SUOMEN UUTISET
Euroopan unionin viennille rapsahtaa Yhdysvalloissa 15 prosentin tulli. Mitään tuontitullia ei heru vastineeksi. EU-maat vieläpä sitoutuvat amerikkalaisten tuotteiden ostoihin 1 350 miljardilla eurolla, joista Suomen kontolle lankeaa 25 miljardia.
Äskettäin hävitimme koronan varjolla EU:n ”elpymispakettiin” nettona 4,5 miljardia euroa. Samassa hässäkässä EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tilaili tekstiviestillä jotain rokotetta, joka maksoi 35 miljardia euroa. Summat ovat sanoinkuvaamattomia. Vähänpä hyödyttää parturi-kampaajan maksella vitosen alvia Suomen valtiolle.
Ja nuo kertaluontoiset mällit mätkähtävät Suomen säännöllisen jäsenmaksun päälle. Maksajan paikka pysyy ja paranoo joka paketissa huolimatta totaalisesta persaukisuudesta, talouskasvun olemattomuudesta ja hirmuveloista. Suomen tasavallalla, mukamas itsenäisellä, ei ole valtaa itse edes neuvotella laskuista, ehei, ei etukäteen eikä jälkikäteen.
Rahvas kärsiköön ”niin paljon kuin sielu sietää”, sanoi Kaarle XII Suuressa Pohjan sodassa. Suomalaisen sielun sietokyky on todella uskomaton. Suomi kesti veriveronsa Ruotsin riistomaana ja kestää myös rahoitusasemansa EU:n alusmaana. Mikään ei mene taaskaan överiksi. Paitsi valhe ja itsepetos. Talousviisaat A-studiossa ja Hesarin vieraskynässä opastavat tavan typeryksiä, että Suomi hyötyy himputisti yhteisvaluutasta ynnä muusta.
Sietämättömien EU-uutisten ansiosta historia näyttäytyy sentään siedettävämpänä. Ystävyys, yhteistyö ja avunanto oli presidentti Paasikiveltä ja pääministeri Pekkalalta vuonna 1948 kelpo neuvottelutulos verrattuna tullidiiliin 2025. Häpeämme liikaa 1970-luvun suomettumista. Sehän oli noloa, mutta jossain määrin tarpeellista ja harmitonta.
Tätä nykyä suomalaista sielunmaisemaa syövyttää eeuuttuminen. Termi on perustellumpi kuin suomettuminen. Tarkoitan eeuuttumisella eritoten paskapuheiden liturgiaa ja kakistelujen kaanonia. Uskottelemme uskovamme semmoista, minkä irvokkuuden Kreml ja Brysselkin käsittävät. Suomettumisen satunnaisia poskisuudelmia vastaa eeuuttumisen keskeytymätön rectumin nuolenta.
Neukut eivät sotakorvausten jälkeen nylkeneet naapuriaan vaan korkeintaan näpäyttivät nootilla. Eukut tappavat Suomen talouden. Vauriot ovat hengellisiäkin. Eeuuttumisessa mädäntyy katajaisen kansan itsekunnioitus.
Eeuuttuminen ei lopu sisäisistä syistä kuten ei loppunut suomettuminenkaan. Valhe kaatuu havaintoon imperiumin sortumisesta. Se on ajan kysymys. Komissaarit jankuttavat jatkuvuutta seuraavaan jääkauteen asti, mutta viisivuotissuunnitelmat katkeavat yllätyksiin. EU ei liene ikuisempi kuin tsaarin Venäjä ja Neuvostoliitto.
TEEMU KESKISARJA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
