

Tieteellinen tutkimus: internet-ajan uhriutumisella on yhteys narsismiin, manipulatiivisuuteen, epärehellisyyteen ja ylimielisyyteen
Ihmisillä on evoluution luoma taipumus kokea myötätuntoa ja halu auttaa ongelmista kärsiviä ihmisiä. Internetin ja massamedian aikana ihmisten kyky tunnistaa oikeita uhreja vilpillisistä uhriutujista on kuitenkin heikentynyt huomattavasti. Tästä syystä uhriutumisesta on tullut entistä tehokkaampi tapa tavoitella resursseja ja vaikutusvaltaa. Tuore tieteellinen tutkimus osoittaa, että uhriutumisella on yhteys moraalisesti kielteisiin persoonallisuuspiirteisiin kuten narsismiin, manipulatiivisuuteen, itsekkyyteen sekä rehellisyyden ja nöyryyden puutteeseen. Nykyaikainen informaatioympäristö suosii kovaäänistä ja vilpillistä signalointia. Uhriutumisesta on tullut kilpailullista. Suurimpia häviäjiä tässä ovat kaikista suurimman avun tarpeessa olevat ihmiset.
Uhrin asema on perinteisesti ei-toivottu. Siihen liittyy vahingoittumista ja kärsimystä. Evoluution myötä ihmisille on kehittynyt kyky kokea myötätuntoa uhriksi joutuneita kohtaan sekä halu pyrkiä helpottamaan heidän asemaansa. Tästä syystä uhriutuminen voi myös olla toimiva strategia resurssien ja vaikutusvallan tavoittelussa.
Uhriksi tekeytyvä voi saada huomiota, yleisön myötätuntoa, sosiaalista statusta, taloudellista tukea sekä muita etuja. Uhrina oleminen voi luoda jopa valta-aseman: sillä voi vaatia muilta hyvitystä, ohjailla keskusteluja, sanella teemoja sekä hälventää uhrin syyllisyyttä ja vastuuta mahdollisista omista virheistä.
Kun uhrin asema tuo mukanaan tällaisia etuja, se myös kannustaa ihmisiä uhriutumaan. Toisin sanoen, näennäisessä uhrin asemassa on jotain tavoiteltavaa. Otollisin tilanne uhriutumiselle on sosiaalinen ympäristö, johon liittyy henkistä epämukavuutta, ja jossa voi vedota kolmansiin osapuoliin kuten organisaatioiden hallinnollisiin elimiin. Vetoomuksissa tehdään rohkeita väitteitä, joiden todenperäisyyttä on hankala varmistaa. Olennaisinta on usein subjektiivinen kokemus. Opportunistiset ihmiset voivat näin hyväksikäyttää muiden hyväntahtoisuutta ja myötätuntoa vilpillisin perustein.
Tuore tieteellinen tutkimus osoittaa, että ihmiset, joilla on taipumusta uhriutumiseen joko aidoin tai tekaistuin perustein, ovat todennäköisesti myös alttiimpia valehtelemaan ja pettämään muita henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi. Uhriutuminen ja uhriaseman kuuluttaminen liittyvät siis moniin moraalisesti kielteisiin persoonallisuuspiirteisiin kuten narsismiin, manipulatiivisuuteen, itsekkyyteen sekä rehellisyyden ja nöyryyden puutteeseen. Tutkimus julkaistiin korkea-arvoisessa psykologian tiedejournaalissa.
Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat laativat uhriutumisen skaalan, joka mittaa ihmisten taipumusta kertoa muille puutteistaan, haasteistaan sekä epäonnestaan, josta he kärsivät. Korkeamman pisteytyksen saaneet hyvesignaloivat useammin ja pyrkivät pönkittämään omaa moraalista ylemmyyttään, ja vastaavasti he vähättelivät omaa rooliaan ja moraalista vastuutaan. Toisin sanoen, hyvesignaloijat olivat muita kiinnostuneempia siitä, miten he näyttäytyvät muille moraalisesti ylevinä. Vastaavasti he olivat vähemmän kiinnostuneita siitä, miten he toimivat itse moraalisesti.
