

LEHTIKUVA
Tarkastusvaliokunnalta mietintö Finaviasta ja valtionyhtiöiden riskienhallinnasta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt mietinnön koskien Finaviaa ja valtionyhtiöiden riskienhallintaa. Mietinnöstä muodostui yksimielinen. Tarkastusvaliokunnassa perussuomalaisten jäseninä toimivat kansanedustajat Olli Immonen, Arja Juvonen ja Mika Raatikainen.
Tiedotusvälineissä aihetta on käsitelty viime vuodesta alkaen erityisesti ministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaan liittyvien epäselvyyksien näkökulmasta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi tarkastuksessaan, että Bernerin johtaman liikenne- ja viestintäministeriön toiminta ei kaikilta osin vastannut valtionyhtiöiden hyvää hallintotapaa ja että ministeriö oli puuttunut Finavian hallituksen toimintaan epäasianmukaisella tavalla.
Riskienhallinta järjestettävä asianmukaisesti
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että Finaviaan sekä yleisesti valtion omistajapoliittiseen päätöksentekoon ja riskienhallintaan liittyviä ongelmia tarkasteltiin valiokunnassa perusteellisesti.
– Epäselvyydet Finavian kohdalla ovat jatkuneet liian kauan ja on hyvä, että asia otettiin tarkastusvaliokunnan käsiteltäväksi edustaja Raatikaisen aloitteesta, Juvonen toteaa.
Valiokunta on käsitellyt Finavian johdannaissopimuksia 2009-2011 ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta on käynyt läpi myös vahingonkorvauskanteiden nostamisen eri vastuutahoja kohtaan vuosina 2009-2011 tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyen.
– Finavian johdannaissopimuksista on aiheutunut huomattavaa vahinkoa valtiolle, rahassa mitattuna noin 34 miljoonaa euroa. Myös ongelmiin reagointi on ollut liian hidasta. Riskienhallintaan on saatava asianmukainen ohjeistus, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa, Immonen painottaa.
Tarkastusvaliokunta nostaakin mietinnössään keskeisenä ongelmana esille sen, ettei valtio-omisteisille yhtiöille ole erillistä ohjeistusta riskienhallinnasta. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että valtio-omisteisten yhtiöiden riskienhallinta järjestetään jatkossa asianmukaisesti ja että valtioneuvosto antaa asiaa koskevan oheistuksen.
Tämän ohella yhtiön johdon ja hallituksen vastuulla on myös varmistaa se, että laadittuja ohjeita noudatetaan.
Finaviassa on tehty keskeisiä ratkaisuja vuosien 2015 ja 2016 aikana. Välimiesmenettely, ilmoitus Finanssivalvonnalle, rikosilmoitus ja sen perusteella käynnistynyt oikeudenkäynti entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa kohtaan eivät ole olleet yhtiön kannalta menestyksellisiä.
Finavia on nostanut vahingonkorvauskanteen entistä toimitusjohtajaa vastaan vuonna 2016. Kanteiden nostamisen lähtökohtana on ollut saada takaisin osa aiheutetusta vahingosta.
Omistajaohjauksen toimintaperiaatteita tarkennettava
VTV:n mukaan Bernerin johtama ministeriö oli puuttunut Finavian operatiiviseen toimintaan tilintarkastusyhteisö Deloitten ja Finavian kanssa solmitun sovintosopimuksen valmistelussa sekä aikaisempaan johtoon kohdistuvan vahingonkorvausvaatimuksista luopumisen osalta.
Ministeri Berner puolestaan kiisti puuttuneensa yhtiön operatiiviseen toimintaan.
Tarkastusvaliokunta tuo mietinnössään esiin tilanteita ja toimijoiden erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi ollut oikea toimintatapa omistajapoliittiselle päätöksenteolle ja kuuluiko kyseinen asia omistajan vai yhtiön itsensä päätettäväksi. Sovintosopimusprosessiin liittyy sellaisia toimintatapoja ja tilanteita, jotka ovat valiokunnan mielestä omiaan sekoittamaan omistajaohjauksen ja yhtiön päätöksenteon toisiinsa.
Tarkastusvaliokunta pitää syntynyttä tilannetta epätoivottuna ja haluaa välttää vastaavanlaisten tilanteiden syntymisen jatkossa. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että eri toimijoilla vallitsee yhteinen käsitys hyväksytyistä toimintatavoista.
Mietinnössä peräänkuulutetaan, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita erityisesti valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä vuoden 2017 loppuun mennessä.
– Valtion omistajaohjausta tulee vahvistaa ja selkeyttää. Myös avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeä osa hyvää hallintotapaa, Immonen tarkentaa.
Valiokunnan mietintö on eduskunnan salikäsittelyssä 22. päivä helmikuuta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








