Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä

Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 360 000 henkilöä. Vähempikin on joskus riittänyt.

Muutama sukupolvi sitten julkisrahoitteisia ammattiauttajia oli melkein nolla. Otan esimerkin Suomussalmelta, koska tänään on Ilmari Kiannon 150-vuotissyntymäpäivä.

Nälkämaassa käyskeli aikoinaan “sosiaalityöntekijä” nimeltä Rinsessa. Se oli lehmä. Kunta omisti Rinsessan ja kierrätti sitä aliravituimmissa mökeissä. Rinsessa liikkui kuin sote-bussi. Maitotilkka pelasti nälkäkuolemilta. Rinsessa oli toimeentulotuki ja viimesijainen etuus. Avustuskohteet keräsivät lehtikerput ja lypsivät itse ja toisinaan astuttivat “vasikkamasiinan”.

Kunnan lehmä tuskin muodostui kannustinloukuksi. Kurjassa heinätilanteessa sille ei löytynyt märehdittävää. Rinsessa pysyi jonkin ajan kullakin mökkiläisellä, jolta oma karja oli ehtynyt tai menehtynyt, sitten kierto jatkui ja vuoro siirtyi seuraavalle.

Nelijalkaisessa fattassa oli vikansa, kuten Kianto järkyttävästi kuvaa Ryysyrannan Joosepissa. Vaikea kuitenkin sanoa, mikä oli 1900-luvun alussa eläin- ja ihmisrääkkäyksen vaihtoehto. Muut palvelumallit ja sosiaalityön lisärahoitus puuttuivat tykkänään. Veronmaksajatkaan eivät olleet isoisia isäntiä ja emäntiä. Julkinen sektori ylsi vain Rinsessaan, jonka kustannustehokkuus korostui kesäisin luonnonlaitumella. Edes kaupungeissa ei rehottanut etuuskäsittelijän virkoja, saati supervirastoja.

En ihannoi kurjaliston kärsimyksiä enkä halaja takaisin Ryysyrantaan. Mutta peräänkuulutan aikalaisilta vuonna 2024 kiitollisuutta ja suhteellisuudentajua. ”Hyvinvointialueiden” utareista heruu historiallisessa katsannossa hillittömiä herkkuja. Osa menee harakoille, koska byrokratia kaataa piripintaisen kiulun. Näppäilijöiden ja käppäilijöiden kustannustehottomuus pahenee digitaalisilla lypsykoneilla. Rinsessan vastakohta on jokin “asiakastietojärjestelmien” navetta.

Leikkauksista mylvähtelijöille osoitan kaksi sanaa: Elettiinpä ennenkin. Tämän päivän “haavoittuvimmassa asemassa olevat” eivät tiedä mitään Joosepin hengenhädästä sekä asumisen, vaatetuksen ja ravinnon absoluuttisesta viheliäisyydestä.