LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomaankauppaministeri Ville Tavio ja elinkeinoministeri Sakari Puisto järjestivät pyöreän pöydän keskustelun vientiyritysten ja Team Finland -verkoston edustajille. Yritykset esittivät näkemyksiään viennin mahdollisuuksista sekä ratkaisuja haasteisiin, jotta vientiponnistelut etenevät entistä tehokkaammin.
Keskustelussa todettiin, että yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen muodostaa viennin perustan eikä sitä tule rasittaa ylimääräisillä kustannuksilla tai byrokratialla. Valtiovallan vientiponnistelut saivat kiitosta, ja ovien avaaminen uusille markkinoille nähtiin arvokkaana.
– Suomella on paljon tarjottavaa, ja meidän on tartuttava yhä nopeammin avautuviin bisnesmahdollisuuksiin. Olemme panostaneet viime aikoina yhä enemmän myös nk. investointinyrkin toimintaan, jotta saamme investointeihin vauhtia, Sakari Puisto korostaa.
– Yhteinen tavoitteemme on tukea suomalaisyrityksiä vientiponnisteluissa kohti kansainvälistä menestystä. Haluamme varmistaa, että julkiset palvelut vastaavat entistä paremmin yritysten tarpeisiin, Ville Tavio lisää.
Perussuomalaisilla on elinkeino- ja ulkomaankauppaministerien salkkujen myötä keskeinen rooli yritysten viennin avaamisessa ja uusien investointien saamisessa. Perussuomalaiset työskentelee hallituksessa ja eduskunnassa sen eteen, että vuodesta 2026 tehdään kasvun vuosi vientiyrityksille ja Suomeen saadaan lisää työtä ja yrittämistä ja sitä kautta hyvinvointia.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio teki marraskuussa vienninedistämismatkan Uruguayhin. Kyseessä oli ensimmäinen ministeritason vierailu seitsemään vuoteen.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ahkeroi paitsi suomalaisten suuryritysten myös pienten ja keskisuurten yritysten viennin edistämiseksi. Tavion mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen on vientiponnistelujen keskiössä. Lisäksi hallitus tekee kehitysapuun historiallisen suuret säästöt ja muutokset. Tarkoituksena on, että Suomen omat taloudelliset intressit toteutuvat ja vienti kasvaa.
Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.
Hallitusohjelmassa linjattu Team Finland -uudistus ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointi ulkoasiainhallintoon etenee. Päällekkäisyyksien ja byrokratian tilalle otetaan vienninedistämisen ulkomaantoiminnoissa käyttöön yhteinen johtaminen, yhteiset resurssit ja yhden luukun periaate.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
