

LEHTIKUVA
Tehtaita nurin, työpaikat kiven alla – Saksan hallitusta vaaditaan luopumaan ”ilmastososialismista” lasten tulevaisuuden pelastamiseksi
Lähes paikoilleen jämähtäneen energiakäänteen jättikulut romuttavat saksalaista sosiaalivaltiota. Saksan suurimman päivälehden päätoimittaja vaatii liittokansleri Merziä luopumaan ”ilmastososialismista” saksalaisten lasten tulevaisuuden pelastamiseksi. Teollisuudessa pakataan laukkuja.
Vallankumoukselliseksi ja koko muulle maailmalle malliksi tarkoitettu energiakäänne jumittaa kaikilta osiltaan.
Sähköautoja on liikenteessä vain pieni osa suunnitellusta. Rakennuskannan energiasaneerauksissa ei ole edetty juuri lainkaan. Hiilijunille on annettu rautateillä etuajo-oikeus.
Paluu fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan on edessä, kun suljettujen ydinvoimaloiden korvaamiseksi ollaan rakentamassa kymmeniä maakaasulla toimivia voimaloita.
Teollisuus ja kansa maksavat kovaa hintaa
Teollisuus ja kansalaiset maksavat kovaa hintaa liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikana aloitetusta ja Olaf Scholzin (sd) ja Friedrich Merzin (CDU) hallitusten jatkamasta energiakäänteestä.
Lukuisat suuret teollisuuslaitokset, kuten Volkswagen ja Bosch ovat karsimassa työpaikkoja ja lakkauttamassa tehtaita. Konkurssien määrä rikkoo ennätyksiä. Viime vuonna Saksassa teki konkurssin 21 812 yritystä, mikä on lähes neljännestä enemmän kuin edellisvuonna. Vauhti jatkuu myös tänä vuonna.
Useat yritykset ovat siirtämässä tuotantoaan halvemman energian maihin. Talonomistajat ja vuokralla asuvat ovat pulassa kallistuvien energialaskujen takia.
Kiinteistökauppaa hyydyttää epätietoisuus siitä, millä tavalla rakennuksia saa lämmittää.
Neljä miljoonaa kotitaloutta ei kyennyt maksamaan viime vuonna sähkö- ja kaasulaskuaan. Eniten kallistunut energia aiheutti maksuvaikeuksia vuokra-asunnoissa asuville.
Massiivisesti uutta velkaa
Akuuttia rahapulaa pahentaa energiakäänteen lisäksi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainana tukeminen, vuosikymmenien aikana rämäkuntoon päästetyn armeijan ja infrastruktuurin nykyaikaistaminen sekä maahanmuuton ja yhä jatkuvan siirtolaisvirran aiheuttamat kulut.
Valtiontalouden katastrofia yritetään välttää massiivisella lainanotolla. Infrastruktuurin modernisointiin aiotaan ottaa lainaa 500 miljardia euroa. Sata miljardia siitä käytetään vihreiden vaatimuksesta ilmastonsuojeluun.
Armeijan uudistamiseen lainaa on mahdollista ottaa velkajarrun löysäämisen jälkeen yli tuhat miljardia euroa. Ennestään Saksalla on velkaa yli 2 500 miljardia euroa.
Ilmastoneutraaliksi hinnalla millä hyvänsä
Nopeasta velkaantumisesta ja valtion talouden rapautumisesta huolimatta Merzin kristillisdemokraattien ja demarien hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteesta tehdä Saksasta vuoteen 2045 mennessä energiakäänteen avulla ilmastoneutraali.
Tavoitteesta ei ole tingitty, vaikka energiakäänteen vauhdittama talouden jyrkkä alamäki ja akuutti rahapula kaikilla yhteiskunnan tasoilla uhkaavat saksalaisen sosiaalivaltion perusteita.
Saksan uusi talous- ja energiaministeri Katherina Reiche (CDU) suosittelee kuitenkin monien teollisuus- ja talouspiirien pettymykseksi, että Saksa jatkaa energia- ja ilmastopolitiikassa edeltäjänsä, epäonnistuneen energiakäänteen ikoniksi muodostuneen Robert Habeckin (vihr) linjalla.
