

Kuvakollaasi: Theresa May saapuu EU-johtajien kokoukseen Brysseliin. Presidentti Richard Nixon junassa Lahdessa vuonna 1965. Lehtikuva.
Tervettä isänmaallisuutta ilman kansallisuhoa – brittikonservatiivi Theresa Mayn linjaukset lähellä Nixonin politiikkaa
Birminghamissa lokakuun alussa pidetty Iso-Britannian konservatiivipuolueen puoluekokous jäi vähälle huomiolle Suomen valtamediassa. Johtuuko siitä että puolueen puheenjohtaja Theresa May ei sovikaan hänelle Suomessa varattuun muottiin? Yhdysvaltain ja Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut toimittaja Matti Hukari arvioi brittikonservatiivien uutta suuntaa.
Iso-Britannian konservatiivipuolueen puoluekokouksessa Birminghamissa puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Theresa May piti linjapuheensa 5.10.2016. Siinä hän esitteli modernin konservatismin ohjelman ja johdatti puoluettaan talouspoliittisesti vasemmalle. May arvosteli rikkaitten yksityishenkilöiden ja suuryritysten veronkiertoa, uusliberalistista talouspolitiikkaa, valtiontalouden velkaantumista ja hallitsematonta EU-vetoista maahanmuuttopolitiikkaa. Hän korosti ihmisten positiivista kansallistunnetta eli tervettä isänmaallisuutta ilman kansallisuhoa. Hän korosti niitä hyviä asioita, mitä valtio voi tuoda ihmisten elämään, kuten sisäistä turvallisuutta ja koulutusta sekä terveydenhoitoa. Politiikan toimittajat vertasivat hänen sanomaansa Työväenpuolueen entiseen puheenjohtaja Ed Milibandiin (The Economist 8.10.2016).
Nixon oli lähtöisin vaatimattomista olosuhteista ja hänelle muodostui vankka käsitys, että vain taloudellinen vauraus luo mahdollisuuden huolehtia hyvin ympäristöstä
May myös tunnisti linjapuheessaan tiettyjen teollisuudenalojen strategisen arvon taloudelle ja halusi kannustaa niitä kauppaa, infrastruktuuria, koulutusta, sekä tutkimusta ja tuotekehitystä tukevalla politiikalla. Hän rohkaisi kansalaisiaan terveeseen mediakriittisyyteen muistuttaen, että kaikkea liberaalitoimittajien pakkosyöttämiä valheita maahanmuutosta ja rikoslain tulkinnoista ei tarvitse uskoa. May lopetti puheensa viittaamalla neljään historiallisesti merkittävään poliittiseen esikuvaansa, jotka ovat Benjamin Disraeli, Winston Churchill, Clement Attlee ja Margaret Thatcher. Mainittakoon, että heistä Atlee oli työväenpuolueen johtaja (1935-1955) ja brittiläisen hyvinvointivaltion kehittäjä.
Benjamin Disraeli konservatiivipuolueen perustajana
Puheenjohtaja May haluaa viedä Konservatiivipuolueen alkujuurilleen. Niiden alkujuurien keskeinen henkilö oli juuri Mayn esikuvanaan mainitsema kirjailija ja poliitikko Benjamin Disraeli, joka perusti nykyaikaisen konservatiivipuolueen. Pääministeri (1874–1880) Disraelin talouspolitiikkaa leimasivat sosiaaliset uudistukset, hillitty protektionismi ja työläisten ostovoiman ylläpito. Kuulostaa siis lähestulkoon Theresa Mayn puheelta. Poikkeuksena toisin mainittakoon, että vapaakaupan suhteen May on edennyt jo nopeasti, ja Brexit näyttää merkitsevän Iso-Britannialle entistä parempia kauppasuhteita EU:n ulkopuolelle.
Brexit näyttää merkitsevän Iso-Britannialle entistä parempia kauppasuhteita EU:n ulkopuolelle.
Disraeli oli kansalliseen vähemmistöön kuulunut juutalainen, joka voitti koko kansan luottamuksen. Hän nousi pääministeriksi vasta kypsällä iällä ja poliittisten epäonnistumisten jälkeen. Myöskään rouva May ei ole poliittinen broileri, vaan hän siirtyi pankkiuransa jälkeen politiikkaan vasta yli nelikymppisenä. Disraeli teki Iso-Britannian historian suurimmat sosiaalipoliittiset uudistukset (reform bill) vuonna 1867 laajentamalla veropohjaa. May osoitti puheellaan olevansa valmis laajoihin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin kun EU:n direktiivit eivät ole kahlitsemassa niitä uudistuksia.
