Tavio: EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä uusia EU-rahoitusvälineitä tarvita

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vaatii jatkossa uudenlaista otetta EU-politiikkaan. Tavio varoittaa seurauksista, mikäli hallitus ei jatkossa voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio katsoo, että EU on parempi kauppaliittona kuin liittovaltiona.

– Olemme sanoneet tämän ennenkin ja se on mielestäni yhä hyvä linja. EU on maailman suurin kauppaliittouma, jonka tuomia vientiteollisuuden mahdollisuuksia ja vapaakauppaa on hyödynnettävä täysimääräisesti. Toimiva EU:n kauppaliitto on myös Suomen etu.

Tavio korostaa, että unionin sisämarkkinoiden ansiosta jäsenmaiden välinen vapaakauppa toteutuu ja hyödyttää myös suomalaista elinkeinoelämää. Toimiva kauppaliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin liittovaltio.

– Vastustamme EU:n liittovaltiokehitystä, koska liittovaltiossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kansallisia erityisolosuhteita. Tällöin pienet EU-valtiot jäävät todennäköisesti vielä enemmän jalkoihin, Tavio sanoo. Hän puhui viikonloppuna perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella.

Suomen vaadittava säästöjä EU-byrokratiaan

Perussuomalaiseen isänmaallisuuteen kuuluu kansainvälisyyden ja kansakuntien välisen yhteistyön vaaliminen. Tavion mukaan yhteistyöhalua osoitetaan Euroopassa jatkossakin.

– Me voimme jatkossakin antaa tukemme EU:n kautta yhteisiin ja perusteltuihin tarkoituksiin. Tämä ei poissulje sitä, että puolustamme kansallista etua ja omien kansalaistemme näkökulmaa EU-byrokraattien suurta hallintokoneistoa vastaan. Suomen on siis entistä painokkaammin vaadittava säästöjen kohdentamista EU:n paisuvaan byrokratiaan eri hallinnonaloille.

Ennallistamisasetus surullinen esimerkki sanelupolitiikasta

Ennallistamisasetus on yksi surullinen esimerkki EU:n sanelupolitiikan kiihtymisestä ilmastonmuutoksen varjolla, Tavio sanoo.

Komissio antoi viime kesänä ehdotuksensa metsien ennallistamisesta. Suomi äänesti
ennallistamisasetusta vastaan jäsenmaiden neuvostossa, koska esityksestä Suomelle koituvat kustannukset ovat komission tuoreimman arvion mukaan vuosittain 750 miljoonaa euroa. Nyt heinäkuussa Euroopan parlamentti äänesti komission esityksestä ja parlamentti hyväksyi ennallistamisasetuksen äänin 324-312, eli äänestys oli hyvin tiukka.

Ennallistamisasetusta vastaan äänestivät PS:n Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner sekä kaksi kokoomuksen ja keskustan meppiä.

– Laihana lohtuna on, että parlamentin kantaan äänestettiin sisään muutosesityksiä, jotka ovat Suomen kannalta hyviä. Esimerkiksi esitys ennallistaa metsämme vuoden 1952 tilaan poistui.

– Toivon mukaan ennallistamisasetukseen päästään edelleen vaikuttamaan puuttumalla lain sisältöön. On riskinä, että ennallistamisasetuksella tulee muutoin olemaan kielteiset vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen ja vientiin, Tavio sanoo.

Suomi jäänyt ikuiseksi maksumieheksi

Tavio huomauttaa, että Suomelle pedattu rooli EU:n ikuisena maksumiehenä on varsin ongelmallinen. Tavio vaatiikin uudenlaista otetta EU-politiikkaan.

– Me tiedämme, mitä tapahtuu, jos hallitus ei voimakkaasti puolusta maamme taloudellista etua ja suomalaista veronmaksajaa. Siitä seuraa lisää samanlaisia tapauksia kuin valtionyhtiö Fortumin Uniper. Valtio myi Pekka Haaviston johdolla sähköverkkonsa Carunalle ja suunnilleen samalla summalla hankki Uniperin, jonka taas Marinin hallitus hävitti.

Uniperiin kaadettiin miljardeja euroja suomalaisten rahaa, sen päälle vielä lisää rahaa saksalaisten tukemiseen ja lopulta Saksa sai yhtiön omaan kansalliseen hallintaansa.

– Marinin ja Tuppuraisen valvonnassa kansallisomaisuutemme menetettiin. Uniperin Saksassa ja Ruotsissa omistamien vesivoimalaitosten teho oli suurempi kuin Suomen vesivoimalaitosten yhteensä. Suomen kansa ansaitsee parempaa edunvalvontaa.

EU:lle vuositasolla 970 miljoonaa euroa

Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Suomen nettomaksu EU:lle vuonna 2021 oli Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan 970 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta EU:n yhteisvelkaa.

Tavio toteaakin, että hallitusohjelmaan onkin nyt saatu hyviä linjauksia.

– EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuutta ei saa kasvattaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita. Hallitus ajaa myös perussopimukseen kirjatun markkinakurin no bailout -periaatteen palauttamista valuuttaunioniin ja velkajärjestelymekanismin käyttöönottoa. Euromaiden velkoja ei pidä siirtää toisten euromaiden tai instituutioiden vastuulle, eikä Euroopan keskuspankin tehtävä ole rahoittaa ylivelkaantuneita jäsenmaita.

-Velka- ja tulonsiirtounionin on jatkossakin syytä pysyä PS:n EU-politiikan keskiössä, samoin kuin hallitusohjelmaan kirjattu tavoite: Euroopan unionin tulee siirtyä velkataakkaa kasvattavasta elvytyspolitiikasta ja tulonsiirroista kestävällä pohjalla olevaan kasvupolitiikkaan, jonka perustana on vakaa ja kriisinsietokykyinen talous- ja rahaunioni. Tämä vaatii poliittisen paradigman muutosta EU- tasolla, Tavio sanoo.

Maahanmuuttopolitiikan valtaa ei tule keskittää Brysseliin

Myös EU:n harjoittama maahanmuuttopolitiikka on kansallisvaltioiden kohtalonkysymyksiä. Uusi hallitusohjelma ja sen maahanmuuttokirjaukset ovat Suomen kohdalla askel oikeaan suuntaan: nyt saatetaan Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisiä säädöksiä yleiseurooppalaiselle tasolle.

Tavio toteaakin, että hallitusohjelma takaa sen, että myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa Suomi tekee jatkossa oman etunsa mukaista politiikkaa.

– Perussuomalaiset on kansallismielinen ja kansallista etua puolustava puolue. Tahdomme jättää isänmaamme tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin millaisena olemme sen itse saaneet, ja siksi puolustamme kansallista etua aina kun se on uhattuna.

– Olemme olleet oikeassa suhtautuessamme kriittisesti Euroopan unioon ja sen kasvaviin integraatiopyrkimyksiin. Toisinaan mikään ei tunnu riittävän EU:n herroille. Meidän tulee kuitenkin olla pragmaattisia muuttuvassa maailmassa ja pyrkiä entistä enemmän saamaan oma linjamme läpi EU:ssa. Valtaa esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä tai suomalaisen metsän käyttämisessä ei tule keskittää Brysseliin.