Tavio suurlähettiläskokouksessa: Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi tarvitaan lisää vientiä – velaksi ei voida elää ikuisesti

Etenkin strategisiksi miellettyjen teknologioiden, kuten tekoälyn ja kvanttiteknologian, hallinta on noussut ulkopoliittiselle asialistalle. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomella on erinomaista osaamista näillä teknologian aloilla, ja Suomi voi sitä kautta osallistua merkittävällä tavalla maailmanpolitiikkaan.

– Murrosteknologioita hyödyntävillä suomalaisyrityksillä on myös kilpailuetua kansainvälisessä kaupassa. Samaan aikaan on tärkeää varautua teknologiseen kehitykseen liittyviin turvallisuusuhkiin ja väärinkäyttömahdollisuuksiin, Tavio sanoi.

Kansainvälistä yhteistyötä kehitettävä

Muuttunut turvallisuusympäristö tarkoittaa kauppa-, kehitys- ja teknologiapolitiikan nivomista entistä tiiviimmin osaksi ulkopolitiikkaamme. Kehittyvien maiden osuus maailmantaloudesta kasvaa, joten niistä on tulossa Suomelle yhä tärkeämpiä kauppakumppaneita, minkä vuoksi Suomen on tuettava kehittyvien maiden teollistumista.

Maailman kauppajärjestö WTO, joka on ollut oleellinen osa Suomen ulkomaankaupan menestyksessä ja Suomen kaupan esteiden poistamisessa, on olemassaolonsa pahimmassa kriisissä eri maatyhmien intressien etääntyessä yhä kauemmas toisistaan. Suomen on jatkettava vaikuttamista WTO:n uudistamiseksi, minkä lisäksi Suomi tarvitsee uusia liittoumia ja joustavuutta tapaan, jolla kauppasopimuksia solmitaan.

– Samalla on tärkeää, että käytämme kaikki tilaisuudet hyväksemme myös kahdenvälisen yhteistyön kehittämiseksi Yhdysvaltain kanssa esimerkiksi kauppaan vaikuttavan sääntelyn yhtenäistämiseksi sekä edellä mainitsemissani murrosteknologioissa, Tavio huomautti.

Nato-jäsenyys avaa uusia ovia

Myös Suomen Nato-jäsenyys avaa Suomelle jatkuvasti uusia ovia. Suomen on entisestään tiivistettävä yhteistyötä muiden samanmielisten kumppaneiden, kuten Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Korean ja Japanin kanssa. Viennin ja kansainvälisen kaupan vahvistamiseksi Tavio pitää tärkeänä, että Suomi hakee yhteistyötä myös sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kuulu Suomen perinteisiin kauppakumppaneihin.

– Tältä osin kääntäisin katseen erityisesti maihin ja alueisiin, joilla talouskasvu on vahvaa, kuten Kaakkois-Aasiaan, Intiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Persianlahden alueelle, Tavio kertoi.

Suomen huoltovarmuutta ja suomalaisyritysten riskienhallintaa tuetaan parhaiten panostamalla monipuolisesti kumppanuuksiin ja kaupan vapauttamiseen. Niihin tavoitteisiin pääsemiseksi kauppapoliittisen vaikuttamistyön tulee olla strategista, ennakoivaa ja kohdennettua.

– Samalla kun kehitämme yhteistyötä EU:n ulkopuolisiin maihin, on meidän samalla myös huolehdittava siitä, että EU:n sisämarkkinat kehittyvät järkevällä tavalla ja yritystoimintaa tukien. EU-maiden valtiontuet eivät saa vaarantaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta.

Hallitus on suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolella

Tavio kertoi myös hallituksen olevan suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolella. Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi tarvitaan lisää vientiä, eikä velaksi voida elää ikuisesti. Strategisuuden lisääminen näkyy päätöksessä uudistaa Team Finland -vienninedistämisverkosto tavoitteena palvella suomalaisyrityksiä entistä tehokkaammin ja laadukkaammin.

– Vienninedistämisen painoarvo Suomen ulkomaanedustustojen työtehtävissä kasvaa entisestään, vaikka määrärahat ja henkilöresurssit ovat tiukassa nykyisessä taloustilanteessa. On ensiarvoisen tärkeää keskittää voimiamme olennaiseen: sinne, missä meillä ja yrityksillämme on eniten mahdollisuuksia ja niihin asioihin, jotka eniten vaikuttavat näistä mahdollisuuksista hyötymiseen, Tavio sanoi.

Tuki Ukrainalle on vankkumatonta

Hallitus on tuonut myös kehityspolitiikkaan välttämättömän suunnanmuutoksen, sillä julkisen talouden sopeutusten vuoksi on välttämätöntä käyttää rajallisia resursseja entistä tehokkaammin. Siksi kahdenvälinen maaohjelmatyyppinen yhteistyö on päätetty lakkauttaa hallitusti Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa.

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Ukrainan tukea ei ole leikattu, vaan sitä on päinvastoin kasvatettu. Ukraina kaipaa monenlaista tukea, mihin olemme valmiita vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Ukrainan kanssa tehtävällä kehitysyhteistyöllä on selvä yhteys myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, Tavio korosti.

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kokonaisbudjetti Ukrainaan on kehyskaudella 290 miljoonaa euroa.

Kehitysmaiden apuriippuvuutta vähennettävä

Suomi ei kanavoi kehitysyhteistyövaroja maihin, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Kehitysyhteistyön ehdollisuudessa keskeisenä kriteerinä on myös omien kansalaisten vastaanottaminen. Uusia kehitysyhteistyöhankkeita suunnitellaan niin, että ohjelmien ja hankkeiden toteutuminen kytketään toimivien ja kestävien paluuratkaisuiden edistymiseen.

– Kehitysyhteistyörahoitusta tulee ylipäätään käyttää entistä strategisemmin niin, että sillä kyetään vivuttamaan yksityisiä pääomia ja tehdään kehitysmaihin kohdistuvat investoinnit houkutteleviksi sijoituskohteiksi.

– Kehityspolitiikalla edistetään sitä, että kehitysmaihin syntyy omaa teollisuutta ja työpaikkoja. Kehittyvien maiden omaa tulopohjaa tulee rakentaa vahvemmaksi. Näillä toimilla vastataan siihen, mitä kehittyvät maat itsekin peräänkuuluttavat: enemmän kauppaa ja investointeja, vähemmän apuriippuvuutta, Tavio painotti.