Pääministerinä May on sisäpoliittisesti tilanteessa, jossa maan terveydenhuolto on rahoituskriisissä ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy matalapalkka-aloille yhteiskunnan ”uberisaation” myötä. Ongelmat kuulostavat tutuilta Suomessakin. Lähivuosina näemme pystyykö pääministeri May ja brittiläinen yhteiskunta nopeammin terveydenhuollon rakennemuutoksiin kuin suomalainen kolmikantainen yhteistyöpolitiikka.
Disraeli oli pääministeri Theresa Mayn ja Presidentti Richard Nixonin yhteinen esikuva
Disraelin konservatismi oli myös Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 1969 nousseen Richard Nixonin poliittisena ohjenuorana. Nixon oli yksi merkittävimpiä viime vuosisadan poliitikkoja ja visionäärejä. Hieman liioitellen voisi sanoa, että elämme nykyään Nixonin muovaamassa maailmassa.
Nixon vaikutti keskeisesti Länsi-Euroopan sodanjälkeiseen kehitykseen, sillä hän oli tuoreena kongressin jäsenenä 1947 Herterin komiteassa, joka päätti sodan runtelemalle Euroopalle suunnattavasta Marshall-avusta. Komitea vieraili Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa. Jonathan Aitkenin kirjoittaman elämäkerran Nixon: A Life (1996) mukaan Nixon oli ainoa Herterin komitean viidestätoista jäsenestä, joka halusi tavata kyseisten Euroopan valtioiden kommunistipuolueiden johtajia. Niiden keskustelujen perusteella Nixon sai voimia ajaa Marshall-apu läpi komitean enemmistönä olleiden republikaanien keskuudessa. On täysin mahdollista, että ilman Nixonin panosta Länsi-Euroopan maat olisivat jääneet ilman Marshall-apua, ja köyhyyden vaikutuksesta ajautuneet kommunistien valtaan. Saksassa koettiin vielä talvella 1947 todellista nälänhätää.
Kenraali Dwight Eisenhower teki tärkeän valinnan ottaessaan Nixonin varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 1952 vaaleissa. Nixon toi republikaaneille konservatiivien äänet ja mahdollisti Eisenhowerin valinnan presidentiksi. Varapresidenttinä vuosina 1953–1961 Nixon oli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskeinen vaikuttaja. Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit John F. Kennedylle, Nixon oli silti presidentti Kennedyn luottomies ulkopoliittisissa kriiseissä.
Elämme Nixonin muovaamassa maailmassa (Kiinan talouskasvu, Yhdysvaltain aseteollinen ylivoima, dollarin asema, ympäristönsuojelu politiikassa)
Aiemmin mainitsemani Marshall-avun lisäksi Nixon nopeutti monen nykyiseen maailmantilanteeseen kuuluvan asian toteumista. Vuonna 1966 dokumentoidussa keskustelussa Nixon hahmotteli Iso-Britannian ex-ulkoministeri Sir Alec Douglas-Homen kanssa, kuinka Kiina ja Yhdysvallat ovat supervaltoja 2000-luvun alussa ja miten Yhdysvaltojen on tehtävä avaus Kiinaan. Niihin aikoihin, ja vielä 80-luvullakin, suomalaisten ja eurooppalaisten vasemmistoälykköjen mielestä tulevaisuuden taloudellinen supervalta oli Neuvostoliitto.
Presidenttikaudellaan 1969-1974 Nixon loi visionsa mukaisesti suhteet Kiinaan, minkä voidaan nähdä johtaneen Kiinan nykyään harjoittamaan valtiojohtoiseen kapitalismiin. Hän lopetti Vietnamin sodan, aloitti siirtymisen vapaaehtoisten ammattiarmeijaan, lopetti dollarin sitomisen kultakantaan (mikä mahdollisti nykyisen finanssikapitalismin) ja ennen kaikkea johdatti Yhdysvallat realistisen ympäristönsuojelun tielle.
Nixon oli ensimmäinen luonnonsuojelusta kiinnostunut presidentti
