Teemu Keskisarjan kolumni: Mikään ei hakkaa hyvää kansalliskielistä PAPERIKIRJAA

Telkkarista tulee tällaistakin ohjelmaa: “Finnish Ice Hockey League – Live Studio“. Käsittääkseni koko juonto on suomeksi nimeä lukuun ottamatta. Katsomossa ja kotikatsomossa melkein kukaan ei jännää englannin kielellä.

Mikäs Teemu Keskiaikaa taas sapettaa nykyajassa? Ei syvällinen kulttuuriseikka vaan läpinäkyvä, läpitunkematon typeryys, ihmisten aliarviointi. Maikkari, periaatteessa mieluisa media, luulee kielikikalla kauppaavansa supisuomalaiselle yleisölle jonkin NHL-vaikutelman. Vau. Eipä suinkaan käy päinsä: “Suomen jääkiekon SM-liiga – suora lähetys studiosta“.

Parahin kannattaja, kumpi sinusta on täällä Pohjantähden alla jäätävämpi eläin, ilves vai “pelicans“?

Vielä irvokkaampi esimerkki mukamas korkeakulttuurista. Riikinruotsalaistaustainen äänikirjajätti ostaa Suomessa kustantamoita ja mainostaa: “Nothing beats a good book!“ Siis suomenkieliselle ja suomenruotsalaiselle asiakkaalle, joka lähtökohtaisesti tykkää äidinkielestään.

Ylipäätään äänikirja ei ole teos vaan audioplagiaatti. Sitä ei voi haltuunottaa alleviivauksilla ja kirjanmerkeillä. Sitä ei voi kulauttaa kurkkuunsa eikä hengittää ja sielulla koskettaa niin kuin kirjailijan kirjaimia. Kuuntelija vain luulottelee lukeneensa kirjan. Johdot päässä hölkkäämisen neurologiset vaikutukset vastaavat taustakohinaa. Parahin lukija, nimenomaan lukija, äänestä lompakollasi valhetta vastaan. Osta taikka lainaa kansalliskielisiä paperikirjoja. Mikään digi-ilveily ei niitä hakkaa.