

Saippuakuplia. Kuvituskuvaa. / LEHTIKUVA
Toimittajat ilman rajoja -järjestön pomo: ”Liian monella toimittajalla akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma”
Toimittajat ilman rajoja -järjestön Saksan puheenjohtaja Christian Mihr sanoo, että liian monella toimittajalla on akateeminen koulutus ja vasemmistoliberaali arvomaailma. Täysin sama ongelma on havaittavissa myös Suomessa.
Liiallinen samanlaisuus voi pahimmillaan olla uhka uutisoinnin tasapuolisuudelle, sanoo Welt-lehden haastattelema Christian Mihr. Hän painottaa itsekritiikin merkitystä toimittajan työssä.
Nuoren toimittajakunnan olisikin hyvä ymmärtää, ettei sen maailmankatsomus edusta suomalaisten enemmistön näkemyksiä.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö kamppailee maailmanlaajuisesti lehdistönvapauden puolesta. Saksassa tilanne on valtavan hyvä verrattuna Turkin, Egyptin ja Kiinan kaltaisiin maihin, joissa toimittajia heitetään vankilaan.
Welt-lehden haastattelija haluaa kuitenkin kysyä, käyttävätkö saksalaiset toimittajat vapauttaan riittävästi. Monet ovat kritisoineet mediaa yksipuolisesta uutisoinnista. Mediatutkija Michael Haller toteaa tutkimuksessaan, että media on kirjoittanut maahanmuutosta liian kritiikittömästi.
– On aivan totta, että toimittajat ovat enimmäkseen vasemmistoliberaaleja, mikä kävi ilmi myös äskettäisestä Journalismi Saksassa -tutkimuksesta, Mihr vastaa.
– Turvapaikanhakijakriisi toi tämän kysymyksen uudelleen esille, ja siitä on keskusteltava. Toimituksiin tarvittaisiin monipuolisempia, vähemmän idealistisia näkökulmia ongelmiin.
– Alasta on tullut yhä akateemisempi. Liian monet toimittajat katsovat maailmaa samojen lasien läpi. Toimitusten tulisi edustaa samaa näkökulmien moninaisuutta kuin todellisuuskin. Jos kaikki toimittajat on sosiaalistettu yhdenmukaisiksi, uutisoinnin tasapuolisuus vaarantuu, Mihr sanoo.
Suomessa median ongelmana keskittyminen ja kuplaantuminen
Äskettäin julkaistun selvityksen mukaan omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle. Median tilaa tutki yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio teki äskettäin kirjallisen kysymyksen median objektiivisuuden palauttamisesta. Tavio moittii trendiä, jossa uutiset perustuvat kylmien faktojen sijasta toimittajien omaan tarinankerrontaan.
Tavio viittaa kysymyksessä Tampereen yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä vuonna 2016 valmistuneeseen tutkimusartikkeliin, jonka mukaan vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n yhteenlaskettu kannatus oli journalistiopiskelijoiden keskuudessa 86,4 prosenttia.
Näiden puolueiden yhteenlaskettu kannatus on Suomessa kuitenkin huomattavasti niukempaa kuin mainittu 86,4 prosenttia. Esimerkiksi edellisissä presidentinvaaleissa vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaat saivat ainoastaan 18,6 prosentin ääniosuuden. 81,4 prosenttia suomalaista ei äänestänyt näiden puolueiden ehdokasta. Eduskuntavaalien 2015 tulos ei ollut sanottavasti parempi – punavihreä sektori keräsi 32,17 prosentin osuuden.
Nuoren toimittajakunnan olisikin hyvä ymmärtää, ettei sen maailmankatsomus edusta suomalaisten enemmistön näkemyksiä.
Liberaalivasemmistolla valtava yliedustus toimittajakunnassa
Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola huomasi tutkimuksessaan, että politiikan toimittajien nuorin sukupolvi eroaa aiemmista siinä, että he painottavat omien mielipiteidensä ilmaisua. Tämä johtaa siihen, että uutisoinnin objektiivisuus kärsii, kun omien mielipiteiden tuputtaminen nousee etualalle.
Suomen Uutiset käsitteli äskettäin tätä aihetta laajemmin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-Nuoret: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys pois – ”Ajavat punavihreää turmiollista agendaa”

Nyt se tapahtui: vihreät ohitti Sdp:n Ylen kannatusmittauksessa – punavihreiden kokonaiskannatus silti laskussa

Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Nuori suvistoimittaja karkasi neutraalin uutisen kimppuun, näin ohraisesti kävi

Mitä nyt? Onko feminismiä tunnustavien naisehdokkaiden journalistinen arviointi nykyään ”pilkkaa”?

Näin meitä vedätetään: Vihervasemmistolainen media syöttää omia mielipiteitään uutisina

Ronkainen paheksuu yliopistojen politikointia: Olisiko Rajat kiinni -mielenosoituksesta saanut opintopisteitä – tuskin!

Halla-aho: Median harjoittama ”persuntorjunta” on vienyt huomiota pois asiakysymyksistä

MT: Keskustalaisen Ilkka-lehden ex-päätoimittaja ei edelleenkään pidä politiikkojen suoraa tukemista ongelmana, harmittelee median yksiäänisyyttä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








