

LEHTIKUVA
Trump teki harvinaisen comebackin, aivan kuten esikuvansa Richard Nixonkin
Marraskuun alun Yhdysvaltain presidentinvaalit muistuttivat asetelmaltaan vuoden 1968 vaaleja. Silloin Republikaanien Nixon voitti virassa olleen demokraattien varapresidentin Hubert Humpreyn. Donald Trump päihitti samoin varapresidentin asemassa kampanjoineen Kamala Harrisin. Comebackin tekeminen on Yhdysvaltain presidentille erittäin harvinainen tempaus. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja Matti Hukari kirjoittaa.
Haastajat voittivat varapresidentit
Presidentti Dwight Eisenhoverin varapresidenttinä (1953-1961) palvellut, ja John F. Kennedylle presidentinvaalit täpärästi 1960 hävinnyt Richard Nixon teki noin 6 vuoden tauon jälkeen paluun politiikkaan julkistaen presidenttiehdokkuutensa New Hampshiressä 2.2.1968. Demokraattien ehdokkaana oli virassa oleva varapresidentti Hubert Humprey. Varsinainen presidentti Lyndon B. Johnson ei asettunut ehdolle. Kuten tiedämme Presidentti Joe Biden luopui kesällä ehdokkuudestaan ja Demokraattien ehdokkaana 2024 vaaleissa oli varapresidentti Kamala Harris.
Marraskuun 1968 presidentinvaaleissa Nixon voitti demokraattien varapresidentti Hubert Humphreyn selkeällä erolla (osavaltiot 32-13). Itsenäisenä ehdolle asettunut George Wallace voitti syvimmän etelän 5 osavaltiota. Vuoden 2024 vaaleissa Trump voitti (osavaltiot 30-20) suunnilleen samalla marginaalilla kuin Nixon 1968.
Ensimmäinen tappio
Hävittyään vuoden 1960 presidentinvaalit Nixon yritti vielä Kalifornian kuvernööriksi 1962. Kärsittyään tappion siinäkin vaalissa hän vetäytyi politiikasta keskittyen lakimiehen työhön asianajotoimiston Nixon, Mudge, Rose, Guthrie, and Alexander osakkaana. Lakimiesvuosinaan Nixon tapasi epävirallisesti useita valtiojohtajia ja vieraili Suomessakin 1965 Valkeakoskella Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Waldenin vieraana Kanadalaisen metsäteollisuusyrityksen toimeksiannosta.
Presidenttinä (2017-2021) maataan palvellut Donald Trump kärsi niukan tappion Joe Bidenille vuoden 2020 vaaleissa. Sitä seuranneiden vuosien aikana Trump piti taukoa politiikasta, vaikka ei muuten pitänyt julkisuuden kynttiläänsä vakan alla. Trump rakensi suhteita samaan tapaan, toki enemmän kansallisella tasolla äskettäin nähtyjä vaaleja silmällä pitäen. Suurlähettiläs Mikko Hautalan mukaan Trump antoi tukensa Suomen NATO-ratkaisulle (MTV 17.10.2024).
Kansa luotti yhteiskuntaa koossapitäviin arvoihin vaaleissa
Nixonin vaaliteema 1968 ”rauha ja järjestys” tarkoitti rauhaa edellisen presidentin kiihdyttämään Vietnamin sotaan ja kansalaisten turvallisuuden parantamista kotimaassa, kasvanutta rikollisuutta vastaan. Virkaanastujaispuheessaan 20.1.1969 Nixon totesi, että valtiomiehen suurin kunnia on jäädä historiaan rauhantekijänä (Foreign Policy 6.11.2024). Nixonin käynnistämät rauhanneuvottelut Vietnamin kanssa kestivät lähes 5 vuotta. Trump mainitsi vaalipuheissaan epärealistisemmalta kuulostavia aikajänteitä Ukrainan rauhaprosessissa. Silti visio ja sen vaatimat askelmerkit on todennäköisesti jo hahmotettu Trumpin tiimissä.
Nixon vaikutti merkittävästi maailmantapahtumiin presidenttikaudellaan 1969-1974. Hän loi suhteet Kiinaan, mikä johti Kiinan nykyiseen taloudellisesti menestyneeseen puoluejohtoiseen kapitalismiin. Nixon lopetti Vietnamin sodan ja aloitti siirtymisen ammattiarmeijaan, mikä mahdollisti Yhdysvaltain sotilaallisen ylivoiman. Nykyinen finanssikapitalismi tuskin olisi mahdollista ilman Nixonin päätöstä irrottaa dollari kultakannasta 1972. Nixonin aloittama liennytyspolitiikka luhisti lopulta Neuvostoliiton, sillä se toi amerikkalaisen viljan neuvostokansalaisille, eikä hallinnon länsivastainen propaganda ollut enää uskottavaa.
