

LEHTIKUVA
Teemu Keskisarjan kolumni: Reetta Tuiskuvuoren aiheellinen ilmastoahdistus
Metsää pitäisi saada lisää, mutta minne? Sitä pohdiskelee historioitsija Teemu Keskisarja.
Hei, olen Reetta Tuiskuvuori, suomalainen koululainen. Kirjoitan täältä havumetsän huminasta Brysselin ja Strasbourgin asfalttiviidakkoon. Minulla on EU:n mahtajille tärkeä viesti. Se koskee ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Olen erittäin ahdistunut ja teidänkin pitäisi olla! Maanosamme kasvien, eläinten ja ihmisten kohtalot keikkuvat vaakalaudalla. Byrokrattinen sumutus tuhoaa elämän edellytykset.
Kerronpa ensin kotimaastani. Se on Euroopan metsäisin kolkka. Suomen pinta-alasta on metsää 75 prosenttia eli kolme neljäsosaa. Metsä kasvaa kaikkialla ja kaikenlaisena. Miljoonia hehtaareja on suojeltuna. Hakkuista puut harvoin vähenevät. Yhden kaadetun tilalle tulee kolme taimea, koska metsänomistajat ja tehtaat eivät hyötyisi paljaista länteistä.
En yhtään yllättynyt NASA:n satelliittikuvista, joissa Suomi loistaa hiilinieluna. Jo isovanhempani oppivat koulussa, että Suomi elää metsästä, metsässä ja onkin pelkkä metsä.
Sekä kaupunkilaiset että maalaiset arvostavat luonnon puhtauden Suomen parhaaksi piirteeksi. Luonnonsuojelu on vanhuksille ja lapsille yhtä rakasta. Pohjolan ekosysteemit ovat herkkiä, lajit ja luontotyypit uhanalaisia. Kasvukeskuksissa jyräävät rakennushankkeet. Upeita vanhoja puita kaatuu erämaissakin. Suomi ei ole monimuotoisuuden ihmemaa. Silti minusta tuntuu, että suomalaiset jos ketkä osaavat metsäluontoa suojella omin neuvoin.
Joitakuita ahdistavat pitkät asumattomat metsätaipaleet. Oma ahdistukseni johtuu siitä, että useimmissa valtioissa metsää on niin vähän.
Alankomaat, Belgia, Tanska, Luxemburg ja Irlanti ovat Suomeen verrattuna melkein metsättömiä. Miksi asukkaat siellä vihaavat tai väheksyvät metsiä? Miksi he eivät istuta puita ja anna tilaa kestävälle kasvulle? Ennen vanhaan puu oli pellon ja laitumen tiellä ja ainut polttoaine, siksi se ehtyi tiheän asutuksen vieressä. Nykyisin metsättömyyteen ei ole pätevää syytä.
Ehkä eurooppalaiset ajattelevat, että tammet, marjakuuset ja pyökit eivät merkitse mitään koko planeetan keuhkoissa. Mielestäni esimerkillä on väliä. Amazonin ja Kongon sademetsiä haaskaavat köyhät viljelijät. Rikkaat EU-kansalaiset kiikuttavat kehitysmaihin ilmastotekoja, vaikka eivät itse metsitä edes takapihojaan. Kuinka te kehtaatte!
Koululainenkin näkee hiilineutraalisuuden savuverhon läpi. EU karkottaa luonnonsuojelun kauas ytimestään. Samalla se kiihdyttää ja ulkoistaa luonnonvarojen ylikulutusta. Kaivokset ja satojen metrien korkuiset tuulivoimalat eivät rumenna metropoleja, joissa asuu “vastuullisia kuluttajia“. Tilastollisen valheen tähden tehtaanpiiput siirtyvät Euroopasta Kiinaan tupruttamaan.
EU pystyy muutokseen, jos tahtoo. Suomalaisilla on paljon opetettavaa metsäkielteisille kansoille. Niiden luontoa elvyttäisi ja ennallistaisi tavoite edes 50 prosentin metsäisyydestä.
Reetta Tuiskuvuoren kirje lienee poliitikoille ja virkamiehille vain suomalaisvalmisteisen vessapaperin arvoinen. Pelastus riippuu uuden sukupolven tiedostamisesta. Ilmastotietoiset nuoret kautta EU:n, liittykää yhteen. Tehkää koululakko. Istukaa kadulla, soramontussa ja parkkipaikalla, kunnes komissaarit suostuvat lähiympäristöä rehdisti vihertämään.
TEEMU KESKISARJA
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan sensurointitapaus katkaisi kamelin selän – PS vie asian hallintoneuvostoon, vaatii Yleltä selvitystä siitä, mitä yhtiössä oikein tapahtuu

Historioitsija Teemu Keskisarja perussuomalaisten ehdokkaaksi Uudellamaalla – ”Tämä oli viimeinen pisara”

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Teemu Keskisarja: Pohdintaa Yleisradion tulevaisuudesta

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehottaa luottamaan Nasan tutkimukseen: ”Suomi on sitonut enemmän hiiltä kuin tuottanut päästöjä”

Teemu Keskisarja: Sananen Tampereen strategiselta vaalitaistelupaikalta

Teemu Keskisarja: Talo, johon on helppo päästä sisään

Teemu Keskisarjan kolumni: Korutonta kertomaa englannin kielen ylivallasta

Puheet luontokadosta ovat vahvasti liioiteltuja – tutkimustieto ei tue median pelottelua
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








