

MATTI MATIKAINEN
Terho: Kuka pelkää perussuomalaista?
Suomen politiikassa on vanhastaan paljon ns. pyhiä lehmiä, joihin vanhat puolueet ovat niin peruuttamattomasti sitoutuneet, etteivät haluaisi edes keskustella niistä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi maahanmuutto, euron pelastuspaketit, EU:n liittovaltiokehitys ja pakkoruotsi. Perussuomalaiset nostavat poliittiseen keskusteluun näitä kysymyksiä, joista vanhat puolueet ovat parhaansa mukaan vaienneet.
Politiikan pyhät lehmät tunnistat usein siitä, että niitä perustellaan vain hokemalla niiden olevan ”rikkautta”: siis ”kaksikielisyys on rikkautta”, ”monikulttuurisuus on rikkautta” jne. Tällöin omasta tunnekokemuksesta tehdään järkiperusteiden sijaan yleisen hyvän mitta. Koska vanhat puolueet pelkäävät harjoittamansa politiikan järjettömyyden paljastumista, haluavat ne monilla aloilla julistaa jo itse keskustelun aiheesta sopimattomaksi, rasistiseksi tai vihamieliseksi.
Siksi kun perussuomalaiset nostavat epäkohtia esiin, vastustajamme usein sanovat meidän lietsovan pelkoa tai yrittävän jopa ratsastaa pelolla kohti poliittista valtaa. Toisaalta samaan aikaan meistä itsestämme maalataan mitä mielikuvituksellisimpia kauhukuvia. Perussuomalaiset haluavat kuulemma sulkea rajat, perussuomalaiset haluavat siirtää Suomen menneisyyteen, perussuomalaiset suojelevat rasisteja yms. Paradoksaalista kyllä, tuskin mitään muuta järjestöä tai aatetta kohtaan lietsotaan Suomessa yhtä paljon pelkoa.
Näin on osittain onnistuttu vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Kansalaiset eivät esimerkiksi aina halua julkisesti tunnustaa äänestävänsä meitä. Uskon monen myös näiden väärien pelkojen takia välttelevän puolueeseemme tutustumista ja kanssamme keskustelemista, etenkin jos arvelee puolueemme ohjelman ja arvopohjan erilaiseksi kuin omansa. Totuus kuitenkin on, että juuri erilaisuuteen tutustuminen yleensä parhaiten hälventää pelkotiloja.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Nyt on valintojen ja vaikuttamisen aika ja haluan siksi hieman yleisemmin kuvata mitä itse perussuomalaisena ehdokkaana oikeasti tavoittelen. Millaiseksi kuvittelen Suomen kymmenen vuoden päästä, jos me olisimme pääministeripuolue? Alla minun visioni hyvästä Suomesta:
• Vuonna 2025 Suomi on avoin ja muutoskykyinen maa, jolla on osaamiseen perustuva ja kasvava talous. Teollisuutemme on kilpailukykyinen ja maamme energiaomavarainen.
• Suomi on huomattavasti nykyistä moniarvoisempi. Poliittisen korrektiuden rajat ovat laajemmat ja erilaisia näkemyksiä on totuttu kuulemaan. Jopa arvokonservatiivit hyväksytään paheksumatta tasavertaiseksi osaksi julkista keskustelua.
• Suomeen kohdistuu edelleen maahanmuuttoa, mutta sitä valikoidaan järkiperäisesti ja pyrimme maahanmuuttopolitiikan – kuten kaiken politiikan – kautta hyödyttämään Suomea. Suomi on EU-jäsen mutta olemme päättäväisesti torjuneet liittovaltion tavoittelun ja kasvavat tulonsiirrot jäsenmaiden välillä.
• Suomen valtio on edelleen virallisesti kaksikielinen, mutta pakkoruotsi on korvattu vapaaehtoisilla opinnoilla, jolloin jokainen kansalainen saa valtiovallan sijaan itse päättää kieli-identiteetistään. Yksilön vapaus ja vastuu ylipäänsä ovat nykyistä suurempia ja sosialistista holhousvaltiota on merkittävästi purettu, mikä näkyy mm. alkoholipolitiikassa.
• Suomi on yksilölähtöinen ja yrittäjähenkinen maa, joka ei kuvittele valtion saatikka EU:n keskusvallan olevan yhteiskunnan tai hyvinvoinnin perusta. Julkinen sektori on pienentynyt ja yleisesti ymmärretään, että kaikki yhteiskunnan laskut, myös valtion lupaamat etuudet, maksaa lopulta yksityissektori eli joku työtä tekevä yksilö.
• Aivan erityisesti Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet siinä, että meillä on vahva itsetunto ja usko tulevaan. Meillä ei ole tarvetta vihata eikä pelätä mitään, mutta pidämme oikeudenmukaisesti puoliamme niin EU:ssa kuin muutenkin. Olemme ylpeitä isänmaastamme ja arvostamme kulttuuriamme ja perinteitämme, joita mikään toinen kansa ei puolestamme vie eteenpäin.
Tästä päivästä alkaen sinulla on mahdollisuus äänestää tämän tai jonkun muun vision puolesta. Jos et itse halua tukea tätä tulevaisuudenkuvaa, toivottavasti et ainakaan pelkää sitä. Moniarvoistuva yhteiskunta pysyy kasassa vain, jos pystymme mielipide-eroista huolimatta kunnioittamaan erilaisuutta, keskustelemaan rakentavasti keskenämme ja sitoutumaan kansanvallan tuottamiin päätöksiin myös silloin, kun ne eivät miellytä itseä.
Niin kauan kuin meillä on tästä yhteisymmärrys, meillä on myös yhteiskunta.
Sampo Terho
europarlamentaarikko, eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








