

Vilhelm Junnila laskee ruusun Aurajokeen. / SU
Terrori-iskua muisteltiin sateisessa säässä – kansanedustaja Vilhelm Junnila puhui kyyneleistä Turun kasvoilla
Suomen ensimmäisen islamilaisen terrori-iskun kaksivuotispäivänä järjestetty Kukkavirta-muistokulkue keräsi sateisesta säästä huolimatta runsaasti ihmisiä laskemaan kukkia Aurajokeen uhrien muistoksi. Tilaisuus sujui rauhallisessa ja kunnioittavassa tunnelmassa.
Kirjaston vierestä Vähätorilta lähtenyt muistokulkue eteni hiljaisuuden vallitessa sillan yli Tuomiokirkon rantaan laskemaan kukkia Aurajokeen.
Muistotilaisuuteen osallistui eri arvioiden mukaan 250-300 ihmistä. Järjestäjät kiittivät poliisia sujuvista turvallisuusjärjestelyistä ja erityisesti siitä, että tänä vuonna Aurajoen vastarantakin oli annettu Kukkavirta-tapahtuman käyttöön, jolloin vasemmmistolaisten rumpuryhmä ei päässyt sinne metelöimään ja häiritsemään muistotilaisuutta, kuten viime vuonna.
Vilhelm Junnila: Kyyneleet Turun kasvoilla
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti sunnuntaina Kukkavirta-muistotilaisuudessa juhlapuheen, jossa hän muisteli sitä, miten kaksi vuotta sitten Suomen Turun ylle kertyi synkkiä pilviä. Voit katsoa puheen kokonaisuudessaan tästä linkistä.
– Noista pilvistä ei ropissut sadetta, vaan kosteus kaupungin kasvoilla koostui kyyneleistä, Junnila sanoi.
– Tuolloin tapahtui se, mitä ei Suomessa koskaan pitänyt tapahtua, Junnila jatkoi Turun islamilaiseen terrori-iskuun viitaten.
Junnila korosti, että tuolloin tapahtunut pahuus ei saa koskaan vaipua unholaan. Hän muistutti, että Turun päivänä vuonna 2017 laskettiin ensimmäisen kerran kukkia Aurajokeen uhrien muistoksi. Seuraavana vuonna kaupunki tai valtiovalta ei kuitenkaan halunnut muistella järkyttävää tragediaa laisinkaan, vaan muistotilaisuuden järjestäminen jäi yksittäisille kansalaisilla ja kansalaisliikkeille.
Kansanedustaja Junnila vakuutti, että Suomen Turku pystyy parempaan.
– Ei voi olla niin, että yhteiskunta valikoi, mitä tragediaa on suotavaa muistaa tai ketkä sitä saavat surra.
Vilhelm Junnila vetosi Turun kaupunkiin, jotta se toimisi sillanrakentajana ja kunnioittaisi terrori-iskun uhreja valaisemalla kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun 18. päivänä.
Juhlapuheensa jälkeen Junnila kertoi Suomen Uutisille, että kirjastosillan juhlavalaistus olisi kaupungille helppo tapa kunnioittaa uhreja. Hän muistutti, että juhlavalaistus Suomen lipun väreillä toteutettiin jo kertaalleen Turun päivänä vuonna 2017. Pariisin terrori-iskun jälkeen vuonna 2015 kirjastosilta valaistiin trikolorin väreillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








