

Koronajäljittäjä työssään. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Tarkkonen: Perinteiset ammatit murroksessa, tulevaisuuden työelämässä korostuvat digitalisaatio ja luottamus
Taloustoimittaja Ilmari Tarkkonen puntaroi tulevaisuuden työelämän ilmiöitä.
Luottamus ja digitalisaatio mullistavat vakuutusyhtiöiden toimintaa.
Ennen vakuutusyhtiöt kävivät läpi yksilöllisesti jokaisen asiakkaan lähettämän vahinkoilmoituksen ja vahinkokäsittelijän tehtäviin kuului selvittää, löytyykö vahinkoilmoituksesta epäilyttäviä piirteitä. Kuittien ja lisäselvitysten pyytäminen kuuluivat vahinkokäsittelyn rutiineihin. Nykyään on toisin.
Nykyisin vakuutusyhtiöt lähtökohtaisesti luottavat asiakkaisiinsa ja maksavat korvaukset pääsääntöisesti asiakkaan ilmoituksen mukaan. Vilpillisten asiakkaiden kyttääminen on siirretty tekoälyn tehtäväksi.
Vakuutusyhtiön tietojärjestelmä nuuskii, josko asiakkailla on poikkeuksellisen paljon vahinkotapahtumia tai onko asiakashistoria muutoin poikkeava. Harvat epäilyttävät tapaukset katsotaan sitten ihmisvoimin läpi, tosin harvemmin niissäkään vilppiä ilmenee.
Tietotekniikan kehittymisen suoma muutos korvausvaatimusten käsittelyssä on sekä parantanut asiakastyytyväisyyttä että vapauttanut valtavan määrän työvoimaresursseja vakuutusyhtiöissä. Kolikon toinen puoli on, että toisaalta muutos on edellyttänyt yhä koulutetumman työvoiman käyttöä.
Myös kauppa on murroksessa
Ennen kassatyöntekijä naputti kassakoneeseen jokaisen tuotteen hinnan yksilöllisesti. Mahdollisen virheen korjaaminen oli työlästä. Ja jokaiseen tuotteeseen tuli liimata kaupassa hintalappu. Nykyään on toisin.
Työn määrä suhteessa kassan läpi kulkevaan tavaravirtaan on ollut laskussa jo vuosikymmeniä. Nyt innovaationa ovat muun muassa hybridikassat, joissa myyjä voi luovuttaa työpisteensä asiakkaalleen ja antaa asiakkaan hoitaa itse kassan tehtävät. Tuotteetkin on kaupalle valmiiksi merkitty EAN-koodein, enää ei tarvitse kuin yhden kerran syöttää tuotteen hinta kassajärjestelmään.
Itsepalvelukassoihin siirtymistä on hidastanut Suomessa muun muassa perusteeton huoli myymälävarkauksien lisääntymisestä.
Koronatoimien aiheuttamat mullistukset
Koronatoimet aiheuttivat työelämässä mullistuksen. Omiin alaisiinsa potentiaalisina työn välttelijöinä suhtautuneet esimiehet ovat monin paikoin joutuneet yllättymään positiivisesti. Ja ylimmälle johdolle on koronakriisin myötä selvinnyt, että useat työvaiheet ja prosessit ovat joko tarpeettomia tai toteutettavissa tehokkaammin. Koronavirus on nopeuttanut uusien teknologioiden hyödyntämistä.
Millaisin valmiuksin siis tulevaisuuden työmarkkinoille?
Vakuutusyhtiöt ja kaupan ala ovat oppineet, että omiin asiakkaisiin kannattaa lähtökohtaisesti luottaa. Luottamus hälventää pelkoa ja edesauttaa digitalisaation etenemistä. Digitalisaatio muuttaa työntekoa erilaiseksi – muuttaa ja hävittää ammatteja sekä luo kokonaan uusia ammatteja.
Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi muuttua tietotekniikan ammattilaisiksi. Esimerkiksi hybridikassatyöntekijän työ ei edellytä erityisiä tietoteknisiä valmiuksia, mutta se edellyttää vahvoja vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärtää erilaisten asiakkaiden tapaa oppia sekä kykyä saattaa asiakkaat muutosprosessin läpi hyvässä hengessä. Vastaavasti vakuutusyhtiön vahinkokäsittelijän rooli on muuttunut konsultoivaan suuntaan kyttäävästä roolista. Muutos on pääsääntöisesti hyväksi.
Poliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa parempi Suomi ja työelämä
Suomessa toimi vuoteen 1963 asti ammattikunta, jonka edustajia kutsuttiin sentraalisantroiksi. Sentraalisantra välitti puheluita manuaalisesti. Jos me siirtyisimme takaisin aikaan, jolloin sähköinen tiedonvälitys hoidettiin manuaalisilla yhteyksillä, niin tarvitsisimme vähintään nykyisen työvoimareservin kokonaisuudessaan käyttöön – käytännössä paljon enemmänkin.
On itsestäänselvää, että työelämän ongelmia ei pidä lähteä ratkaisemaan siirtymällä digitalisaatiossa taaksepäin. Digijuna muuttaa maailmaa.
Poliittisen päätöksentekokoneiston tehtävä on ennakoida yhteiskunnan väistämättömiä muutoksia ja pyrkiä siihen, että jokainen suomalainen löytää paikkansa yhteiskunnasta ja mieluiten yhteiskuntaa ja kansalaista itseään hyödyttävän paikan.
Monella suomalaisella työvoimareserviin kuuluvalla ihmisellä on aito mahdollisuus sopeutua työelämän muuttuviin vaatimuksiin – vailla yliopistotasoista koulutusta olevalla eurooppalaisen kulttuurin ulkopuolelta tulevalle kielitaidottomalle ihmiselle se on yleensä haasteellisempaa ja tulevaisuudessa vielä vaikeampaa.
ILMARI TARKKONEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








