KUVAKAAPPAUS/YLE
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mielestä kaupan hajauttaminen ja uusien kauppasopimusten tekeminen on erittäin tärkeä tavoite uudessa maailmankaupan tilanteessa. Yhdysvallat ajaa etujaan nostamalla tulleja. EU puolestaan etsii uusia kauppakumppaneita ja pyrkii vähentämään riippuvuutta Yhdysvalloista sekä Kiinasta.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio pitää erittäin tärkeänä, että suomalaisille vientiyrityksille etsitään nyt uusia kauppamahdollisuuksia. Tavio kertoi näkemyksistään Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana.
– Kaupan hajauttaminen on erittäin tärkeä tavoite ja uusien kauppasopimusten tekeminen. Sillä tavalla etsimme uutta kauppaa, uusia markkina-alueita ja haemme talouskasvua itsellemme, hän toteaa.
Kauppapolitiikasta on tullut osa geopoliittista valtapeliä, jossa Yhdysvallat ajaa etujaan nostamalla tullitariffeja. EU-maat puolestaan pyrkivät vähentämään riippuvuutta Yhdysvalloista, etsimällä uusi kauppakumppaneita.
– Yhdysvaltain kauppa- ja tullipolitiikka on ollut erittäin poukkoilevaa. Se on johtanut osaltaan siihen, että kauppasopimusneuvottelut ovat nopeutuneet muiden kanssa, Tavio sanoo.
Intia ja EU viimeistelivät tiistaina pitkään valmistellun kauppasopimuksen, joka avaa Intian valtavat markkinat vapaakaupalle EU-maiden kanssa.
Tavio arvioi, että Intian ja EU:n kauppasopimus näkyy Suomessa pikkuhiljaa. Suomella on Intian kaipaamia teknologioita, joita tarvitaan maailman väkirikkaimman maan ilman ja veden puhdistamisessa.
– Meidän vientitilastoissa Intia taitaa olla jossain 20 suurimman joukossa eli se vaikutus on hitaampi, mutta toisaalta meillä on hyvät mahdollisuudet tuplata kauppa jopa seuraavan 4–5 vuoden aikana, hän katsoo.
EU-maat ovat tehneet vapaakauppasopimuksen myös Mercosur-maiden kanssa, joita ovat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Tämäkin sopimus tarjoaa Suomelle uusia vientimahdollisuuksia.
– Itse pidän ulkomaankauppaa ja vientiä talouden kulmakivenä varsinkin pienemmälle maalle. Vapaakauppasopimusten neuvottelu on tehokas tapa lisätä vientiä ja siitä on paljon näyttöä, Tavio sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