Vihreillä on hallitus hyppysissään
Pettymystä lisää liittokansleri Merzin ennen vaaleja antama lupaus muuttaa Saksan suuntaan energiapolitiikassa. Hallituskumppanina oleville sosialidemokraateille tämä ei kuitenkaan sopinut.
Hallitus joutuu kuuntelemaan tässä myös vihreitä ja vasemmistopuolue Linkeä, joiden tuesta se on riippuvainen perustuslakimuutoksia edellyttävissä asioissa.
Kun paitsioon pakotetun AfD:n äänet eivät kelpaa, niin vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä ei synny ilman energiakäänteen pääarkkitehtien ääniä.
Koska Saksa luopui ydinvoimaloistaan ja aikoo luopua vuoteen 2038 mennessä myös hiilivoimaloista, niin sääolosuhteista riippuvaa tuuli- ja aurinkosähköä on tarkoitus vakauttaa 71 uudella maakaasuvoimalalla.
Taloustutkijat varoittavat elintason laskusta
Rajulla energiapolitiikan muutoksella teollisuudestaan elävän 84 miljoonan asukkaan maan talouden perusrakenteisiin on seurauksensa.
Rahat ovat lopussa. Monet taloustukijat valmistelevat saksalaisia elintason laskuun.
Parhaillaan keskustellaan muun muassa viikkotyöajan pidentämisestä, eläkeiän nostamisesta, sosiaalipalvelujen karsimisesta, sosiaaliavun ja työttömyysavun yhdistävän kansalaisrahan ehtojen kiristämisestä sekä terveydenhoidon omavastuuosuuksien korottamisesta.
Rahat ovat vähissä myös koulutoimesta, jossa kirjataan vuosi vuodelta huonompia oppimistuloksia ja jossa koulurakennukset ovat rapistumassa.
Jatkuvasti paheneva tilanne pakottaa saksalaiset kysymään, miten kauan nykyinen meno voi jatkua.
Energiakäänne on ollut vastuutonta kokeilua
Saksan suurimman yksityisen median, Bild-lehden päätoimittaja Marion Horn arvostelee rajusti hallituksen energia- ja ilmastopolitiikkaa.
– Ilmastososialismista on päästävä eroon, jotta lapsillamme olisi Saksassa tulevaisuus, hän vaatii.
Hornin mielestä Saksan energia- ja ilmastopolitiikka on ollut vastuutonta kokeilua.
– Virhepäätökset energian, siirtolaisuuden ja teknologia suhteen on korjattava eikä vain selittää niitä kaunistelemalla, hän kirjoittaa.
– Energiakäänne on tullut maksamaan saksalaisille miljardeja miljardien jälkeen ilman, että energiahuoltovarmuutta olisi pystytty saamaan aikaan.
Käänne maksaa tuhansia miljardeja
Samoilla linjoilla on myös energia-alan analysointiin erikoistunut kansainvälinen Aurora Energy Research -konsulttiyhtiö. Sen laskujen mukaan Saksan energiakäänne tulee maksamaan nykyisillä tavoitteilla ainakin 3 440 miljardia euroa.
Hintaan sisältyy myös yli 4 800 kilometriä uutta sähkönsiirtoverkostoa, joka tarvittaisiin merellä tuotetun tuulisähkön siirtämiseen Etelä-Saksassa sijaitsevan teollisuuden tarpeisiin.
Tällä hetkellä tuulivoiman ylikapasiteettia joudutaan myymään aika ajoin miinushinnalla naapurimaihin tai pistämään myllyt kiinni, josta siitäkin energiantuottaja saa valtiolta korvauksen.
Aikataulu pettää kaikilla lohkoilla
Saksalaisessa DIW-taloustutkimusinstituutissa on laskettu, missä vaiheessa energiakäänteessä olisi juuri tällä hetkellä oltava, jotta ilmastoneutraalisuus olisi mahdollista saavuttaa suunnitelmien mukaan vuoteen 2045 mennessä.
