

Telegraph: Kreikan euroero olisi tuskin katastrofi
Capital Economicsin puheenjohtaja Roger Bootlen mielestä Kreikan mahdollisella euroerolla pelottelu on turhaa. Bootle on ennemminkin huolissaan nykyisen säästölinjan jatkamisesta. Bootle kirjoittaa näkemyksistään brittiläisessä Telegraphissa.
Bootle jakaa tunnustusta Kreikan valtiontalouden alijäämien suitsimisyrityksille, mutta huomauttaa näiden toimien syösseen kansalaiset ahdinkoon. Samalla se on supistanut Kreikan taloutta tuntuvasti. Kreikan talous on nyt noin neljänneksen pienempi kuin mitä se oli ennen kriisiä. Bruttokansantuotteen putoaminen ei helpota säilyvien velkojen takaisinmaksua, vaan se vaikeuttaa sitä.
Pähkähullua jatkaa samalla tavalla
Bootle huomauttaa kannatuskyselyjen kärjessä paistattelevan Syriza-puolueen ajavan maalleen velkasaneerausta ja vyönkiristystoimien kumoamista. Ongelma on, että myös muut pakotettuihin säästötoimiin joutuneet euromaat haluaisivat itselleen lempeämmän ohjelman.
Syrizan ohjelma vaikuttaa monen mielestä pähkähullulta, mutta Bootlen mielestä on mahdotonta yrittää jatkaa samalla taloutta supistavalla linjalla kuin mitä tähän asti on tehty.
Jos Syriza voittaa vaalit saaden vaaliohjelmansa hallitusohjelmaksi asti niin muilla euromailla ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin antaa Kreikan erota eurosta.
Vaikka Kreikan asema eurojäsenenä on taas vaakalaudalla, eivät Espanjan ja Italian valtiolainat ole samanlaisessa myyntiaallossa kuin vuonna 2012.
Kreikka voi onnistua omalla valuutallaan
Bootle muistuttaa, että tavallisesti valuuttakriisit ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan. Tällaisia kamppailuja Iso-Britannia kävi 1930-luvulla yrittäessään pitäytyä kultakannassa. Se ei lopulta onnistunut.
Toinen valuuttakriisi osui 1990-luvun alkuun. Tuolloinkin maan piti irtaantua eurooppalaisesta valuuttaputkesta. Samalla kertaa järjestelmästä joutui irtaantumaan myös esimerkiksi Suomi ja Italia.
Euroalueen yhteneväisyyden suurin riski onkin se, että irtauduttuaan yhteisvaluutta eurosta Kreikan talous saa kilpailukyvyn takaisin heikommalla valuutallaan. Euroero saattaisikin ajatuksena alkaa houkuttaa myös muita nykyisiä kriisimaita.
HENRI MYLLYNIEMI
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Timo Soini Syrizan vaalivoitosta: Verimitta veronmaksajasta

Suomi maksumieheksi Kreikan taloussotkuissa? – Perussuomalaisilta välikysymys
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuore kolumni käsittelee naisten sortoa islamistisissa ääritulkinnoissa ja kulttuureissa sekä varoittaa niiden leviämisestä Suomeen. Samalla Purra ottaa kantaa ihmisoikeuksien puolesta ja korostaa, että tällaisista ilmiöistä ei saa olla hiljaa eikä sallia niitä Suomessa.

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.

Strandman: Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksavat Suomelle miljardeja
Liikkumattomuus on perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Sen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat arvioiden mukaan yli neljä miljardia euroa.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







