjille joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa” pitämää Gretan puhetta.
Ensimmäinen HS:n vähän varovaisesti ihmettelevä teksti tulee Saska Saarikoskelta 24. helmikuuta. Siitä hyvästä hän saa vihaista palautetta netissä.
Kun Financial Times tekee Gretasta 22. helmikuuta lounashaastattelun, HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen innostuu twitterissä:
”Greta Thunberg on kyllä mieletön tyyppi. Joka vuosikymmenellä on ikoninen hahmo, joka jää historiaan. Trump on menneisyyden tosi-TV-Amerikan hahmo, Thunberg puhdasta tulevaisuutta – ja kyltteineen 2010-luvun lopun selkeä ikoni.”
Sorry, mutta olet Jussi väärässä. Trump ja Greta ovat molemmat median luomia ilmiöitä ja tuotteita. Sinä, hän, te, ja he, ovat luoneet molemmat. Greta ei ole sanonut tai tehnyt mitään erityisen poikkeuksellista tai mielenkiintoista. Hän on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja on sopinut muiden agendaan. Hetken päästä Greta unohtuu, ja tajuntateollisuus nostaa jonkun uuden nimen tähdenlennoksi. Tämän tavan soisi olevan menneisyyden tosi-tv:tä.
Yksi asia, minkä FT ja moni muu huomaa Gretan muista erottavaksi tekijäksi, on hänen viestintänsä tylyys. Greta ei fantsuttele – hän ei kaunistele tai juksaa. Greta kertoo, että asiat ovat menossa päin helvettiä, päättäjät ovat epäonnistuneet ja nyt pitää toimia. Syystä tai toisesta silloin, kun puhutaan vaikkapa Euroopan heikosti suunnitellusta ja vastuuttomasti toteutetusta rahaliitosta tai vaikkapa siirtolaiskriisistä, senkaltaiset puheenvuorot ovat populismia, ja fantsuttelu on vastuullisuutta.
JUHANI HUOPAINEN
Lisää aiheesta muualla:
Englanniksi: Andrew Montford, The Spectator, 13.2.2019: What’s behind climate change activist Greta Thunberg’s remarkable rise to fame?
Ruotsiksi: Rebecca Uvell, 11.12.2018: PR-spinnet bakom Greta Thunberg
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen: Jättäkää lapset rauhaan ilmastovouhotukselta

Bemareita kauppaavan konsernin Karjalainen-lehti ylimielisenä: suomalaisten pitää lopettaa lihansyönti ja hävetä

Tutkija Hankamäki: Greta Thunberg on ilmastosodan ihmiskilpi

Amerikkalaiset suivaantuivat Greta Thunbergille Davosin taloushuippukokouksessa

Näin Yle käyttää verovaroja: Kyselee kouluista 10-14-vuotiaita torjumaan ilmastonmuutosta – Ronkainen: ”Suomalaisia lapsia ei pitäisi vetää tällaiseen mukaan”

Greta Thunbergin aika on ohi

Varttunut Greta on päinvastaista mieltä ydinvoimasta kuin pentu-Greta – pitää nyt Saksan jäljelläolevien ydinvoimaloiden alasajoa virheenä: ”Tuntuisi väärältä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