Laskelma osoittaa, että Saksa on myöhässä kaikkien tärkeimpien tekijöiden kohdalla.
Esimerkiksi autokannasta sähköautoja on vain 1,6 miljoonaa, vaikka niitä pitäisi olla alkuperäisen suunnitelman mukaan tällä hetkellä 15 miljoonaa.
Aikataulusta ollaan pahasti myöhässä myös latausasemien, tuulivoiman rakentamisen ja lämpöpumppujen kohdalla.
Liittokanslerilta vaaditaan rehellisyyttä
Vaikka energiakäänne laahaa, niin hallitus ei ole tinkinyt tavoitteesta, että Saksassa kulutetusta sähköstä tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 100 prosenttia uusiutuvilla tavoilla.
Viime vuonna uusiutuvalla energialla tuotettiin Saksassa kulutetusta sähköstä 54 prosenttia.
Bild-lehden päätoimittaja Horn heittää kirjoituksessaan vakavan kysymyksen, miten Saksa saadaan tällä menolla uudestaan taloudellisesti, teknologisesti ja demokraattisesti kantavalle pohjalle.
Hän vaatii liittokansleri Merziltä rehellisyyttä tunnustaa, että energiakäänne on nykyisessä muodossaan epäonnistunut.
Horn yhtyy Saksi-Anhaltin ja Sachsenin osavaltioiden pääministereihin Reiner Haseloffiin (CDU) ja Michael Kretschmeriin (CDU), jotka vaativat Saksaa luopumaan tavoitteestaan olla ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä.
– Miksi Saksalle ei kelpaa EU:n ilmastotavoite olla ilmastoneutraali vuonna 2050, tai että ilmastoneutraalisuus olisi saavutettu vuoteen 2045 mennessä 90-prosenttisesti 100 prosentin sijasta, Horn kirjoittaa.
Pääopposition ehdotukset eivät kelpaa
Energiakäänteen takana ovat Saksassa kaikki puolueet pääoppositiopuolue AfD:tä lukuun ottamatta.
Kristillisdemokraattiset CDU ja CSU, SPD, vihreät ja vasemmistopuolue Linke tyrmäsivät liittopäivien talous- ja energiavaliokunnassa syykuussa AfD:n ehdotuksen muuttaa Saksan energiapolitiikan suuntaan.
AfD on esittänyt muun muassa ydinvoimaan ja hiilivoimaan palaamista, kaasukaupan uudelleen aloittamista Venäjän kanssa sekä aurinko- ja tuulivoiman subventoimisen lopettamista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Marion Horn Katherina Reiche Rainer Haseloff Olof Scholz Michael Kretschmer Bild Robert Habeck vihreä siirtymä Friedrich Merz työpaikat hyvinvointi Yritykset Ydinvoima Angela Merkel Tuulivoima Hiilivoima Energiapolitiikka Saksa vihreät Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Donald Trump haluaa lopettaa tuulivoiman rakentamisen: ”Se on kaikkein kalleinta energiaa ja monta kertaa kalliimpaa kuin puhdas maakaasu”
Uusiutuvan energian osalta on nyt selvää, että tuulivoiman vyöry on ohitse Yhdysvalloissa. Trumpin presidenttikaudella sitä ei rakenneta lisää ainakaan merelle. Halvin energianlähde on maakaasu – siksi siihen panostetaan.

Tynkkynen: Eurooppa on energian suhteen Venäjän armoilla, tavaroissa Kiinan armoilla, syntyvyydessä Afrikan armoilla ja puolustuksessa USA:n armoilla
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.

Akkumateriaalien tuotanto pian viisi kertaa kysyntää suurempaa – Northvolt jo perumassa tehdasinvestoinnin Ruotsiin

Venäjän aloittama Ukrainan sota, vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus ja talouden alamäki painavat Saksaa polvilleen
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