Trumpin vaalikampanjassa 2024 nähtiin ja kuultiin samoja painotuksia kuin Nixonilla 1968. Trump painottaa rauhaa Lähi-Itään ja Ukrainaan. Vuoden 1968 väkivaltaiset rotumellakat ja vasemmiston mielenosoitukset yliopistoissa näyttäytyivät tavallisille työtätekeville amerikkalaisille veronmaksajille samankaltaisena ilmiönä kuin nykyinen woke-ideologia – siis asiana, joka vei poliittisten päättäjien huomion tärkeämmiltä asioilta. Presidentti Bill Clintonin neuvonantajana toimineen James Carvillen mukaan juuri tuo demokraattipuolueen vaikuttajien vääristynyt käsitys kansalaisten arkielämän huolista toi Trumpille vaalivoiton (Newsweek, 7.11.2024).
Nixonin ja Trumpin kohtaamiset 1980-luvulla
Nixon on Trumpille poliittinen esikuva, josta hänellä on myös henkilökohtaisia muistoja. Richard Nixon sekä Donald ja silloinen vaimonsa Ivana Trump kohtasivat toisensa Texasin kuvernöörin John Connallyn ja tämän vaimon Nellien isännöimässä ykköstyypin diabeteshoitojen ja potilaiden hyväksi järjestetyssä hyväntekeväisyysgaalassa 11.3.1989 Houstonissa (New York Times 18.12.2016). Nixon esiintyi gaalassa pianistina esittäen säveltämänsä pianokonserton ja jazzin ikivihreitä.
Juhlan illallisjatkot pidettiin legendaarisen ravintoloitsija Tony Vallonen omistamassa Tony’s-ravintolassa. Vallone muisteli jälkeenpäin tuota iltaa uransa hienoimpana, vaikka hän oli tottunut Frank Sinatran ja Prinsessa Margaretin kaltaisiin asiakkaisiin. Nixon ja Trump viihtyivät jatkoilla aamun pikkutunneille saakka.
Trumpin ja Nixonin keskustelut jatkuivat seuraavana päivänä sunnuntaibrunssilla öljymiljonääri Oscar Wyattin (Oscar S. Wyatt Jr.) kodissa Houstonin River Oaksin kaupunginosassa. Nixon piti pyynnöstä ex tempore -puheen maailman poliittisesta tilanteesta ja oli avoin jatkokysymyksille. Wyattin muistelun mukaan Trump oli tuolloin innokas kyselijä. Wyatt tuli sittemmin tunnetuksi vuonna 1990 Persianlahden sodan aikana, kun hän onnistui neuvottelumatkallaan vapauttamaan amerikkalaisia panttivankeja Irakista. Suomessa muistetaan Ulf Sundqvistin ja Paavo Väyrysen vastaava matka marraskuussa 1990. Mainittakoon, että Wyatt täytti 100 vuotta tämän vuoden heinäkuussa.
Kaikkien yllä mainittujen tilaisuuksien plaseerauksessa Nixon ja Trump istuivat lähietäisyydellä ja vielä paluulennollakin oli mahdollisuus keskusteluun, sillä Nixon palasi New Yorkin kotiinsa kahden päivän Houstonin vierailulta Trumpin Boeing 727 -yksityiskoneen kyydissä.
Nixonille Euroopan valtiot olivat tärkeitä jo Marshall-avusta lähtien
Vuonna 1947 Nixon oli Yhdysvaltain kongressissa ns. Herterin komitean ratkaiseva jäsen, kun Länsi-Euroopan Marshall-avusta päätettiin. Sillä avulla vauhditettiin talouskasvua, mikä taas vei pohjan kommunistien suosiolta vapaassa Euroopassa. Vaikka Nixon palveli toisessa maailmansodassa Tyynenmeren rintamalla, hän huolehti Länsi-Euroopan turvallisuudesta ja NATOn yhteistyöstä. Trumpilla on mahdollisuus seurata esikuvansa jälkiä nykyisessä Euroopan turvallisuuspoliittisesti uhkaavassa tilanteessa ja tukea monin tavoin NATO-liittolaisia. Edellisellä presidenttikaudellaan ja jälleen tämän vuoden vaalikampanjan aikana Trump kiinnitti huomiota siihen, että NATON eurooppalaiset jäsenvaltiot olivat vähentäneet puolustusmenojaan alle sovittujen rajojen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti, että Trumpin taholta tullut Euroopan johtajien herättely realismiin tuli kreivin aikaan.
Lähteet:
The Saturday Night in ’89 When Trump Partied With Nixon. 19.12.2016., New York Times
Blames Democrats’ Losses on ’Woke Era’ Politics, 7.11.2024, Newsweek
How Trump Will Change the World, 6.11.2024. Foreign Policy
Nixon in New York 22.1.2015, Nixon Foundation
MATTI HUKARI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herterin komitea Marshall-apu Ulf Sundqvist Oscar Wyatt Ivana Trump James Carville Vietnamin sota Mikko Hautala Juuso Walden Hubert Humprey Dwight Eisenhover Joe Biden Lyndon B. Johnson Kamala Harris Bill Clinton Richard Nixon John F. Kennedy Donald Trump Paavo Väyrynen Kiina Ukraina Matti Hukari nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