Nixonin tädin mies Tim Timberlake oli 1920-luvulla Etelä-Kalifornian yliopiston entomologian eli hyönteistieteen professori ja alansa arvostetuimpia tiedemiehiä maailmassa. Enonsa sekä kveekarien vaikutus teki Nixonista vakaumuksellisen luonnonsuojelijan. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Nixonin tärkein sisäpoliittinen teema oli ympäristönsuojelu ja luonnon saastumisen pysäyttäminen. Tällä hän ei pyrkinyt äänten kalasteluun, sillä mielipidetutkimuksen mukaan vain yksi prosentti amerikkalaisista äänestäjistä piti silloin ympäristöasioita tärkeinä. Nixon oli aikaansa edellä ja Yhdysvaltain ympäristöliike saikin alkunsa huhtikuussa 1970 järjestetystä Earth Day- tapahtumasta, johon osallistui kolme miljoonaa amerikkalaista eri puolilla maata.
Nixonin vaalilupaus saastuttamisen vähentämisestä ei ollut tyhjää puhetta. Presidenttinä Nixon vahvisti kuusi huomattavaa ympäristönsuojelulakia. Nämä olivat:
– Laki kansallisesta ympäristöpolitiikasta (1969);
– Laki ilmanpuhtaudesta, jolla säädeltiin rikkidioksidin, typpidioksidin, pienhiukkasten, hiilimonoksidin, otsonin ja lyijykaasujen tuotantoa teollisuudessa ja liikenteessä (1970);
– Laki merinisäkkäiden suojelusta (1972);
– Laki puhtaasta juomavedestä, jolla suojeltiin pohjavesialueita sekä makean pintaveden varantoja (1974);
– Laki uhanalaisten eläinten suojelusta (1973); ja
– Laki merten suojelusta, jolla kiellettiin suurten kaupunkien jätevesien ja valtamerialusten pilssivesien laskeminen mereen (1972).
Hän loi 1970 Yhdysvaltain ympäristöhallinnon (Environmental Protection Agency). Nixonin presidenttiaikana perustettiin 642 uutta kansallispuistoa, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus vierailla sellaisissa.
Konservatiivien ja sosialidemokraattien ero
Nixon oli lähtöisin vaatimattomista olosuhteista ja hänelle muodostui vankka käsitys, että vain taloudellinen vauraus luo mahdollisuuden huolehtia hyvin ympäristöstä. Tämä ajatus tuntuu olevan vieras vihreille. Disraelin tavoin myös Nixon teki maansa historian suurimman verouudistuksen vuonna 1969, kun hän korotti jyrkästi veroprogressiota. Suomen nykyiseen verotukseen verrattuna tuo progressio oli silti kevyt, mutta Nixonin politiikka toi talouskasvua (öljykriisiin 1973 saakka) ja piti yllä kansalaisten työhaluja.
Kalle Isokallio sosialidemokraateista: ”..eduskuntapuheista kuultaa selvänä ajatus, että kaikki palkansaajien rahat kuuluvat ensisijaisesti valtiolle ja valtio vain armosta antaa niistä verotuksen jälkeen osan palkansaajalle”
Nixon pystyi näkemään sosiaalipolitiikan hyvinvoinnin välineenä. Silti hän ajatteli samoin kuin Theresa May nyt Iso-Britanniassa, että yrittäjien tulot liiketoiminnastaan ja työntekijöiden palkkatulot työstään kuuluvat ensisijaisesti heille itselleen, ei valtiolle. Tämä ajatus erottaa edelleen konservatiivit sosiaalidemokraateista niin briteissä kuin Suomessakin. Kalle Isokalliota (IL blogi 26.9.2016) lainaten ”Antti Rinteen ja Antti Lindtmanin eduskuntapuheista kuultaa selvänä ajatus, että kaikki palkansaajien rahat kuuluvat ensisijaisesti valtiolle ja valtio vain armosta antaa niistä verotuksen jälkeen osan palkansaajalle”.
Matti Hukari
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brittipäätoimittaja: EU:sta ei tullut Yhdysvallat ilman sähkötuolia vaan Neuvostoliitto ilman vankileirien saaristoa

Margaret Thatcherkin epäili, onko EU hyväksi eurooppalaisille

Brexit-tulos yllätti Suomen valtamedian, mutta briteillä oli erinomaiset syyt irtautumiseen

Kuinka Gordon Brown pelasti Iso-Britannian euron painajaiselta

Hukari: Keskusteltiinko Suomen mediassa lainkaan Yhdysvaltain vaalien olennaisimmista asioista?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