Hyvesignaloijat olivat muita kiinnostuneempia siitä, miten he näyttäytyvät muille moraalisesti ylevinä
Quillette-lehden koosteessa kerrotaan useiden tutkimustulosten viittaavat siihen, etteivät väitteet uhriasemasta automaattisesti kerro objektiivisesti tunnistettavasta kärsimyksestä. Selittävänä tekijänä ovat ihmisten yksilölliset erot heidän taipumuksissaan tekeytyä uhreiksi muiden silmissä. Myös ympäristötekijöillä voi olla vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja luonteenpiirteiden korostumiseen.
Nykyaikana uhriutuminen tapahtuu verrattain laajalle ja tuntemattomalle yleisölle internetissä, mm. sosiaalisessa mediassa. Usein uhriutujat vetoavat etäisiin kolmansiin osapuoliin. Tämä lisää katteettomien ja epärehellisten väitteiden toimivuutta verrattuna tilanteisiin, joissa osapuolet tietävät läpinäkyvämmin toisensa ja mahdolliset ongelmalliset tilanteet.
Aiemmin on tunnistettu, että ihmiset saattavat huijata ja esittää kyvykkäämpiä hankkiakseen statusta ja hyötyjä (mm. doping-aineiden käyttö urheilussa tai hakukoneella lunttaaminen visailuissa). Lisäksi ihmisten on myös tunnistettu feikkaavan moraalisuuttaan tavoitellakseen hyvää mainetta (mm. julkinen moralisointi, joka ei vastaa ihmisen toimintaa yksityiselämässään). Uhriutuminen on yksi luonteva jatke moraalisesti kyseenalaiselle opportunismille.
Ihmisten on myös tunnistettu feikkaavan moraalisuuttaan tavoitellakseen hyvää mainetta
Nämä havainnot eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi olemassa oikeita, avun tarpeessa olevia vilpittömiä uhreja. Päinvastoin havainnot antavat syytä tarkastella uhriutumista ja sosiaalista ympäristöä entistä kriittisemmin. Vilpilliset, opportunistiset, hyvesignalointiin ja herkkään uhriutumiseen taipuvaiset ihmiset ohjaavat resursseja pois oikeilta avun tarvitsijoilta. Lisäksi he ruokkivat kierrettä, jossa ihmiset ehdollistuvat uhriutumisen kulttuurille. He luovat entistä enemmän kannustimia vilpilliselle uhriutumiselle. Psykologian tutkimuksissa on puhuttu jo ”kilpailullisesta uhriutumisesta”.
Uhriutumisen kierre voi selittää myös sitä, miksi tutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä kuvittelee olevansa keskimäärin muita heikommassa asemassa. 65 prosenttia aikuisista vastaajista koki olevansa jollain tasolla yhteiskunnan sortamia, ja noin 55 prosenttia ei kokenut saavansa elämässään sitä, mitä ansaitsisi. Suurin osa ihmisistä siis ajattelee, että maailma kohtelee heitä kaltoin.
Vilpilliset, opportunistiset, hyvesignalointiin ja herkkään uhriutumiseen taipuvaiset ihmiset ohjaavat resursseja pois oikeilta avun tarvitsijoilta.
Aiemmin historiassa ihmiset elivät paikallisissa pienyhteisöissä ilman virtuaalista todellisuutta. Tuolloin he kykenivät helpommin erottelemaan hämääjät ja uhreiksi tekeytyvät ihmiset oikeista avun tarvitsijoista. Ihmiset tunsivat toisensa paremmin, ja huijareilla oli suurempi kiinnijäämisen riski sekä kustannus epärehelliseksi leimautumisesta.
Nykyaikana puolestaan ihmisten on helppo tekeytyä uhreiksi tuntemattomalle yleisölle ja hakea turvaa poliittisista viiteryhmistä. Vaikka uhriutujien joukossa on oikeita avun tarvitsijoita, sosiaalinen ympäristö ja asenneilmapiiri suosivat suhteellisesti enemmän vilpillistä signalointia. Massamedioista ja läpinäkyvyyden puutteesta hyötyvät ennen kaikkea kovaäänisimmät opportunistit. Heidän toimintansa kiihdyttää kilpailullista uhriutumista ja haittaa eniten niitä, jotka kaikista kipeimmin tarvitsisivat apua yleisön ymmärrystä ja apua.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








